Vahingonkorvaus, esinevahinko, 6.10.2024, Virvakuja 6, Marjaniemen siirtolapuutarha ry

Pelastuskomentaja päätti hylätä Marjaniemen siirtolapuutarha ry:n (jäljempänä hakija) vaatimuksen saada korvausta kiinteistövahingosta.

Säädösperusteet

Pelastuslain (379/2011) 11 §:n mukaan kiinteistön omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet ja muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä.

Pelastuslain 36 §:n mukaan pelastustoiminnan johtajalla on toimivalta ryhtyä sellaisiin välttämättömiin toimenpiteisiin, joista voi aiheutua vahinkoa kiinteälle tai irtaimelle omaisuudelle. Muun muassa kohteeseen murtautuminen kuuluu tällaisiin tilanteisiin.

Pelastuslain 101 §:n mukaan vahingon korvaamisesta on muutoin voimassa, mitä vahingonkorvauslaissa (412/1974) säädetään.

Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman luvun 2 §:n mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon, mutta kuitenkin vain milloin toimen tai
tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.

Vahingonkärsineen on osoitettava vahingon syntymisen edellytysten täyttyminen.

Korvausvaatimus

Vahingonkorvausvaatimuksessaan hakija vaatii Helsingin kaupungin pelastuslaitosta korvaamaan kiinteistön ajoportin lukon murtamisesta aiheutuneet kustannukset.

Viranomaisselvitys

Helsingin pelastuslaitoksen pelastustoiminnan palveluiden pelastusryhmän johtajan kirjallisen selvityksen mukaan hälytyskeskuksen antamien tietojen ja paikan päällä suoritetun tiedustelun perusteella kohteessa oli mahdollinen tulipalo, minkä vuoksi kohteessa mahdollisesti olevien henkilöiden henki ja terveys oli välittämässä vaarassa. Tämän vuoksi lukon murtaminen oli välttämätöntä, jotta pelastusajoneuvo pääsee kohteeseen mahdollisimman nopeasti. Tapahtumahetkellä pelastusryhmällä ei ollut tietoa kohteen putkilukosta.

Korvausvastuun arviointi

Pelastustoiminnan johtajan toiminnan arvioinnissa on huomioitu, että pelastustoiminnan johtajan tehtävänä on kaikin käytettävissä olevin voimin ja tarpeen vaatiessa omia sekä muiden viranomaisten toimivaltuuksia käyttäen johtaa pelastustoimintaa siten, että onnettomuus tai sen uhka saadaan torjuttua tai vahingot estettyä taikka rajoitettua. Pelastustoiminnassa vaadittavia nopeita ratkaisuja tehtäessä pelastustoiminnan johtajalla ei varsinkaan tilanteen alkuvaiheessa ole mahdollisuuksia vaihtoehtojen ja niiden seurausten perusteelliseen harkintaan. Pelastustoiminnan johtajan harkintansa mukaan suoritettavaksi määräämät toimenpiteet ovat sallittuja edellytyksin, että niistä aiheutuva vahinko on oleellisesti pienempi kuin vahinko, jonka se torjuu. Pelastustoiminnan johtajan suorittama etuvertailu uhrattavan ja pelastettavan edun välillä on taktinen ratkaisu, jonka jälkikäteisessä arvioinnissa on
otettava huomioon tilanteen aikana vallinneet olosuhteet ja tiedossa olleet tiedot.

Pelastuslaitoksen korvausvelvollisuuden edellytykset eivät täyty. Vahingon on katsottava syntyneen julkisen vallan käytön yhteydessä pelastustoiminnan välttämättömän toiminnan seurauksena. Pelastustoiminnan johtajalla on ollut tapaushetken tilannetietojen nojalla perusteltu syy olettaa hengen ja terveyden olevan mahdollisesti välittömässä vaarassa ja kohteen saavuttamiseen liittyvän toiminnan (ajoportin lukon rikkominen) olevan välttämätöntä.

Pelastuskomentajan toimivalta päättää vahingonkorvauksesta perustuu sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtajan päätökseen 25.1.2023 § 36.