Vahingonkorvaus, taloudellinen menetys, palkanmaksun ongelmat, 2022 - 2023

Laki- ja hallintoasioiden päällikkö hyväksyy ********** (jäljempänä hakija) vaatimuksen 300,00 euron suuruisena hyläten vaatimuksen enemmälti.

Korvaushakemuksessa hakija on vaatinut korvausta palkanmaksuongelmista yhteensä 1275,70 euroa. Korvausvaatimus muodostuu palkanmaksun ongelmien selvittelyyn käytetystä ajasta 38,15 tuntia, yhteensä 921,40 euroa, liikaa maksetun palkan takaisinmaksuun otetun lainan koroista, yhteensä 348,38 euroa, sekä verovuoden 2022 jäännösveron korosta 5,92 euroa.

Korvausvaatimuksen johdosta tulee arvioitavaksi, onko vaatimuksen esittäjälle palkanmaksun ongelmista sellaista vahinkoa, josta Helsingin kaupunki on vastuussa.

Työsopimuslain (55/2001) 12 luvun 1 § mukaan työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta tai työsopimuslaista johtuvia velvollisuuksia, on korvattava työntekijälle aiheuttamansa vahinko.

Vahingonkorvauslain (1974/412) 2 luvun 1 § mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä vahingonkorvauslaissa säädetään, muuta johdu.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 § mukaisesti vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta sekä 4 a ja 6 §:ssä säädetyin edellytyksin kärsimyksestä. Jos vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin korvaamiseen on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Perusteettoman edun palautus on oikeuskeino, jolla voidaan oikaista perusteettomat varallisuudensiirrot silloin, kun osapuolten välillä ei ole sopimusta eivätkä vahingonkorvaussäännökset tule sovellettavaksi. Perusteettoman edun palautuksesta ei ole yhtenäistä lainsäädäntöä, vaan perusteettoman edun palautusta koskevat periaatteet ovat kehittyneet oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa.

Perusteettoman edun palautuksen edellytykset ovat 1) edun saaminen 2) edun perusteettomuus ja 3) hyötyminen toisen kustannuksella. Edulla voidaan tarkoittaa esimerkiksi taloudellista etua, käyttöhyötyä tai velan vähentymistä. Edun perusteettomuus tarkoittaa, ettei varallisuuden siirrolle ole ollut oikeusperustetta, eli suoritus ei ole perustunut esimerkiksi sopimukseen tai lahjoitustahtoon. Hyötyminen toisen kustannuksella tarkoittaa, että saatua etua vastaa toiselle aiheutunut menetys. Hyötyminen ja menetys tulee siten olla saman tapahtuman aiheuttamaa.

Käytettävissä olevan selvityksen mukaan hakijan palkanmaksun ongelmat alkoivat syksyllä 2022 ja niitä alettiin selvittämään keväällä 2023. Hakijan mukaan taloushallintopalvelut laiminlöivät hänen yhteydenottojaan ja vastasivat hänelle vasta noin puoli vuotta ensimmäisen yhteydenoton jälkeen. Jäi kuva, että hakijan yhteydenottoja jätettiin huomiotta, minkä vuoksi hakija ei saanut korjattua vuoden 2022 tulotietojaan, josta seurasi 1200 euron jäännösvero. Taloushallintopalvelut oli ohjeistanut hakijaa olemaan maksamatta jäännösveroa, sillä tulorekisteriin tehtäisiin vielä muutoksia ja tästä seuraisi uusi verotuspäätös. Näin ei hakijan mukaan missään vaiheessa tapahtunut, ja hakija joutui maksamaan jäännösveron korkoineen. Hakijan vuosiloma- ja sairauslomalisät puuttuivat vuosilta 2022 ja 2023 ja tulivat viivästyneinä maksuun vasta 14.1.2024, kun hänen esihenkilönsä otti palkanmaksuun yhteyttä. Hakija pitää palkanmaksun ongelmia kohtuuttoman isoina ja pitkään kestäneinä. Selvittely on vaatinut useita päiviä ja tunteja sekä vaatinut myös lähipiirin apua.

Taloushallintopalveluista saadun selvityksen mukaan hakija on tehnyt ensimmäisen tiketin palkanmaksuun huhtikuussa 2023, johon vastattiin: "Kesäkuun palkka maksettiin maksumääräyksellä (näkyy 30.12. palkkalaskelmalla) ja 12.8.22 kesäkuun palkka maksettiin virheellisesti uudelleen jolloin olet elokuussa saanut tuplapalkan, lähetämme tästä laskun. Olemme tarkistaneet ja korjanneet ilmoittamasi tiedot tulorekisteriin, tulorekisterin tiedot täsmäävät maksettuihin palkkoihin." Hakijalle oli maksettu virheellisesti kesäkuun 2022 palkka kahteen kertaan, maksumääräyksellä 14.6.2022 ja palkka-ajossa 12.8.2022 sama summa oli mennyt uudelleen maksuun. Hakijalle lähetettiin tästä palkanpalautuspyyntö 18.10.2023 (maksettava netto 2322,51 euroa), jonka hän maksoi takaisin 27.10.2023. Hakijalle soitettiin 27.10.2023 tulorekisterin virheistä. Hänelle kerrottiin, että tulorekisterikorjaukset ovat vielä kesken ja liikamaksu korjaantuu, kun palkanpalautus viedään palkkajärjestelmään. Hakijaa kehotettiin myös tekemään uusi tiketti, mikäli korjaukset eivät tulorekisterissä korjaannu. Palkan palautus hoidettiin 7.12.2023.

Asian selvittämiseen käytetystä ajasta hakija on vaatinut korvausta 38,15 tunnilta yhteensä 921,40 euroa. Helsingin kaupungin noudattamassa korvauskäytännössä on kohtuulliseksi korvaukseksi oman ajan käytöstä katsottu 15 euroa/tunti. Kohtuulliseksi selvittelyyn käytetyksi ajaksi voidaan tässä tapauksessa arvioida 20 tuntia, josta suoritetaan korvausta yhteensä 300,00 euroa.

Hakija on vaatinut korvausta yksityishenkilöltä ottamansa lainan koroista, jonka hän on joutunut ottamaan maksaakseen takaisin liikaa saamansa palkan. Hakijan antaman selvityksen mukaa hän joutuu maksamaan lainanantajalle takaisin lainatun summan 2322,51 euroa 15 prosentin korolla, eli yht. 2322,51 + 348,38 = 2670,89, josta hän hakee korvausta koron osalta 348,38 euroa. Kertomansa mukaan kyseessä on ollut perusteettoman edun palautus, jolloin korvattavaa vahinkoa ei ole tapahtunut. Korvausvaatimus hylätään tältä osin perusteettomana.

Hakija on vaatinut korvausta palkanmaksuongelmien seurauksena liikaa maksettujen jäännösverojen koroista yht. 5,92 euroa. Hakijan vastuulla on selvittää verotuksensa Verohallinnon kanssa ja vaatia tarvittaessa oikaisua. Korvausvaatimus hylätään tältä osin perusteettomana.

Laki- ja hallintoasioiden päällikön toimivalta päättää vahingonkorvauksesta perustuu sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtajan päätökseen 25.1.2023 § 36.