Helsingin kaupungin talousarvio 2025 ja taloussuunnitelma 2025–2027
Kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotus vuodeksi 2025 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosiksi 2025-2027
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä kaupunginhallitukselle esitettäväksi kaupunkiympäristön toimialan talousarvioehdotuksen vuodeksi 2025 sekä taloussuunnitelmaehdotuksen vuosiksi 2025-2027.
Lautakunta katsoi, että talousarvion jatkovalmistelussa tulee huolehtia siitä, että HSL:n kuntaosuus on riittävä ja vastaa sitä, mitä kaupunginhallitus on lausunnossaan HSL:n taloudesta ja toiminnasta todennut.
Lautakunta totesi, että lautakunta, kaupunginhallitus ja valtuusto ovat toistuvasti linjanneet talviylläpidon tärkeydestä niin esteettömyyden, kasvavan ikääntyneen väestön oikeuksien kuin kävelyn ja pyöräilyn edistämisen näkökulmasta. Linjauksia on tehty muun muassa esteettömyyslinjausten, kävelyn edistämisen, pyöräilyn edistämisen ja liikkumisen edistämisen ohjelmien kohdalla. Kun talviolosuhteet kävelylle ja pyöräilylle halutaan pitää laadukkaana, tarvitaan tähän ylläpidon rahoitukselle tasokorotus, 8 miljoonan euron lisärahoitus. Lisämäärärahatarpeet koostuvat useista eri lähteistä, lumen mereen kaadon kieltämisestä aina lämpötilojen vaihtelun luomaan uuteen vaativuuteen. Lautakunta katsoi, että yllä mainittu summa olisi perusteltua lisätä lopulliseen budjettiin sopivassa vaiheessa budjettiprosessia.
Lautakunta halusi varmistaa maankäytön suunnittelun laadukkaan, monipuolisen ja ripeän valmistelun ja esitti harkittavaksi lisärahoitusta kaupunkirakenteen menokohtaan.
Lautakunta esitti, että sitoviin tavoitteisiin energiatehokkuuteen lisätään soveltuva ja tarkoituksenmukainen mittari sitä työtä varten, jolla kaupunki edistää yksityisen rakennuskannan muuttumista energiatehokkaammaksi ja vähäpäästöisemmäksi.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat talous- ja suunnittelupäällikkö Maria Sillanpää, yksikön päällikkö Piia Backström ja johtava asiantuntija Ilppo Soininvaara. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Vastaehdotus 1:
Anni Sinnemäki: Lisätään päätösehdotukseen: "Lautakunta toteaa, että lautakunta, kaupunginhallitus ja valtuusto ovat toistuvasti linjanneet talviylläpidon tärkeydestä niin esteettömyyden, kasvavan ikääntyneen väestön oikeuksien kuin kävelyn ja pyöräilyn edistämisen näkökulmasta. Linjauksia on tehty muun muassa esteettömyyslinjausten, kävelyn edistämisen, pyöräilyn edistämisen ja liikkumisen edistämisen ohjelmien kohdalla. Kun talviolosuhteet kävelylle ja pyöräilylle halutaan pitää laadukkaana, tarvitaan tähän ylläpidon rahoitukselle tasokorotus, 8 miljoonan euron lisärahoitus. Lisämäärärahatarpeet koostuvat useista eri lähteistä, lumen mereen kaadon kieltämisestä aina lämpötilojen vaihtelun luomaan uuteen vaativuuteen. Lautakunta katsoo, että yllä mainittu summa olisi perusteltua lisätä lopulliseen budjettiin sopivassa vaiheessa budjettiprosessia."
"Lautakunta haluaa varmistaa maankäytön suunnittelun laadukkaan, monipuolisen ja ripeän valmistelun ja esittää harkittavaksi lisärahoitusta kaupunkirakenteen menokohtaan."
"Lautakunta esittää, että sitoviin tavoitteisiin energiatehokkuuteen lisätään soveltuva ja tarkoituksenmukainen mittari sitä työtä varten, jolla kaupunki edistää yksityisen rakennuskannan muuttumista energiatehokkaammaksi ja vähäpäästöisemmäksi."
Kannattaja: Mia Haglund
Vastaehdotus 2:
Anni Sinnemäki: "Lisätään päätösehdotukseen: Lautakunta katsoo, että talousarvion jatkovalmistelussa tulee huolehtia siitä, että HSL:n kuntaosuus on riittävä ja vastaa sitä, mitä kaupunginhallitus on lausunnossaan HSL:n taloudesta ja toiminnasta todennut."
Kannattaja: Mia Haglund
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen 2 mukaan muutetun ehdotuksen.
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Anni Sinnemäen vastaehdotuksen 1 mukaisesti muutettuna.
Jaa-äänet: 3
Otto Meri, Mika Raatikainen, Risto Rautava
Ei-äänet: 10
Silja Borgarsdottir Sandelin, Mia Haglund, Otso Kivekäs, Olli-Pekka Koljonen, Sami Kuusela, Tuomas Nevanlinna, Jenni Pajunen, Amanda Pasanen, Katri Penttinen, Anni Sinnemäki
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen 1 mukaan muutetun ehdotuksen äänin 10–3.
Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä kaupunginhallitukselle esitettäväksi kaupunkiympäristön toimialan talousarvioehdotuksen vuodeksi 2025 sekä taloussuunnitelmaehdotuksen vuosiksi 2025-2027.
Kaupunkiympäristön toimialan talousarvioehdotus vuodeksi 2025 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosiksi 2025-2027 on laadittu kaupunginhallituksen 10.6.2024, § 365, hyväksymän "Vuoden 2025 talousarvioehdotuksen raami sekä talousarvio- ja talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2025-2027 laatimisohjeet" mukaisesti.
Talousarvioehdotuksen raami 2025 ja laatimisohjeet perustuvat:
- Yleiseen talouskehitykseen, verorahoituksen näkymiin sekä TE-muutoksen huomioimiseen kaupungin valtionosuusrahoituksessa 2025.
- Kaupunkistrategian käyttötalouden vastuuperiaatteeseen sekä kokonaisinvestointien mitoittamisen tavoitteisiin (alijäämärajoite).
Käyttötalous
Kaupunkiympäristön toimialan käyttötalous sisältää talousarviokohdat:
- Kaupunkirakenne ja toimialan yhteiset palvelut (aiemmin Kaupunkirakenne ja hallinto), TA-kohta 3 10 01 (brutto)
- Tilat ja rakennuttaminen, TA-kohta 3 10 02 (netto)
- Asuntotuotanto, TA-kohta 3 10 03 (netto)
- HSL- ja HSY-kuntayhtymän maksuosuudet, TA-kohta 3 10 04 (brutto)
- Tuki Liikenneliikelaitokselle, TA-kohta 3 10 06 (brutto)
- Infrakorvaus HSL:ltä ja maksu Kaupunkiliikenne Oy:lle, TA-kohta 3 10 07 (netto)
- Palvelut ja luvat, TA-kohta 3 10 08 (netto)
- Yleisten alueiden kunnossapito, TA-kohta 3 10 09 (brutto)
Kaupunginvaltuustoon nähden sitovana eränä on:
- brutto-talousarviokohdissa toimintamenot
- netto-talousarviokohdissa toimintakate
Strategiaperiaatteen mahdollistama vastuuperiaatteen mukainen menokasvu kaupunkitasoiset velvoitteet huomioiden on 3,1 %, henkilöstömenojen kasvuprosentti on kuntien ansiotasoindeksin mukaan 3,6 %. Henkilöstömenojen vastuuperiaatetta suurempi kasvu aiheuttaa haasteita toimialan toimintamenojen liikkumavaraan.
Esitys kaupunkiympäristön toimialan vuoden 2025 talousarvioksi ja vuosien 2025-2027 taloussuunnitelmaksi on liitteenä 1.
3 10 01 Kaupunkirakenne ja toimialan yhteiset palvelut
Talousarviokohdan 3 10 01 toimintamenojen määrä ovat valtuustoon nähden sitova. Talousarvioehdotuksen mukaan käyttötalouden tulot (toimintatuotot ja valmistus omaan käyttöön) ovat 425,0 miljoonaa euroa (TA 2024 noin 447,1 miljoonaa euroa) ja toimintamenot 83,5 miljoonaa euroa (TA 2024 noin 74,4 miljoonaa euroa). Menot nousevat noin 9,1 miljoonaa euroa (12,3 %), Vastuuperiaatteen päälle on investoinneista siirretty käyttötalouteen 7,2 miljoonaa euroa kirjaustapojen täsmentämisestä johtuen. Talousarvioehdotus on vastuuperiaatteen mukainen.
Talousarviokohdan käyttötalous on esitetty liitteessä 2.
3 10 02 Tilat ja rakennuttaminen
Talousarvion mukainen sitova toimintakate on 282,5 miljoonaa euroa, kasvua noin 17,1 miljoonaa euroa (6,4 %) verrattuna vuoden 2024 talousarvioon.
Talousarvioehdotuksessa tuloja (toimintatuotot ja valmistus omaan käyttöön) arvioidaan toteutuvan 666,0 miljoonaa euroa ja toimintamenoarvio on noin 383,5 miljoonaa euroa.
Toimintakatteeseen vaikuttaa keskeisesti kaupungin investointien kirjaustapojen muutokset. Rakennuttamisen tulouttamisen käytäntöjen täsmentämisellä tulee olemaan vaikutuksia tuottoihin. Väestönsuojien siirtyminen Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta Tilat-palveluun kasvattaa vuokratuottoja 25,0 miljoonalla eurolla.
Toimialalla jatketaan tarpeettomista tiloista luopumista.
Talousarviokohdan käyttötalous on esitetty liitteessä 2.
3 10 03 Asuntotuotanto
Talousarvion mukainen sitova toimintakate on -10,6 miljoonaa euroa, muutos noin -2,7 miljoonaa euroa (34,1 %) verrattuna vuoden 2024 talousarvioon.
Asuntomarkkinoiden ja asuntojen myynnin hidas toipuminen, korkeahko korkotaso ja rakennuttamispalkkioiden väheneminen hankemäärien pienenemisen vuoksi vaikuttavat merkittävästi toimintakatteen laskuun. Etenkin välimuodon hankkeiden tilanteen epäselvyys vaikeuttaa hankkeiden liikkeelle saamista, Helsinki lopettaa Hitas-tuotannon ja hallitus on päättänyt uusien asumisoikeuskohteiden korkotukilainoituksen lopettamisesta. Vuonna 2025 ei näillä näkymin aloiteta uusien Hitas-asuntojen rakentamista. Korvaavan välimuodon, vuokralla omaksi -mallin, pilotointi käynnistetään, kun yhtiö on perustettu ja pilotille sopiva tontti valittu.
Merkittävä muutos on myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn lakkauttaminen ja toimintojen siirtäminen ympäristöministeriön yhteyteen vuonna 2025. Valtion tukemien asuntojen rakentamisen on ilmoitettu jatkuvan, mutta muutostilanne todennäköisesti aiheuttaa viivästyksiä hankkeiden rahoituspäätöksiin liittyen.
Erityisasumisen hankkeissa, etenkin uusissa seniorikeskushankkeissa, investointiavustuksen lakkaaminen aiheuttaa merkittäviä haasteita hankkeiden käynnistymiselle. Vuodelle 2025 on kohdennettu valtakunnallisesti ainoastaan 15,0 miljoonaa euroa pitkäaikaisasunnottomien ja vammaisten asumiseen. Kiristynyt rahoitustilanne tulee edellyttämään seniorikeskusten toteutusmallin tavoitteiden uudelleen arviointia hankkeiden taloudellisuuden varmistamiseksi ja käytön aikaisten kustannusten hallitsemiseksi.
Talousarviokohdan käyttötalous on esitetty liitteessä 2.
3 10 04, 3 10 06 ja 3 10 07 talousarviokohdat
Talousarviokohdat 3 10 04 HSL- ja HSY-kuntayhtymien maksuosuudet, 3 0 06 Tuki Liikenneliikelaitokselle ja 3 10 07 Infrakorvaus HSL:ltä ja maksu Kaupunkiliikenne Oy:lle on esitetty liitteissä 1, 2.
Kaupunkiliikenne Oy:n investoinnit vuosille 2025-2034 on esitetty liitteessä 11.
3 10 08 Palvelut ja luvat
Talousarvion mukainen sitova toimintakate on 36,2 miljoonaa euroa, kasvua noin 1,7 miljoonaa euroa (4,9 %) verrattuna vuoden 2024 talousarvioon.
Rakentamisen suhdanteen epävarmuus ja uusi 1.1.2025 voimaan astuva rakentamislaki vaikuttavat toimintaan. Rakennuslupakäytäntöjä yksinkertaistetaan ja nopeutetaan, samalla rakentamisen laatuvaatimuksia kiristetään. Rakennusvalvonnan rooli rakennushankkeiden valvonnassa tulee kasvamaan. Tietomallipohjaiseen viranomaistoimintaan valmistaudutaan. Lisäksi erityisasumisen subventiomallin purkaminen vaikuttanee asumisen palveluiden talouteen. Myös kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuuksien väheneminen muun muassa asumistuen leikkausten ja ARA-asuntojen asukasvalintamuutosten muodossa haastaa toimintaa.
Talousarviokohdan käyttötalous on esitetty liitteessä 2.
3 10 09 Yleisten alueiden kunnossapito
Talousarviokohdan toimintamenojen määrä ovat valtuustoon nähden sitova. Talousarvioehdotuksen mukaan käyttötalouden tulot (toimintatuotot ja valmistus omaan käyttöön) ovat 12,9 miljoonaa euroa (TA 2024 noin 10,4 miljoonaa euroa) ja toimintamenot 116,9 miljoonaa euroa (TA 2024 noin 102,4 miljoonaa euroa). Menot nousevat noin 14,5 miljoonaa euroa (14,2 %), Vastuuperiaatteen ulkopuolella on investoinneista on siirretty käyttötalouteen 11,3 miljoonaa euroa kirjaustapojen täsmentämisestä johtuen. Muutoin talousarvioehdotus on vastuuperiaatteen mukainen.
Kiinteistön omistajien vastuulla olevien kunnossapitotehtävien laskutusperustetta tarkennetaan aiheuttamisperiaatteen mukaiseksi. Syksyllä 2024 käynnistyy kaksi kilpailutettua urakkaa ja samalla kilpailutettuna hankitun kunnossapidon määrä laajenee. Vaikutukset näkyvät pääosin vuonna 2025.
Lumen merikaadon lopettaminen vaatii kunnossapidolta uusia toimintatapoja, lumenhallinnan kehittämistä ja uusia lumen vastaanottopaikkoja. Lumenvastaanoton kehittämiseen on kohdennettu investointirahaa suunnitellusti.
Kaupungin kasvu, merivastaanoton rajoitukset, tiukentuvat ympäristövaatimukset, Green Deal -sopimus sekä kiristyvät lupakäytännöt ovat muuttaneet yleisten alueiden kunnossapidon toimintaympäristöä. Samaan aikaan kuntalaiset odottavat kaupungilta yhä korkealaatuisempaa kunnossapitoa. Nämä yhdessä aiheuttavat kustannusten nousupainetta kunnossapidolle. Kaupungin kasvu ja tiivistyminen laajentavat ja monimutkaistavat kunnossapidettäviä alueita lisäten kunnossapidon kustannuksia. Nykyisellä budjetilla vaaditun laatutason ylläpitäminen on haastavaa, eikä esimerkiksi älyroskishankintaa pystytä edistämään tai uusia penkkejä voida asentaa. Indeksitarkistusten myötä sopimusten hinnat nousevat, mikä syö merkittävän osan vastuuperiaatteen mukaisesta liikkumavarasta. Jos päällysteiden laatutason ylläpitoon ei saada lisärahoitusta kasvaa korjausvelka Helsingin tieverkostossa. Merivastaanoton rajoitukset nostavat lumenkuljetuksen kustannuksia ja osa lumesta joudutaan jättämään katualueille. Tämä haittaa liikennettä ja heikentäen ilmanlaatua keväisin. Talvikunnossapidon laatuvaatimuksia ei pystytä tiukentamaan kantakaupungissa, jolloin laatutaso vaihtelee kantakaupungin ja esikaupunkialueiden välillä. Hiekoitussepelin välivarastoinnin lupakäytäntöjä ei muuteta, eikä Green Deal -sopimuksen mukaisia lisävaatimuksia tai purotalkkaritoimintaa voida toteuttaa ilman lisämäärärahoja.
Talousarviokohdan käyttötalous on esitetty liitteessä 2.
Investoinnit
Talousarvion investointiesitykset perustuvat kaupunginhallituksen 10.6.2024 päättämään raamiin. Investointimenoista kaupunkiympäristölautakunnan käyttöön osoitetut talousarviokohdat 8 01 Kiinteä omaisuus, 8 03 Kadut ja liikenneväylät, 8 04 Puistot ja liikunta-alueet, 8 09 Kaupunkiuudistus sekä 8 10 Suuret liikennehankkeet on kaupunginhallituksen raamissa esitetty yhtenä kokonaisuutena. Muut investointimenot on esitetty raamissa talousarviokohdittain.
Investoinneista käyttötalouteen on vastuuperiaatteen ulkopuolella tehty siirto noin 19,5 miljoonaa euroa.
Investointitulot
Vuonna 2025 kiinteää omaisuutta arvioidaan myytävän 50,0 miljoonalla eurolla, josta kiinteän omaisuuden myyntiin kirjataan tasearvon mukaiset 2,5 miljoonaa euroa. Erotuksena syntyvät arvioidut 47,5 miljoonan euron myyntivoitot kirjataan talousarviokohtaan 3 10 01 Kaupunkirakenne ja toimialan yhteiset palvelut.
Vuonna 2025 kiinteistöjä ja osakehuoneistoja arvioidaan myytävän yhteensä 15,0 miljoonalla eurolla, josta muuhun pääomatalouteen kirjataan arviolta tasearvon mukaiset 7,0 miljoonaa euroa. Erotuksena syntyvät arvioidut myyntivoitot 8,0 miljoonaa euroa kirjataan talousarviokohtaan 3 10 01 Kaupunkirakenne ja toimialan yhteiset palvelut.
Investointimenot
Talousarvioehdotuksessa esitetään kaupunkiympäristön käyttöön määrärahaa yhteensä 642,8 miljoona euroa.
Talousarviokohtaan 8 00 03 Tietokoneohjelmistot, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi esitetään talousarvioehdotuksessa 6,5 miljoonan euron määrärahaa.
Talousarviokohtaan 8 01 01 Kiinteistöjen ja kiinteistöjen hallintaan oikeuttavien osakkeiden ostot ja lunastukset sekä täydennysrakennuskorvaukset, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi esitetään talousarvioehdotuksessa 30,0 miljoonan euron määrärahaa.
Talousarviokohtaan 8 01 03 Esirakentaminen, täyttötyöt, rakentamiskelpoiseksi saattaminen sekä täydennyskorvaukset ja korjausinvestoinnit, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi esitetään talousarvioehdotuksessa 17,0 miljoonan euron määrärahaa.
Talousarviokohtaan 8 02 Rakennukset uudis-, lisärakennus- ja korjaushankkeisiin, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi esitetään talousarvioehdotuksessa 350,4 miljoonan euron määrärahaa.
Talousarviokohtaan 8 03 Kadut ja liikenneväylät uudisrakentamiseen, perusparannukseen sekä muihin investointeihin, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi esitetään talousarvioehdotuksessa 123,8 miljoonan euron määrärahaa.
Talousarviokohtaan 8 04 Puistot ja liikunta-alueet, uusiin puistoihin ja puistojen peruskorjauksiin sekä pääosin liikuntapaikkojen ja ulkoilualueiden peruskorjauksiin kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi esitetään talousarvioehdotuksessa 45,4 miljoonan euron määrärahaa.
Talousarviokohdan 8 05 03 Irtaimen omaisuuden perushankinta, kaupunkiympäristön toimialan käytettäväksi ehdotetaan käytettäväksi ehdotetaan talousarvioehdotuksessa 0,5 miljoonan euron määrärahaa.
Talousarviokohdan 8 06 01 Hitas-osakkeiden ostaminen, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi esitetään talousarvioehdotuksessa 1,0 miljoonan euron määrärahaa.
Talousarviokohtaan 8 09 Kaupunkiuudistus, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi esitetään talousarvioehdotuksessa 21,5 miljoonan euron määrärahaa.
Talousarviokohtaan 8 10 Suuret liikennehankkeet, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi esitetään talousarvioehdotuksessa 46,7 miljoonan euron määrärahaa.
Investointeja koskevat tarkemmat tiedot on esitetty liitteissä 4-10.
Sitovat tavoitteet ja toiminnan tavoitteet
Sitovat tavoitteet mittareineen ja toimenpiteineen sekä sitovien tavoitteiden kytkeytyminen kaupunkistrategiaan on esitetty liitteessä 1.
Sitovien tavoitteiden dokumentointikuvaukset on esitetty liitteessä 12
Toiminnan tavoitteet mittareineen ja toimenpiteineen on esitetty liitteessä 1.
Palvelukustannukset ja suoritteet
Palvelukustannukset ja suoritteet on esitetty liitteessä 3
Toimialan henkilöstötoimikunnan lausunto
Kaupunkiympäristön toimialan henkilöstötoimikunnan lausunto on liitteessä 13 ja 14
Päätösten vaikutuksen ennakkoarviointi
Lainsäädäntö edellyttää päätöksentekoon liittyvää ennakkoarviointia. Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi tarkoittaa, että asian valmisteluvaiheessa arvioidaan millaisia tulevia vaikutuksia käsillä olevasta asiasta tehtävällä päätöksellä on.
Päätökset voivat vaikuttaa kuntalaisiin, ympäristöön, organisaatioon, kaupunkikonserniin, henkilöstöön sekä talouteen.
Taloudelliset vaikutukset
Toimialan talousarvion tavoitteissa keskitytään muun muassa turvaamaan asuntotuotannon rakentumisen pitkän aikavälin edellytyksiä. Kaupungissa on kasvavan väestönkasvun myötä tarvetta uusille asunnoille. Asemakaavoituksen tavoite laatia vähintään 400 000 kerrosneliömetriä asuntokaavoja kaupungin maalle vastaa kaupungin tarpeeseen luoda tonttivarastoa kohtuuhintaiseen ARA-asuntotuotantoon, näin varmistetaan edellytykset 7 000 asunnon rakentamisen aloitukseen AM-ohjelman mukaisesti. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytysten turvaaminen on kaupungin kasvun ja yritysten toimintaedellytysten kannalta keskeistä. Riittävä kaavoitus ja tonttitarjonta mahdollistaa työvoiman tarjonnan jatkuvuuden kaupungissa toimiville yrityksille sekä on kaupungin tulonmuodostuksen kannalta keskeistä. Liikennejärjestelmän osalta panostetaan kestäviin ja tilatehokkaisiin kulkumuotoihin. Liikenteen tehostuessa kaupungin toimivuus asukkaille ja yritystoiminnalle paranee, alueiden saavutettavuus kasvaa ja kaupunkitilan viihtyisyys kohenee.
Kuntalaisvaikutukset
Kohtuuhintainen asuntotuotanto mahdollistaa yhä useammalle kuntalaiselle laadukkaita uusia asumisen vaihtoehtoja.
Segregaation ja muun eriytymisen torjunta on kaupungin torjunta on kaupungin keskeisimpiä haasteita, joilla on toteutuessaan merkittäviä vaikutuksia kaupunkilaisten elämään. Alueiden turvallisuutta ja vetovoimaa kasvatetaan maankäytön ja rakentamisen keinoin, niin alueita kehittämällä, kunnostamalla ja liikkumisen sekä saavutettavuutta edistämällä. Kaupungin tyhjien tilojen asukaskäyttöä lisäämällä tarjotaan tiloja kaupunkilaisten käyttöön ja siten edistetään alueiden viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Toiminnalliset alueet kaduilla, puistoissa ja liikunta-alueilla sekä koulujen ja koulujen ja päiväkotien pihat tarjoavat lapsille ja nuorille liikkumisen, leikin ja vapaa-ajan viihtyisiä, aktiivisia ja turvallisia ympäristöjä.
Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen tekee liikkumisesta helpompaa, turvallisempaa ja tasaveroisempaa kaikille väestöryhmille. Kestävillä kulkumuodoilla on moninaisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia kuntalaisiin niin liikkumisen ja aktiivisuuden lisääntymisen kuin esimerkiksi hengitysilman ja liikenneturvallisuuden kohentumisen myötä. Lisäksi kestävien kulkumuotojen edistäminen tulee liikkumisen mahdollisuuksien tasaveroisuutta kaupunkilaisten välillä. Kävely ja pyöräily ovat houkuttelevia liikkumismuotoja myös talviseen aikaan.
Viheralueiden suojeleminen ja kehittäminen turvaavat asukkaille tärkeitä virkistymisen, liikkumisen ja oleskelun paikkoja.
Ympäristövaikutukset
Toiminnassa huomioidaan energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Helsingissä säästetään arvokkaimpia luontoalueita ja luodaan uusia viheralueita. Luonnon monimuotoisuutta turvataan lisäämällä metsäisten alueiden lahopuita, niittyjä ja luonnonsuojelualueita. Kaupunkiluonnon turvaamisella ja kehittämisellä on paitsi vaikutuksia kuntalaisten elämään myös olennaisia vaikutuksia niin kaupunkitilojen laatuun, hengitysilmaan, hulevesien hallintaan, luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen sekä hiilinielujen turvaamiseen.
Kaupungin omat rakentamishankkeet ovat energiatehokkaita ja suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan ympäristöystävällisyyden, vähähiilisyyden ja kiertotalouden edistäminen. Olemassa olevan rakennuskannan vähähiilisyyttä parannetaan jatkuvasti mm. energiatehokkuutta parantamalla, uusiutuvan energian tuotantoa lisäämällä sekä parantamalla rakennusten pitkäikäisyyttä mm. ylläpidon kehittämisen ja korjausten avulla.
Organisaatio-, kaupunkikonserni- ja henkilöstövaikutukset
Työn sujuvoittamiseksi tarkastellaan organisaation toimivuutta ja tehdään sisäisiä muutoksia esimerkiksi resurssien tehokkaammalla kohdentamisella. Teknisen alan resurssien palvelustrategian mukaisesti rakennettujen alueiden kunnossapidon kilpailutettavien urakka-alueiden määrää kasvatetaan merkittävästi. Toimintaa tarkastelemalle parannetaan työn tuottavuutta etsimällä sujuvampia toimintatapoja ja järjestelemällä ne tarkoituksenmukaisesti.
Jalankulku- ja pyöräväylien talvikunnossapidon lisäselvitys
Kaupunkiympäristölautakunta päätti kokouksessaan 28.5.2024, § 310, käsitellessään tarkastuslautakunnalle annettavaa lausuntoa vuoden 2023 arviointikertomuksesta, että sille tulisi tuoda budjettilausuntoon mennessä lisäselvitys koskien kävely- ja pyöräväylien talvikunnossapitoa käsittelevää vastausta. Selvityksessä kuvataan kunkin vastauksessa kuvatun toimenpiteen osalta
- mikä on ollut tilanne talvella 2023-2024 ja aiempina 2020-luvun talvina,
- mitä lisätoimia ollaan ottamassa käyttöön koskien talvea 2024-2025 ja
- mille tasolle tai mihin tilanteeseen näillä toimin odotetaan päästävän.
Jalankulku- ja pyöräväylien talvikunnossapidon lisäselvitys on liitteenä 15.
Kaupunkiympäristölautakunta 03.09.2024 § 404
03.09.2024 Pöydälle
03.09.2024 Pöydälle
29.08.2024 Pöydälle
28.08.2024 Ehdotuksen mukaan
Detta beslut publicerades 17.09.2024
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Föredragande
Mer information fås av
Maria Sillanpää, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 09 310 36211
Piia Backström, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 32098