Helsingin ydinkeskustan terassikesä -konsepti, Helsingin Kaupunkitilat Oy

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Taustaa

Helsingin keskustan elinvoimaa on viime vuosina pyritty lisäämään Senaatintorin (kesä 2020) ja Kasarmitorin (kesä 2021) suurterasseilla, kesäkaduilla, Espan kävelykokeilulla ja muilla erilaisilla tapahtumallisuuksilla.

Kaupunginhallitus on 9.10.2023 (§ 607) käsitellessään valtuutettu Anniina Iskaniuksen aloitetta koskien "Senaatintori pysyväksi tapahtuma-alueeksi", hyväksynyt yksimielisesti vastaehdotuksen, jonka mukaan kaupunkiympäristön toimialan, Kaupunkitilat Oy:n ja Tapahtumasäätiön tulee keskustan vetovoiman vahvistamiseksi toteuttaa olemassa olevia kävely-, tori- ja puistoalueita käyttäen kesällä 2024 ydinkeskustaa laajemmin kattava terassialueiden ja ruokakulttuurin vahvistumista tukevien myyntipisteiden verkosto, joka ulottuu Senaatintorilta Dianapuistoon sekä luoda tarkoitusta varten tarvittava infra ja toiminnallisuus. Lisäksi kaupunginhallitus katsoi, että kaupunkiympäristön toimialan ja Kaupunkitilat Oy:n tulisi yhdessä valmistella esitys perusinfran rakentamiseksi Senaatintorille.

Kaupunkitilat Oy on valmistellut yhdessä Tapahtumasäätiön kanssa esityksen ”Helsingin ydinkeskustan terassikesä (-ja talvi)”. Esitys on käyty läpi kaupunkiympäristön toimialan kanssa. Kaupunkitilat Oy esittää kaupunginhallituksen käyttövaroista myönnettäväksi hankkeelle yhteensä noin 500 000 euroa. Esitys on liitteenä 1.

Terassikesä ja -talvi

Kaupunkitilat Oy:n tavoitteena on hyödyntää aiepien vuosien sekä käynnissä olevien kokeilujen parhaita oppeja ja kasvattaa Helsingin ydinkeskustan terassikokonaisuus uudelle tasolle. Tavoitteena on etsiä keskustasta uusia kiinnostavia kohtia, eli täysin uusia paikkoja terasseille. Ajatuksena on, että ydinkeskustan alueella ei olisi yhtä iso terassia, vaan monesta pienemmästä terassista muodostuva terassien verkosto. Tarkoituksena on luoda ydinkeskustan terassikesäkauden mittainen positiivinen poikkeustila ja tarkastella mahdollisuuksia kesäkauden pidentämiseen.

Hankkeella ei ole varsinaista yhtä brändiä, vaan sitä markkinoidaan konseptina ”Keskustan kesä ja talvi” tavoitteena tapahtumakävijöiden viipymän pidentäminen, pysyvien vetovoimatekijöiden synnyttäminen ydinkeskustan alueelle ja sesonkien pidentäminen.

Hankkeessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevaa infraa eli käytännössä lähiravintoloiden ja -kahviloiden vesi, sähkö ja wc:t.

Aiemmilta vuosilta olevista terasseista kesällä 2024 jatkaa Senaatintorin terassi. Torikortteleiden terassilaajennukselle on myönnetty kolmen vuoden jatko vuokrasopimukselle (vuosille 2024-2026). Lisäksi Desingmuseon edessä oleva terassi jatkaa kesällä 2024.

Uusia teemakohtaisia, kumppaneiden kanssa järjestettäviä terassipaikkoja on suunniteltu vuosille 2024 ja 2025 seuraaviin kohteisiin:

• Porthania – ”Katuterassi”.
  Yhteistyökumppanit Ylva ja Helsingin Yliopistoyliopisto. Mahdollinen ajoitus: heinäkuun puoliväli–elokuu 2024.

• Presidentinaukio – ”Taide/Kahvilaterassi”.
  Yhteistyökumppanit lähialueen kahvilat ja kulttuuritoimijat. Mahdollinen ajoitus: kesäkuu–elokuu 2025.

• Lönnrotin puistikko – ”pop up Galleria/puutarhajuhlat”.
  Yhteistyökumppanit lähialueen ravintolat, galleriat. Mahdollinen ajoitus: joulukuu 2024, kesäkuu–elokuu 2025.

• Alustavasti suunniteltu Mantan aukio, Lyypekinlaituri ja Tove Janssonin puisto. Mahdollinen toteutus: kesä 2025.

• Esplanadin/Esplanadin alueen ravintoloiden laajentuminen esimerkiksi perjantaisin. Yhteistyökumppanit Pohjois-Esplanadin puoleiset ravintolatoimijat. Mahdollinen ajoitus: joulukuu 2024 ja heinäkuu 2025.

Jatkotoimenpiteet

Hankkeen jatkotoimenpiteinä on tarkoitus vakiinnuttaa onnistuneet kokeilut ja tehdä tapahtumallisuudesta osa terassikonsepteja. Alueiden vuokra-aikoja on tarkoitus pidentää niin, että aloitus voisi olla kesäkaudella jo toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa. Toimintamallista on tarkoitus tehdä enemmän yrittäjävetoista.

Perusinfrahanke

Perusinfranhankeen valmistelu on vireillä kaupunkiympäristön toimialalla. Kaupunkitilat Oy ja Tapahtumasäätiö ovat mukana hankkeessa käyttäjän roolissa. Tavoitteena on saada perusinfran parannus valmiiksi vuoden 2025 kesäsesonkiin.

Hankkeen rahoitustarve

Hankeen rahoitustarve on arvion mukaan yhtensä 489 000 euroa. Kulut koostuvat seuraavista eristä: projektinjohto, suunnittelu ja koordinointi 87 000 euroa, vuokramenot 82 000 euroa, tuotantokulut yhteensä 260 000 euroa sekä markkinointiviestinnästä 60 000 euroa. Hankkeen kustannukset kirjataan projektinumerolle 104020100703.

Valtiontukiarviointi

Kielletyn valtiontuen määritelmä pohjautuu Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen (”SEUT”) 107 artiklan 1 kohtaan, jossa valtiontuki määritellään jäsenvaltion myöntämäksi taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetyksi tueksi, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, siltä osin kuin tuki vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tunnusmerkkien täyttyessä kyseessä on kielletty valtiontuki, ellei jokin poikkeussäännöistä sovellu. Voidakseen olla valtiontukea, julkisen rahoituksen on kanavoiduttava yritykseen. Euroopan unionin tuomioistuimissa yritykseksi on määritelty taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta.

Helsingin kaupunkitilat Oy on perustettu hallinnoimaan kaupunkistrategian ja kaupungin tehtävien kannalta merkittävillä alueilla sijaitsevia kaupungin omistuksessa olevia rakennuksia ja alueita. Yhtiö vastaa tilojen hallinnoinnin ohella alueiden elinvoimaisuuden kehittämisestä kaupungin palvelutehtävän perusteella. Vuokrattavien tilojen rakennukset ovat pääosin suojeltuja ja rakennuskulttuurihistoriallisesti merkittäviä, ja kaupunkialueet, joilla ne sijaitsevat, ovat olennaisia kaupungin elinvoimaan liittyvien tavoitteiden kannalta.

Rakennuksia, niiden tiloja ja ympäröiviä maa-alueita käytetään etupäässä muihin kuin taloudellisiin tarkoituksiin, joita ovat mm. kaupungin keskustan ja urbaanien alueiden elinvoima-, kaupunkikulttuuri-, matkailunedistämis- ja ruokakulttuuritavoitteet. Tähän järjestelyyn liittyvät rahoitustarpeet kohdistuvat myös pääosin näihin tarkoituksiin ja toteuttamisedellytysten luomiseen. Lisäksi on huomioitava, että kaupunki tulee ylläpitämään näitä tiloja ja maa-alueita myös siinä tapauksessa, että niitä ei lainkaan vuokrattaisi ulos, mutta tällöin elinvoima- ja muut kaupunkistrategiset tavoitteet voisivat jäädä toteutumatta optimaalisesti.

Komissio on useissa päätöksissä katsonut asiaan liittyvien erityisolosuhteiden vuoksi, että toimenpiteellä oli puhtaasti alueellinen vaikutus, eikä se näin ollen vaikuttanut jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Komissio on näissä tapauksissa varmistanut erityisesti, että tuensaaja toimitti tavaroita tai palveluja rajatulle alueelle jäsenvaltiossa eikä todennäköisesti houkutellut asiakkaita muista jäsenvaltioista ja että ei ole ollut mahdollista tietää ennakolta, että toimenpiteen vaikutus rajat ylittävien investointien tai sijoittautumisen edellytyksiin ei olisi pelkästään marginaalinen (Käsitetiedonanto, 2016/C262/01, kohta 196). Yhtiön toimintojen voidaan edellä mainituilla perusteilla arvioida olevan paikallisia eikä toiminnoilla ole vaikutusta valtiontukisääntelyn näkökulmasta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Yhtiön harjoittama muu toiminta kuin vuokraus ei ole taloudellista toimintaa eli siltä osin yhtiö ei toimi ollenkaan kilpailuilla markkinoilla, eikä kaupungin myöntämä tuki ole valtiontukea. Yhtiön hallinnoimiksi suunniteltujen tilojen osalta tiloihin kohdistuva julkinen rahoitus ei muodostu myöskään valtiontueksi kaupallisille toimijoille, kun kaupalliset toimijat valitaan avoimen ja tasapuolisen tarjouskilpailun kautta, johon ei liity ehtoja tai vaihtoehtoisesti vuokrakohteesta peritään ulkopuolisen arvioitsijan määrittämä markkinaehtoinen vuokra.

Detta beslut publicerades 06.06.2024

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.