Hankerahoitus, Kompetenslyftet – nationella kompetensmärken inom fri bildning, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
Osallistuminen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman rahoitushakuun hankkeessa ”Kompetenslyftet – nationella kompetensmärken inom fri bildning”
Päätös
Strategiajohtaja päätti hyväksyä Helsingin kaupungin osallistumisen Suomen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman sosiaalirahaston (ESR+) rahoitushakuun hankkeessa ”Kompetenslyftet – nationella kompetensmärken inom fri bildning”.
Samalla strategiajohtaja päätti valtuuttaa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ruotsinkielisen työväenopiston Arbiksen toimimaan kaupungin edustajana kyseisessä hankkeessa ja allekirjoittamaan hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat asiakirjat todeten, että hankkeen kustannuksiin enintään 42 058 euroa varaudutaan keskitetyssä hanketoiminnan määrärahassa talousarviokohdassa 1 50 04. Hankkeelle saadaan tukea enintään 39 955 euroa, jolloin Helsingin kaupungin omarahoitusosuudeksi jää 2 103 euroa.
Päätöksen perustelut
Kompetenslyftet – nationella kompetensmärken inom fri bildning -hanke tukee oppilaitoksia kestävien toimintamallien ja hyvien käytäntöjen kehittämisessä, jotta mahdollisimman monet vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat sisällyttää kansalliset osaamismerkit toimintaansa. Helsingin kaupungin ruotsinkielinen työväenopisto Arbis osallistuu Bildningsalliansenin koordinoimaan ryhmähankkeeseen omalla osatoteutuksellaan. Hanke on tarkoitus toteuttaa vuosina 2025–2026.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on esittänyt osallistumista Suomen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman sosiaalirahaston (ESR+) rahoitushakuun hankkeessa ”Kompetenslyftet – nationella kompetensmärken inom fri bildning”. ESR+ on EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahasto, jonka avulla pyritään edistämään työllisyyttä, osaamista, osallisuutta, yhdenvertaisuutta sekä tasa-arvoa. Hankkeelle haetaan rahoitusta ESR+-toimenpidekokonaisuuksien hankehaussa, Jatkuva oppiminen – valtakunnallisen teeman kehittämishankkeiden haku 2024.
Vapaassa sivistystyössä otetaan vuoden 2024 aikana käyttöön kansalliset perustaitojen osaamismerkit, joiden avulla henkilö voi osoittaa osaamistaan. Opetushallitus on määritellyt merkkien osaamisperusteisesti kuvatut osaamistavoitteet ja arviointikriteerit. Merkkien myöntäjinä voivat toimia vapaan sivistystyön oppilaitokset. Osaamisperusteiset ohjelmat, joissa on kansalliset osaamismerkit, ovat uutta vapaan sivistystyön alalla ja kestävien koulutuskonseptien kehittämiseksi tarvitaan tukitoimia. Ruotsinkieliset ja kaksikieliset vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat usein pieniä ja niiden resurssit ovat rajalliset, mikä voi estää niitä tarjoamasta näitä ohjelmia, jos niiden on kehitettävä ohjelmansa tyhjästä alkaen. Kansallinen Kompetenslyftet – nationella kompetensmärken inom fri bildning -hanke tukee oppilaitoksia kestävien toimintamallien ja hyvien käytäntöjen kehittämisessä. Hankkeessa on mukana erityyppisiä vapaan sivistystyön oppilaitoksia kestävien mallien kehittämiseksi ja levittämiseksi.
Keskeisenä tavoitteena on kehittää konkreettisia koulutusmalleja ja -välineitä koulutuskokeilujen avulla, jotta mahdollisimman monet oppilaitokset voivat sisällyttää kansalliset osaamismerkit toimintaansa. Hanke tekee yhteistyötä myös muiden kuin kumppaniorganisaatioiden kanssa löytääkseen toimivia malleja kaikkiin vapaan sivistystyön muotoihin. Osa hanketta on valistustyö, jonka tavoitteena on tehdä yhteistyötä valistus- ja työllistämisaloilla toimivien organisaatioiden ja elinkeinoelämän kanssa. Tämä auttaa tunnistamaan ja vastaamaan työntekijöiden osaamistarpeisiin ja tarjoamaan tietoa vapaan sivistystyön koulutusmahdollisuuksista. Hanke pyrkii estämään perustaitojen puutteesta johtuvaa segregaatiota.
Bildningsalliansen rf toimii hankeen koordinaattorina ja osatoteuttajina mukana ovat Helsingin kaupungin ruotsinkielinen työväenopisto Arbis, Folkhälsan Utbildning Ab ja Svenska folkskolans vänner. Ryhmähankkeen kokonaisbudjetti on noin 225 000 euroa. Arbiksen osahankkeen kokonaisbudjetti on 42 058 euroa, josta EU:n ja valtion maksaman tuen osuus on 33 646 euroa ja Svenska kulturfondenin osuus 6 308 euroa. Hankkeen omarahoitusosuuteen, enintään 2 104 euroa, varaudutaan keskitetyn hanketoiminnan määrärahassa talousarviokohdassa 1 50 04. Hanke on tarkoitus toteuttaa ajalla 1.1.2025–21.12.2026.
Helsingin kaupungin hallintosäännön mukaan kansliapäällikkö päättää kaupungin puolesta Euroopan unionin rahoituksen hakemisesta. Kansliapäällikkö on päätöksellään 4.8.2021 § 164 siirtänyt toimivallan strategiajohtajalle, joka tekee päätökset miljoonaan euroon asti.
Detta beslut publicerades 12.09.2024
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Mer information fås av
Anna Lehtovaara, erityissuunnittelija, puhelin: 09 310 36685