Pohjois-Pasilan Eteläisen Postipuiston asemakaavan (nro 12565) muuttaminen oikaisukehotuksen johdosta

De ärenden som har publicerats före 2019 får beslutets rubrik.
HEL 2014-000497
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 8. / 238 §

Detaljplaneändring för Södra Postparken i Norra Böle (nr 12565) med anledning av en rättelseuppmaning

Helsingfors stadsfullmäktige

Beslut

Stadsfullmäktige godkände detaljplaneändring för kvarteren 17097–17102 och gatu-, park- och järnvägsområden i 17 stadsdelen (Böle, Norra Böle och Mellersta Böle) enligt ritning nr 12565, daterad 12.3.2019 samt ändrad 25.2.2020 och 6.9.2023, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen (genom planen bildas de nya kvarteren 17135–17142).

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Stäng

Stadsfullmäktige godkände 5.4.2023 (§ 87) detaljplaneändringen nr 12565 för Södra Postparken. Detaljplaneändringen gäller kvarteren 17097–17102 och gatu-, park- och järnvägsområden i 17 stadsdelen (Böle, Norra Böle och Mellersta Böle).

Staden tog 22.5.2023 emot en rättelseuppmaning, daterad 17.5.2023, som Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (NTM-centralen) lämnat i enlighet med 195 § i markanvändnings- och bygglagen (MBL) med anledning av detaljplanen. Det föreskrivs i markanvändnings- och bygglagen att stadsfullmäktige ska fatta beslut om planen med anledning av en rättelseuppmaning. Om fullmäktige inte har fattat beslut inom sex månader efter rättelseuppmaningen, ska beslutet om godkännande av planen anses ha förfallit.

Förfarandet med rättelseuppmaning förutsätter att fullmäktige antingen ändrar planen med anledning av rättelseuppmaningen eller beslutar att inte ändra sitt beslut att godkänna detaljplanen. Stadsmiljösektorns planläggningstjänst anser att det är möjligt att komplettera detaljplanebestämmelserna med anledning av rättelseuppmaningen. Tjänsten föreslår att detaljplaneändringen nr 12565, daterad 12.3.2019 och ändrad 25.2.2020, ändras så att detaljplanekartan kompletteras med beteckningar för kvarteret nr 17137 (tomterna 2 och 3) och kvarteret nr 17138 (tomterna 1 och 2) i syfte att anvisa de fasader och bostäder för vilka följande detaljplanebestämmelse som ska läggas till gäller: ”På avståndet med beteckningen ska alla bostäder öppna sig mot innergården som är skyddad mot buller.”

NTM-centralens rättelseuppmaning

NTM-centralen konstaterar att medelljudnivån redan i de bostäder som öppnar sig mot Kustbanan är 64–66 dB dagtid och maximala ljudnivån 84 dB. På Kustbanan är tågtrafiken mycket tät. De höga maximala ljudnivåerna påverkar förutom hälsan på ett avsevärt sätt också boendetrivseln och möjligheterna att vädra i bostäderna med anledning av buller.

I de bostäder som öppnar sig mot bangården och Postiljonsgatan är medelljudnivån 63–66 dB dagtid och 57–61 dB nattetid. Dessutom orsakar järnvägstrafiken och bangårdsfunktionerna maximala ljudnivåer på 84–86 dB vid fasaderna. De höga medelljudnivåerna och de starka och ofta upprepade maximala ljudnivåerna påverkar förutom hälsan på ett avsevärt sätt också boendetrivseln och möjligheterna att vädra i bostäderna med anledning av buller. Därutöver ska det beaktas att funktionerna på bangården innebär ett stort antal störande faktorer som är så gott som omöjliga att modellera eller bedöma i förväg, men som sannolikt ökar antalet bullerhändelser och avsevärt påverkar trivseln i området och bostäderna i kvarteren i fråga på ett negativt sätt.

På basis av ovanstående anser NTM-centralen att bostäderna i de krävande bulleromständigheterna i detaljplaneområdet också ska öppna sig mot en riktning där riktvärdena föreskrivna av statsrådet underskrids om medelljudnivån vid fasaden är 65 dBA eller högre. En allmän bestämmelse om detta bör läggas till i detaljplanen.

NTM-centralen framhäver att det är fråga om ett nybyggnadsobjekt och att det därför är möjligt att minimera sanitära olägenheter för invånare genom planering av husen. NTM-centralen krävde att detaljplanen ska rättas enligt ovan, så att bostäderna också ska öppna sig mot en riktning där riktvärdena föreskrivna av statsrådet underskrids i de ovannämnda situationerna.

Motiveringar för ändring av detaljplanen

Detaljplanens centrala innehåll

I Södra Postparkens område planeras bostads- och arbetsplatsbyggande. Målet är att bygga bostäder för cirka 3 800 invånare och kontorslokaler för cirka 2 000 anställda i området. Detaljplaneområdet är en del av Norra Böle bandstad som fortsätter ända till Krämertsskogsvägen.

Södra Postparken planläggs som ett blandat affärs- och servicecentrum samt ett bostadsdominerat innerstadsområde i enlighet med Generalplan 2016 för Helsingfors. I den gällande detaljplanen anges området som kvartersområde för endast verksamhetsbyggnader. Den gällande detaljplanen har inte förverkligats till någon del.

I södra delen av detaljplaneområdet för Södra Postparken har ett affärscentrum för området planerats. I detaljplanen ligger områdets dagligvaruhandel i utkanten av Telegramtorget och ovanpå torget byggs bostäder. I de byggnader som ligger närmast stationen ska det finnas affärslokaler i våningen på marknivå.

Verksamhetslokaler som byggs kommer att placeras tätt i anslutning till stationen och längs med järnvägen. De bildar en motsvarighet till Ilmalabrinken söder om Ilmala station. Till den allra sydligaste spetsen av tomten för verksamhetsbyggnader är det möjligt att förlägga ett hotell.

Bostadskvarteren placeras i detaljplanen i den mellersta delen av området och vid Centralparken. De nästan slutna kvarteren utstrålar innerstadskaraktär. Byggnaderna är av varierande höjd, vilket framhäver vyerna och ändpunkterna i gaturummet. I bostadskvarteren finns gårdsdäck och parkeringsutrymmen under dessa. I kvarteren finns även gårdsdelar utan däckkonstruktion, i vilka man kan plantera stora träd.

I mitten av området går en gånganpassad gata (Gustensstigen) som sträcker sig från Ilmala station genom hela Norra Böle bandstad norrut. Följden av olika urbana rum utmed gågatan medför intressanta vyer.

Från Gustensstigen leder en vårdad parkaxel, Eckeröparken, till Centralparken. Vid södra kanten av parken ligger ett daghem, vars lekpark gränsar till parkaxeln. De omgivande kvarteren ramar in parken, den låga daghemsbyggnaden och lekparken.

I samband med detaljplanelösningen har det utarbetats en trafikplan (ritning nr 6923). Enligt trafikplanen baserar sig områdets gatunät på områdets matargata (Postiljonsgatan), som går längsmed kanten av bangården, den lokala matargatan (Telegramgatan), som leder till stationen och tjänsterna, samt tomtgatulänken (Filatelistgatan–Postroddsgatan) i områdets innerdel. I området förbereder man sig för spårvägen som kommer att gå längs Telegrambron och Telegramgatan till Postiljonsgatan. I områdets södra kant finns en supercykelväg som löper söderifrån mot Haga och Sockenbacka längsmed Kustbanan.

En utgångspunkt för planlösningen har varit att bevara Postis kontorshus i sitt nuvarande läge. Beteckningen i detaljplanen ändras från Y–1 till KTY, vilket tillåter att huset kan utnyttjas för allt kontorsliknande arbete i stället för den nuvarande begränsningen till postverksamhet.

I södra delen av detaljplaneområdet vid Telegramtorget och Ilmala station har man fäst särskild uppmärksamhet vid att ordna naturliga gångförbindelser till plattformarna på samma sätt som mellan Telegramtorget och Postiljonsgatan.

Tomternas genomsnittliga exploateringstal är för AK-tomternas del e=3,0 och för KTY-tomternas del e=5,5.

Det har utarbetats en omfattande utredning om miljöbuller för detaljplaneområdet, i vilken man modellerat bullernivåer från väg- och järnvägstrafiken och bangårdsfunktionerna på områdena för utomhusvistelse och vid byggnadernas fasader. Som bullerkällor på bangården betraktades till exempel larmen för plankorsningen och tågförflyttning samt en eventuell lastare för snöröjning vintertid. Bullerutsläppen från dessa hade mätts i samband med tidigare bullerutredningar i området.

På basis av utredningsresultaten har det i detaljplanen angetts krav på ljudnivåskillnad för att säkerställa att de riktvärden för bullernivå som anges i statsrådets beslut 993/1992 underskrids inne i bostäderna. Dessutom har kraven på ljudnivåskillnad vid fasaderna på bostadshus dimensionerats utifrån de i bullerutredningen rekommenderade värdena LAmax 45 dB (maximal ljudnivå för bullret från järnvägstrafiken nattetid) och LAeq 25 dB (lastarens lågfrekventa buller i bostadslokalerna nattetid). Enligt bullerutredningen möjliggör kraven på ljudnivåskillnad, bestämda i enlighet med motiveringarna ovan, att lokalerna fritt kan placeras inne i husen eftersom kraven har bestämts i enlighet med riktvärdena och de rekommenderade värdena.

Detaljplanebestämmelsen säkerställer att man når riktvärdena för bullernivå även på de gårdsområden som är avsedda för lek och vistelse, samt på balkongerna. Enligt bullerutredningen bildar de slutna bostadskvarteren innergårdar som är väl skyddade mot buller och på vilka riktvärdena för bullernivå underskrids både dag- och nattetid. Det är möjligt att placera eller vid behov skydda balkongerna på så sätt att riktvärdena för bullernivå nås på dessa.

För detaljplanen har det även gjorts en utredning över stombuller och vibration på basis av mätningar. Utifrån utredningen har det i detaljplanen angetts bestämmelser för den fortsatta planeringen i syfte att beakta stombuller och vibration.

Beslut som detaljplanelösningen bygger på

Detaljplanelösningen bidrar till att staden kan uppnå sina strategiska mål och är förenlig med Generalplan 2016 för Helsingfors med rättsverkningar.

Vastaus oikaisukehotukseen

Svar på rättelseuppmaningen

Planläggningstjänsten anser att detaljplaneändringen, godkänd av stadsfullmäktige 5.4.2023, uppfyller innehållskraven i markanvändnings- och bygglagen och de riksomfattande målen för områdesanvändningen om en sund och trygg livsmiljö i sin godkända form. Detaljplanebestämmelserna säkerställer att riktvärdena för buller nås inne i bostäderna och utomhus på de gårdsområden som är avsedda för lek och vistelse samt på balkongerna. Kraven på ljudnivåskillnad vid fasaderna har dessutom bestämts med beaktande av förutom de normala medelljudnivåerna dag- och nattetid också medelljudnivåerna för kortvariga bullerhändelser, de maximala ljudnivåerna för bullerhändelser och det lågfrekventa bullret samt de riktvärden och rekommenderade värden för bullernivån inomhus som tillämpas för dessa. Avsikten med detta är att i synnerhet göra det möjligt att fritt kunna placera lokalerna inne i byggnaderna och säkerställa att boendet är sunt och trivsamt även i det fall att bostaden endast öppnar sig mot bullerkällan.

Helsingfors stad och markägarna i planläggningsområdet har som mål att främja byggandet i enlighet med detaljplanen och att möjliggöra grundberedning i området under de kommande åren. Avsikten är att detaljplaneändringen ska vinna laga kraft snarast möjligt. I syfte att undvika ytterligare fördröjningar föreslår planläggningstjänsten att detaljplanen ändras på ett sätt som motsvarar det som krävs i rättelseuppmaningen. Planläggningstjänsten har 6.9.2023 lagt till följande på detaljplanekartan:

  • en beteckning för kvarteret nr 17137 (tomterna 2 och 3) och kvarteret nr 17138 (tomterna 1 och 2) i syfte att anvisa de fasader vid vilka medelljudnivån enligt detaljplanens bullerutredning uppgår till ≥ 65 dB och en tillhörande bestämmelse: ”På avståndet med beteckningen ska alla bostäder öppna sig mot innergården som är skyddad mot buller.”

Planbeskrivningen har uppdaterats i enlighet med detta. Detaljplanens bullerutredning visar att riktvärdena för bullernivån utomhus underskrids på innergårdarna i kvarteret och vid de fasader som öppnar sig mot dessa.

Den ändring som görs med anledning av rättelseuppmaningen ska inte betraktas som ett prejudikat för dylika planeringsfrågor eller för tolkningen av lagen om dessa.

Den godkända detaljplanen skapar tillräckliga förutsättningar för hälsa, säkerhet och trivsel, vilka den tillagda planbestämmelsen ytterligare förbättrar. Att detaljplanebeteckningen och den tillhörande detaljplanebestämmelsen ändras medför inga väsentliga justeringar i detaljplanen, varför det inte är nödvändigt att lägga fram detaljplanen på nytt. Staden har tillsammans med NTM-centralen gått igenom att beteckningen och bestämmelsen motsvarar det som krävs i rättelseuppmaningen på ett arbetsmöte.

Detaljplaneändringen lades fram hos NTM-centralen vid ett möte 7.6.2023 varvid det konstaterades att den ovannämnda ändringen för vissa fasader och bostäder säkerställer tillräckligt skydd mot buller. En specifik detaljplanebestämmelse för med sig ett bättre slutresultat i sin helhet än en allmän bestämmelse enligt vad som ursprungligen krävdes i rättelseuppmaningen.

Ingen har överklagat stadsfullmäktiges beslut 5.4.2023 (§ 87). I enlighet med 196 § i MBL har NTM-centralen i Nyland rätt att söka ändring i det beslut som behandlas, om den inte nöjer sig med stadsfullmäktiges nya beslut. Övriga har rätt att söka ändring endast till de delar som detaljplanen godkänd 5.4.2023 har ändrats.

Stäng

Kaupunginhallitus 25.09.2023 § 572

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 17. kaupunginosan (Pasila, Pohjois-Pasila, Keski-Pasila) kortteleiden 17097–17102 sekä katu-, puisto- ja rautatiealueiden asemakaavan muutoksen 12.3.2019 päivätyn ja 25.2.2020 sekä 6.9.2023 muutetun piirustuksen nro 12565 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein (muodostuvat uudet korttelit 17135–17142).

13.03.2023 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot

Anna Villeneuve, erityisasiantuntija, puhelin: 09 310 36045

anna.villeneuve@hel.fi

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 5.4.2023 (§ 87) Eteläisen Postipuiston asemakaavan muutoksen nro 12565. Asemakaavan muutos koskee 17. kaupunginosan (Pasila, Pohjois-Pasila, Keski-Pasila) kortteleita 17097–17102 ja katu-, puisto- ja rautatiealueita. Muodostuvat uudet korttelit 17135–17142.

Kaupunki vastaanotti 22.5.2023 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY) 17.5.2023 päivätyn maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 195 §:n mukaisen oikaisukehotuksen kaavasta. MRL:n mukaan oikaisukehotuksen johdosta kaupunginvaltuuston on tehtävä kaavaa koskeva päätös. Jollei valtuusto tee päätöstä kuuden kuukauden kuluessa oikaisukehotuksesta, kaavan hyväksymispäätös on katsottava rauenneeksi.

MRL edellyttää, että valtuusto joko muuttaa kaavaa oikaisukehotuksen johdosta tai sitten päättää, että asemakaavan hyväksymispäätöstä ei muuteta. Asemakaavoituspalvelun näkemyksen mukaan asemakaavan määräyksiä voidaan täydentää oikaisukehotuksen johdosta ja esittää, että 12.3.2020 päivättyä ja 25.2.2020 muutettua asemakaavan muutosta nro 12565 muutetaan lisäämällä kaavakarttaan kortteleita 17137 (tontit 2 ja 3) ja 17138 (tontit 1 ja 2) koskevat merkinnät, joilla osoitetaan ne julkisivut ja asunnot, joihin kohdistuu seuraava lisättävä asemakaavamääräys: ”Merkinnän osoittamalla välillä kaikkien asuntojen tulee avautua melulta suojassa olevan sisäpihan suuntaan.”

Asemakaavan muutos esiteltiin ELY-keskukselle 7.6.2023 pidetyssä kokouksessa. ELY-keskuksen edustajat katsoivat yllä esitetyn, määrätyille julkisivuille ja asuntoihin kohdennetun muutoksen asemakaavassa takaavan riittävän melusuojan. Kokouksessa todettiin, että kohdennettu kaavamääräys tuottaa kokonaisuudessaan paremman lopputuloksen kuin oikaisukehotuksen mukainen vaatimus yleismääräyksestä.

Asemakaavoituspalvelu ehdottaa, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle asemakaavan muuttamista edellä mainitulla tavalla oikaisukehotuksen johdosta.

ELY-keskuksen oikaisukehotus

ELY-keskus toteaa, että rantaradalle pelkästään aukeavien asuntojen kohdalla keskiäänitaso päivällä on 64–66 dB ja enimmäistasot 84 dB. Junaliikenne rantaradalla on hyvin tiheää. Korkeat enimmäistasot vaikuttavat terveyden lisäksi myös merkittävästi asuntojen viihtyisyyteen ja mahdollisuuksiin tuulettaa asuntoa melun takia.

Ratapihan ja Postiljooninkadun suuntaan aukeavien asuntojen kohdalla keskiäänitasot päivällä ovat 63–66 dB sekä yöllä 57–61 dB. Lisäksi julkisivuihin kohdistuu raitotieliikenteestä tai ratapihan toiminnoista 84–86 dB enimmäistasot. Korkeat keskiäänitasot sekä usein toistuvat voimakkaat enimmäistasot vaikuttavat terveyden lisäksi myös merkittävästi asuntojen viihtyisyyteen ja mahdollisuuksiin tuulettaa asuntoa melun takia. Lisäksi on huomioitava, että ratapihan toimintoihin liittyy runsaasti sellaisia häiriötekijöitä, joita on lähes mahdoton mallintaa tai arvioida etukäteen, mutta jotka todennäköisesti lisäävät melutapahtumien lukumäärää sekä vaikuttavat merkittävästi alueen ja ko. kortteleiden asuntojen viihtyisyyteen negatiivisella tavalla.

Edellä kerrotun perusteella ELY-keskus katsoo, että kaava-alueen vaativissa meluolosuhteissa asuntojen tulee avautua myös valtioneuvoston ohjearvot alittavaan suuntaan, mikäli julkisivun osalle kohdistuu 65 dBA tai yli keskiäänitaso. Kaavaan tulee lisätä tätä koskeva yleismääräys.

ELY-keskus tuo esiin, että kyseessä on uudisrakentamiskohde, joten talosuunnittelulla pystytään minimoimaan asukkaille aiheutuva terveyshaitta. ELY-keskus vaati asemakaavaa oikaistavaksi edellä esitetyn mukaisesti niin, että asunnot avautuvat myös valtioneuvoston ohjearvot alittavaan suuntaan edellä mainituissa tilanteissa.

Perustelut

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Eteläisen Postipuiston alueelle suunnitellaan asuin- ja työpaikkarakentamista. Tavoitteena on, että alueelle valmistuisi asuntoja noin 3 800 asukkaalle ja toimistotilaa noin 2 000 työntekijälle. Kaava-alue on osa Pohjois-Pasilan nauhakaupunkia, joka jatkuu Metsäläntielle saakka.

Eteläisen Postipuiston aluetta suunnitellaan Helsingin yleiskaavan 2016 mukaisesti sekoittuneeksi liike- ja palvelukeskustaksi sekä asuntopainotteiseksi kantakaupunkialueeksi. Alueella on voimassa asemakaava, jonka mukaan alue on yksinomaan toimitilarakennusten korttelialuetta. Voimassa oleva asemakaava ei ole toteutunut miltään osin.

Eteläisen Postipuiston asemakaava-alueen eteläosaan on suunniteltu alueen liikekeskusta. Alueen päivittäistavarakauppa sijaitsee asemakaavassa Sähketorin laidalla, ja sen päällä on asuinrakentamista. Lähinnä asemaa sijaitsevissa rakennuksissa tulee asemakaavan mukaan olla liiketilaa maantasokerroksessa.

Tuleva toimitilarakentaminen sijoittuu hyvin tiiviisti aseman yhteyteen ja radan varteen. Se muodostaa vastinparin Ilmalan aseman eteläpuolella sijaitsevalle Ilmalanrinteelle. Kaikkein eteläisimmässä kärjessä toimitilatontilla voi olla hotelli.

Asuinkorttelit sijoittuvat asemakaavassa alueen keskiosaan ja Keskuspuiston reunaan. Lähes umpinaiset korttelit henkivät kantakaupunkimaisuutta. Rakennukset ovat vaihtelevan korkuisia korostaen katutilan näkymiä ja päätteitä. Asuinkortteleissa on kansipihoja, joiden alla on pysäköintiä. Kortteleissa on myös maanvaraisia pihan osia, joille voi istuttaa suuria puita.

Alueen keskellä kulkee kävelypainotteinen katu (Kustinpolku), joka ulottuu Ilmalan asemalta koko Pohjois-Pasilan nauhakaupungin halki pohjoiseen. Kävelykadun urbaani tilasarja tuottaa mielenkiintoisia näkymiä.

Kustinpolulta johtaa hoidettu puistoakseli, Eckerönpuisto, Keskuspuistoon. Puiston eteläreunalla on päiväkoti, jonka leikkipiha rajautuu puistoakseliin. Ympäröivät korkeammat korttelit reunustavat puistoa, matalaa päiväkotirakennusta sekä leikkipihaa.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 6923). Sen mukaan alueen katuverkko rakentuu ratapihan reunaa kulkevan alueellisen kokoojakadun (Postiljooninkadun), asemalle ja palveluihin johtavan paikallisen kokoojakadun (Sähkekadun) ja alueen sisäosassa kiertävän tonttikatulenkin (Filatelistinkatu–Postisoudunkatu) varaan. Alueella varaudutaan raitiotiehen Sähkesiltaa ja Sähkekatua pitkin Postiljooninkadulle. Alueen eteläreunalla on pyöräilyn laatukäytävä, joka johtaa etelästä Rantaradan vartta kohti Haagaa ja Pitäjänmäkeä.

Yksi kaavaratkaisun lähtökohta on säilyttää Postin toimistotalo nykyisellä paikallaan. Kaavamerkintä muuttuu Y-1:stä KTY:ksi, mikä sallii talon käyttötarkoituksen nykyisten postitoimintojen sijaan laajemmin kaikkeen toimistotyyppiseen työhön.

Asemakaava-alueen eteläosassa Sähketorin ja Ilmalan aseman kohdalla kiinnitetään erityistä huomiota luontevien jalankulkuyhteyksien järjestämiseen asemalaiturille samoin kuin Sähketorin ja Postiljooninkadun välille.

Tonttien keskimääräinen tehokkuusluku on AK-tonttien osalta e=3,0 ja KTY-tonttien osalta e= 5,5.

Kaava-alueelta on laadittu kattava ympäristömeluselvitys, jossa on mallintamalla selvitetty ulko-oleskelualueille sekä rakennusten julkisivuille kohdistuvat melutasot, jotka aiheutuvat tie- ja raideliikenteestä sekä ratapiha-alueelle sijoittuvasta toiminnasta. Ratapiha-alueen melulähteinä arvioitiin esimerkiksi tasoristeys ja junasiirtohälyttimet sekä alueella mahdollisesti talvisin lumenaurauksessa toimiva kuormaaja, joiden melupäästöt oli mitattu alueelta aiemmin laadittujen meluselvitysten yhteydessä.

Selvitysten tulosten perusteella kaavassa on annettu äänitasoerovaatimukset, joilla on varmistettu valtioneuvoston päätöksen 993/1992 annettujen melutason ohjearvojen alittuminen asuntojen sisätiloissa. Lisäksi asuinrakennusten julkisivuille määrättyjen äänitasoerovaatimusten mitoitusperusteena on käytetty meluselvityksessä esitettyjen suositusten mukaisesti arvoja LAmax 45 dB (raideliikenteen enimmäisäänitaso asuintiloissa yöllä) sekä LAeq 25 dB (kuormaajan pienitaajuinen melu asuintiloissa yöllä). Meluselvityksen mukaan edellä kuvatuin perustein annetut äänitasoerovaatimukset mahdollistavat huonetilojen vapaan sijoittelun asuinrakennusten sisällä, sillä äänitasoerovaatimukset on annettu ohje- ja suositusarvojen mukaisesti.

Asemakaavamääräyksellä on varmistettu melutason ohjearvojen saavuttaminen myös leikkiin ja oleskeluun tarkoitetuilla piha-alueilla sekä oleskeluparvekkeilla. Meluselvityksen mukaan umpinaiset asuinkorttelit muodostavat melulta hyvin suojatut sisäpihat, joilla alitetaan melutason ohjearvot ulkona sekä päivällä että yöllä. Oleskeluparvekkeet on mahdollista sijoittaa tai tarvittaessa suojata siten, että niillä saavutetaan melutason ohjearvot.

Lisäksi asemakaavaa varten on laadittu myös mittauksiin perustuva runkomelu- ja tärinäselvitys, jonka perusteella kaavassa on annettu jatkosuunnittelumääräyksiä runkomelun ja tärinän huomioon ottamiseksi.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Kaavaratkaisu on asuntokortteleiden osalta oikeusvaikutteisen yleiskaavan 2002 ja muilta osin oikeusvaikutteisen Helsingin yleiskaavan 2016 (tullut voimaan 5.12.2018) mukainen.

Vastaus oikaisukehotukseen

Asemakaavoituspalvelu katsoo, että kaupunginvaltuuston 5.4.2023 hyväksymä asemakaavan muutos täyttää hyväksytyssä muodossaan maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaatimukset terveellisestä ja turvallisesta elinympäristöstä. Kaavamääräyksillä on varmistettu melutason ohjearvojen saavuttaminen sisällä asunnoissa ja ulkona leikkiin ja oleskeluun tarkoitetuilla piha-alueilla sekä oleskeluparvekkeilla. Julkisivujen äänitasoerovaatimusten määrittelyssä on lisäksi otettu huomioon tavanomaisten päivä- ja yöajan keskiäänitasojen lisäksi lyhytaikaisten melutapahtumien keskiäänitasot, melutapahtumien enimmäisäänitasot ja pienitaajuinen melu sekä näille sovellettavat sisämelun ohje- ja suositusarvot. Tällä menettelytavalla nimenomaan mahdollistetaan huonetilojen vapaa sijoittelu rakennusten sisällä ja varmistetaan asumisen terveellisyys sekä hyvä asuinviihtyisyys myös niissä tilanteissa, joissa asunto avautuu ainoastaan melulähteen suuntaan.

Asemakaavoituspalvelu katsoo, että ELY-keskuksen esittämä vaatimus siitä, että asuntojen tulisi avautua myös ohjearvot alittavaan suuntaan, ei perustu lakiin, vaan ylittää sen, mitä asemakaavassa on lain nojalla tarkoitus ratkaista. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 § edellyttää, että asemakaavalla luodaan edellytykset terveelliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Ihmiseen kohdistuvien meluvaikutusten hallinta on yksi näiden sisältövaatimusten puitteissa huomioitava seikka. Melun huomioon ottamista kaavoituksessa ohjaavat käytännön tasolla muun ohella valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992). Päätöksen mukaisia melutasoja sovelletaan yleisesti arvioitaessa asemakaavalle asetettujen sisältövaatimusten täyttymistä. Kyseessä olevassa asemakaavassa on meluselvityksen tuloksiin perustuvin kaavamääräyksin varmistettu, että kaavamuutosalueen sisätiloissa ja ulko-oleskelualueilla ei ylitetä edellä mainitun päätöksen mukaisia melutason ohjearvoja. Näin ollen asemakaavoituspalvelu katsoo, että kaavamuutoksessa on luotu edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Asemakaavoituspalvelun näkemyksen mukaan sisältövaatimusten mukaisten edellytysten luominen ei tarkoita velvoittavia asemakaavamääräyksiä asuntojen avautumissuunnista.

Helsingin kaupungilla ja kaava-alueen maanomistajilla on tavoitteena edistää alueen asemakaavan mukaista toteutumista ja mahdollistaa alueen esirakentaminen tulevien vuosien aikana. Asemakaavan muutos pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti lainvoimaiseksi. Lisäviivästyksien välttämiseksi asemakaavoituspalvelu esittää asemakaavaan oikaisukehotuksessa esitettyä vaatimusta vastaavaa muutosta. Asemakaavoituspalvelu on 6.9.2023 lisännyt asemakaavakarttaan

  • kortteleihin 17137 (tontit 2 ja 3) ja 17138 (tontit 1 ja 2) merkinnän osoittamaan ne julkisivut, joihin kohdistuu asemakaavan meluselvityksen perusteella keskiäänitaso ≥ 65 dB, ja merkintään liittyvän määräyksen: ”Merkinnän osoittamalla välillä kaikkien asuntojen tulee avautua melulta suojassa olevan sisäpihan suuntaan.”

Kaavaselostusta on päivitetty vastaavasti. Kaavan meluselvitys osoittaa, että kortteleiden sisäpihoilla ja niiden suuntaan avautuvilla julkisivuilla alitetaan melutason ohjearvot ulkona.

Asemakaavoituspalvelu toteaa kuitenkin selvyyden vuoksi, ettei kaavaan oikaisukehotuksen vuoksi nyt täydennetty ratkaisu muodosta ennakkotapausta kyseessä olevan suunnittelukysymykseen ja laintulkintaan.

Asemakaavoituspalvelun näkemyksen mukaan asemakaava luo terveellisyydelle, turvallisuudelle ja viihtyisyydelle edellytykset, joita ehdotettu muutos parantaa entisestään. Ehdotettu kaavamerkinnän ja siihen liittyvän kaavamääräyksen lisääminen ei muuta asemakaavaa olennaisesti, eikä sen vuoksi ole tarpeen asettaa asemakaavaa ehdotuksena uudelleen nähtäville. Merkinnän ja määräyksen vastaavuus oikaisukehotuksessa esitettyyn vaatimukseen on käyty läpi ELY-keskuksen kanssa järjestetyssä työneuvottelussa.

Lisätiedot

Sakari Pulkkinen, arkkitehti, puhelin: 310 37276

sakari.pulkkinen@hel.fi

Anu Haahla, erityisasiantuntija, puhelin: 09 310 28916

anu.haahla@hel.fi

Stadsfullmäktige 05.04.2023 § 87

Beslut

Stadsfullmäktige godkände detaljplaneändring för kvarteren 17097-17102 och gatu-, park- och järnvägsområden i 17 stadsdelen (Böle, Norra Böle och Mellersta Böle) enligt ritning nr 12565, daterad 12.3.2019 och ändrad 25.2.2020, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen (genom planen bildas de nya kvarteren 17135-17142).

Föredragande
Stadsstyrelsen
Upplysningar

Tanja Sippola-Alho, stadssekreterare, telefon: 09 310 36154

tanja.sippola-alho@hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 25.02.2020 § 98

Esitys

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

  • 12.3.2019 päivätyn ja 25.2.2020 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 12565 hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 17. kaupunginosan (Pasila, Pohjois-Pasila, Keski-Pasila) kortteleita 17097–17102 ja katu-, puisto- ja rautatiealueita (muodostuvat uudet korttelit 17135-17142).

Lisäksi lautakunta päätti

  • ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
  • antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Sörnäistenkatu 1, sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
  • ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Käsittely

Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Sakari Pulkkinen ja projektinjohtaja Harri Verkamo. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

12.03.2019 Ehdotuksen mukaan

31.10.2017 Ehdotuksen mukaan

24.10.2017 Pöydälle

Esittelijä
kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Mikko Aho
Lisätiedot

Sakari Pulkkinen, arkkitehti, puhelin: 310 37276

sakari.pulkkinen@hel.fi

Anna-Maija Sohn, tiimipäällikkö, puhelin: 310 37448

anna-maija.sohn@hel.fi

Kaarina Laakso, diplomi-insinööri (teknistaloudelliset asiat), puhelin: 310 37250

kaarina.laakso@hel.fi

Harri Verkamo, projektinjohtaja (liikenne), puhelin: 310 37127

harri.verkamo@hel.fi

Lankiniemi Valtteri, insinööri, puhelin: 310 22467

valtteri.lankiniemi@hel.fi

Inka Lappalainen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 21344

inka.lappalainen@hel.fi

Sosiaali- ja terveystoimiala 16.1.2020

Asemakaavoituspalvelu pyytää lausuntoa: Pohjois-Pasila, Eteläisen postipuiston asemakaavan muutosehdotus.

Sosiaali – ja terveystoimiala pyytää huomioimaan ikääntyneiden palveluasumisen tarpeen alueella. Tätä tarkoitusta varten tulisi varata kaavassa AKS-tontti tai tonttiryhmä jonka rakennusoikeus olisi n. 15 000 kem2. Perusteena tähän ovat ikäihmisten määrän kasvu, alueen saavutettavuus Ilmalan seisakkeen vieressä sekä keskuspuiston ulkoilualueen läheisyys.

Lisätiedot

Anne Jaakkola, arkkitehti, puhelin: 310 24504

anne.jaakkola@hel.fi

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 3.1.2020

Asemakaavoitus Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta on pyytänyt kaupunginmuseolta lausuntoa hankkeesta Pasilan (17.ko) Eteläisen Postipuiston asemakaavan muutosehdotus. Museo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja lausuu kantanaan seuraavaa.

Eteläisen Postinpuiston aluetta suunnitellaan Helsingin yleiskaavan mukaisesti sekoittuneeksi liike- ja palvelukeskustaksi sekä asuntopainotteiseksi kantakaupunkialueeksi.

Alue rajoittuu pohjoisessa Postin lajittelukeskukseen, lännessä Keskuspuistoon, idässä ratapihaan ja etelässä Hakamäentiehen ja Rantarataan. Alueella sijaitsee Postin 1990-luvulla rakennettu ja 2000-luvun alussa laajennettu pääkonttori, sekä Pohjolan liikenteen entinen pääkonttori.

Aiemmin alueella on sijainnut Helsingin puhtaanapitolaitoksen kaatopaikka vuosina 1949-1963 ja sitä ennen 1949 VR:n kaatopaikka. 1900-luvun alkupuolella Pohjois-Pasilan alueella oli ampumarata.

Avonainen maisema Hakamäentien, Rantaradan, ratapihan ja Keskuspuiston kainalossa tulee rakentamisen myötä voimakkaasti muuttumaan. Rakennusten rivistö tulee reunustamaan alueen ulkoreunoja. Korkeimmat asuinrakennukset ovat kaavaratkaisussa 12-kerroksisia, eteläkärjen hotelli 14-kerroksinen.

Suhteuttaen esitettyä kaavaehdotusta paikan historialliseen käyttöön ja luonteeseen, sekä alueen sijaintiin kaupunkirakenteessa, ei hankkeella ole sellaisia vaikutuksia kulttuuriympäristöön ja maisemaan, että kaupunginmuseolla olisi Eteläisen Postipuiston asemakaavan muutosehdotuksesta huomautettavaa.

Lisätiedot

Juha Vuorinen, tutkija, puhelin: 310 36940

juha.h.vuorinen@hel.fi

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 01.02.2019 § 4

Päätös

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12565 pohjakartan kaupunginosassa 17 Pasila. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Päätöksen perustelut

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12565
Kaupunginosa: 17 Pasila
Kartoituksen työnumero: 44/2018
Pohjakartta valmistunut: 13.12.2018
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Lisätiedot

Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911

merja.kyyro@hel.fi

Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883

timo.tolkki@hel.fi

Pelastuslautakunta 29.08.2017 § 5

Lausunto

Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon Eteläisen Postipuiston (17.ko, Pasila) asemakaavan muutosehdotuksesta:

Asemakaavassa tulee huomioida riittävä sammutusveden saanti alueella. Alueen sammutusvesijärjestelyissä tulisi tukeutua maanpäällisiin paloposteihin ja/tai vesiasemiin.

Alueen Lounaiskulmassa oleva "baana" tulisi merkitä myös pelastustiereitiksi (pp/pel). Tämä monipuolistaisi pelastustoiminnan edellytyksiä alueella.

Pelastusteiden nostopaikkojen sijoittelussa tulee huomioida puiden ja raitiolinjan ajolankojen aiheuttamat "katvealueet". Havainnekuvan perusteella voidaan olettaa, että varsinaisessa rakennussuunnittelussa saattaa tulla haasteita nostopaikkojen riittävän kattavassa sijoittelussa.

Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot

Joonatan Suosalo, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 31030222

joonatan.suosalo@hel.fi

Kaupunkiympäristön toimiala Maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuus Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit Maa- ja kallioperä 19.6.2017

Eteläinen Postipuisto sijaitsee Ilmalan aseman pohjoispuolella ratapihan ja Keskuspuiston välissä. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 0,16 km².

Alue sijaitsee pääasiallisesti Pasilan entisen kaatopaikan alueella. Sinne on tuotu mm. kreosootilla kyllästettyjä ratapölkkyjä, yhteiskuntajätettä ja ilmeisesti myös teollisuus ja ongelmajätettä. Vuonna 2000 alueen eteläosassa havaittiin syanidilla pilaantuneita maa-aineksia.

Alueen maanpinta on suhteellisen tasaista ja vaihtelee välillä noin +21…+27. Korkeimmillaan maanpinta on alueen eteläisimmässä osassa. Entisen kaatopaikan alueella on noin 0,5…2 m paksuinen puhdas pintamaakerros, jonka alla on jätetäyttöä noin 1…4 m ja tämän alla 0…1 m paksu, tiivistänyt turvekerros. Turvekerroksen alla on paksuimmillaan noin 9 m savikerros. Savikerroksen alapuolella on 1…4 m paksu hiekka- tai moreenikerros. Kallionpinnan taso vaihtelee välillä +4…+25, ollen korkeimmillaan etelässä ja lännessä.

Alueella on saven yläpuolella orsivesikerros sekä savikerroksen alapuolella varsinainen pohjavesikerros. Orsivesikerros on osittain nykyisessä jätetäytössä. Alueella on pohjatutkimuksia ja rakenteita tehdessä puhkaistu orsi- ja pohjavettä erottava savikerros, jolloin vedet ovat mahdollisesti päässeet sekoittumaan keskenään. Pohjavedenpinta on vaihdellut vuosina 2011 - 2017 välillä noin +19...+21.

Alueella rakennusten arvioitu perustamistapa on paaluperustus. Etelässä ja lännessä pienillä alueilla anturaperustus. Maan pilaantuneisuus tulee ottaa huomioon ja mm. alapohjat tulee toteuttaa koneellisesti tuuletettuina.

Lisätiedot

Asko Aalto, projektinjohtaja, puhelin: 310 31830

asko.aalto@hel.fi

Nimistötoimikunta 05.04.2017 § 29

Nimistötoimikunta käsitteli Pohjois-Pasilassa sijaitsevan nk. Postipuiston eteläosan nimistöä ja päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä:

Eckerönpolku–Eckeröstigen
(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); liitynnäinen, Eckerönpuiston mukaan;

Eckerönpuisto–Eckeröparken
(puisto)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); Ahvenanmaalla Eckerön kunnan länsilaidalla Storbyssä sijaitsevan Eckerön posti- ja tullitalon mukaan, jonka ovat suunnitelleet Carl Ludvig Engel ja Charles Bassi. Posti- ja tullitalo valmistui Tukholmasta Turkuun johtaneen postitien etapiksi vuonna 1828. Puistonnimi on vahvistunut vuonna 2010 asemakaavassa 11395;

Filatelistinkatu–Filatelistgatan
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); filatelisti = postimerkkeilijä;

Filatelistinkuja–Filatelistgränden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); liitynnäinen, Filatelistinkadun mukaan;

Kustinpolku–Gustensstigen
(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); perinteisesti postinkulkuun liittyvästä sanonnasta ja riimityksestä "Kusti polkee ja posti kulkee". Ruotsin kielessä Gusten on eräs Gustaf- tai Gustav-nimestä muodostetuista lempinimistä. Polunnimi on vahvistunut alueen pohjoisosassa vuonna 2010 asemakaavassa 11395;

Postiljooninkatu–Postiljonsgatan
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); postiljooni (rinn. posteljooni) = vanh. postinjakaja. Kadunnimi on vahvistunut alueen pohjoisosassa vuonna 2010 asemakaavassa 11395;

Postiljooninkuja–Postiljonsgränden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); liitynnäinen, Postiljooninkadun mukaan;

Postisoudunkatu–Postroddsgatan
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); Eckerönpuiston mukaan. Tukholman ja Turun välinen vanha postitie kulki Ahvenanmaalla Eckerön kautta 1500-luvulta aina 1900-luvun alkuun saakka. Postiruotulaiset huolehtivat postin säännöllisestä kuljetuksesta. Kadunnimi on vahvistunut alueen pohjoisosassa vuonna 2010 asemakaavassa 11395;

Sähkekatu–Telegramgatan
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); sähke = telelaitoksen ja postin sähköisesti siirtämä viesti, joka toimitetaan vastaanottajalle lomakkeelle kirjoitettuna tai puhelimitse saneltuna;

Sähkesilta–Telegrambron
(silta)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); liitynnäinen, Sähkekadun mukaan;

ja

Sähketori–Telegramtorget
(aukio)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); liitynnäinen, Sähkekadun mukaan.

Sanojen selitteet on poimittu Kielitoimiston sanakirjasta.

Lisätiedot

Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386

johanna.lehtonen@hel.fi

Yleisten töiden lautakunta 31.01.2017 § 47

Lausunto

Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:

Ilmalan asemanseudulle Eteläiseen Postipuistoon suunnitellaan asuntoja, toimistoja ja palveluita.

Asuinrakentamisen kerrosalatavoite on 130 000 k-m2 ja uuden toimitilan kerrosalatavoite on 40 000 k-m2. Suunnitteluperiaatteilla ohjataan muun muassa alueen eri toimintojen sijoittumista ja volyymia, katuverkon rakennetta, palveluiden sijoittumista, pysäköinnin perusratkaisuja, alueen suhdetta Keskuspuistoon sekä alueen liittymistä ympäröivään kaupunkirakenteeseen.

Yleiset viheralueet tulee varata ensisijaisesti yleiseen käyttöön. Mahdollisesti alueelle tuleville yleisille palveluille tulee tehdä riittävät tilavaraukset kortteleihin. Ensisijaisesti päiväkotitoimintaan tarkoitettuja alueita ei tule esittää yleisinä alueina, koska päiväkotitoiminta rajoittaa merkittävästi yleisen alueen käyttöä ja vaatii erillisratkaisuja.

Pelastusreittien- ja paikkojen vaikutukset yleisten alueiden käyttöön tulee tutkia. Pyrkimyksenä tulee olla mahdollisimman vähäiset vaikutukset katu- ja puistoympäristöön. Myös maanalaisen infran sijoitussuunnittelussa tulee ottaa huomioon tavoitteet esimerkiksi hyvän ja miellyttävän kävely- ja muun ympäristön saavuttamiseksi.

Alueen hulevesien hallintaan liittyvä viivyttävän kosteikkorakenteen tilavarauksen tulee perustua mitoitussateen asettamiin vaatimuksiin, jotta rakenne toimii tehokkaasti. Mitoituksellisesti kosteikossa tulee varautua vähintään kerran 10 vuodessa esiintyviin rankkasateisiin. Tilavarauksessa tulee ottaa huomioon myös koneellisen kunnossapidon vaatimukset tilan ja saavutettavuuden suhteen.

Alueen muutokset vaikuttavat suuresti ympäröivien alueiden käyttöön: maankäytön muutos vaikuttaa myös ympäröivien alueiden luontoarvoihin ja ekosysteemipalveluihin. Jotta nämä maankäytön muutoksen epäsuorat vaikutukset ympäröiviin alueisiin voidaan selvittää, tulee koko Pohjois-Pasilan alueelle laatia julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma asemakaavatyön pohjaksi. Suunnitelmassa tulee tutkia laajemmalla vaikutusalueella Pohjois-Pasilan maankäytön muutoksen vaikutuksia Keskuspuiston sekä lähialueiden luontoarvoihin ja ekosysteemipalveluihin. Yleissuunnitelma avulla näitä vaikutuksia voidaan ohjata suunnitelmallisesti sekä turvata luontoarvojen ja ekosysteemipalveluiden osittainen säilyminen.

Esittelijä
vs. kaupunginarkkitehti
Jussi Luomanen
Lisätiedot

Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38440

petri.arponen@hel.fi

Heikki Takainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38977

heikki.takainen@hel.fi

Pelastuslautakunta 17.01.2017 § 5

Lausunto

Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon Ilmalan asemanseudun Eteläisen Postipuiston asemakaavan muutoksen suunnitteluperusteista:

Pelastuslautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutoksen suunnitteluperusteista. Jatkosuunnittelussa tulee kuitenkin kiinnittää huomiota pelastustoiminnan edellytysten mahdollistamiseen (mm. pelastusajoneuvojen reitit ja sammutusveden saanti alueella). Näiltä osin suunnittelua tulee tehdä yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa.

Esittelijä
pelastusjohtaja
Jorma Lilja
Lisätiedot

Joonatan Suosalo, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 31030222

joonatan.suosalo@hel.fi

Liikennelaitos -liikelaitos (HKL) Infra- ja kalustoyksikkö 12.12.2016

HKL-liikennelaitos lausuu asiasta seuraavaa:

Alueelle mahdollisesti tulevan raitiotieyhteyden aiheuttamat melu- ja tärinähaitat tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Lisäksi mahdollinen raitiotielinjaus tulee suunnitella siten, että suunnitelmilla mahdollistetaan raitiotien tehokas ja häiriötön kulku.

Lisätiedot

Simo Karjalainen, ratatöiden valvoja, puhelin: 310 36888

simo.karjalainen@hel.fi

Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.11.2016 § 402

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti

  • hyväksyä seuraavat Eteläisen Postipuiston suunnitteluperiaatteet 1–9 laadittavan asemakaavatyön pohjaksi:
  1. Alueelle suunnitellaan Ilmalan asemaan tukeutuvia asuntoja ja työpaikkoja.
  2. Keskitetään toimitiloja aseman välittömään läheisyyteen.

    Edellytykset työpaikkarakentamiselle täyttyvät parhaiten aseman välittömässä läheisyydessä, toimitilavaranto suunnataan todennäköisimmän kysynnän alueille.
  3. Suunnittelualueen saavutettavuutta parannetaan kehittämällä alueen liikenneyhteyksiä.

    Alueen yhteydet ovat: Ilmalanrinne-Postiljooninkatu, Televisiokatuun liittyvä katu ja raitiotie, hyvät jalankulkuyhteydet asemalaiturille, pyöräilyn laatukäytävä eli baana.
  4. Kustinpolku

    Luodaan sellaista ympäristöä, jossa on miellyttävää kulkea jalan. Alueen keskelle tulee kävelykatu, Kustinpolku, joka yhdistää Ilmalan aseman Pohjois-Pasilan nauhakaupunkiin. Tärkeimmät toiminnot ovat Kustinpolun varrella.
  5. Volyymi ja sijainti

    Uuden asuinrakentamisen kerrosalatavoite on 130 000 k-m2 ja uuden toimitilan kerrosalatavoite on 40 000 k-m2. Tutkitaan mahdollisuutta tehokkaampaan rakentamiseen. Yleiskaavan toteuttamisohjelman yhteydessä selvitetään koko kaupungin tasolla tulevaisuuden toimitilatarve sekä toimitilojen tarkoituksenmukainen sijoittuminen kaupungissa. Toteuttamisohjelman tarkastelu saattaa aiheuttaa tarkistuksia asumisen ja toimitilojen määrien suhteeseen alueen jatkosuunnittelussa.

    Asuminen painottuu Keskuspuiston laitaan ja Kustinpolun varrelle.Toimitilarakentamisen paikka on alueen eteläosassa, jossa se muodostaa vastaparin Ilmalanrinteelle. Noudatetaan AM-ohjelman mukaista hallintamuotojakaumaa. Postin pääkonttorin olemassa olevat rakennukset säilyvät alueella. Alueen kärjessä on paikka maamerkille.
  6. Puistot

    Alueen reunoilla Keskuspuisto ja ratapiha rajataan selkeästi rakentamisella. Alueen sisällä on pieni paikallinen puisto, joka palvelee päiväkotia ja toimii siirtymänä kävelykadulta (Kustinpolulta) Keskuspuistoon.

    Alueen hulevesien purkureittinä toimii keskuspuistossa kulkeva Haaganpuroon laskeva uoma. Keskuspuiston maisemaan sovitetaan viivyttävä kosteikkorakenne.
  7. Palvelut

    Kaupalliset palvelut sijoittuvat reittien risteyksiin kivijalkaan. Alueelle mitoitetaan päivittäistavarakauppa (noin 2000 k-m2). Liiketilan kokonaismitoitus alueella on noin 5000 k-m2. Alueelle mitoitetaan päiväkoti Keskuspuiston tuntumaan.
  8. Pysäköinti

    Keskitetty pysäköinti osin pysäköintitaloissa ja osin pihakansien alla. Hyödynnetään massanvaihdosta syntyvää kellarikerrosta. Pysäköinnin laskentaohje asunnoille: Kun etäisyys linnuntietä lähimmälle metro- tai juna-asemalle on alle 400 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 145 k-m2. Muille alueille autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 135 k-m2. Pysäköinnin laskentaohjetta toimistoille päivitetään kaavaprosessin kuluessa vastaamaan kaupunkisuunnitteluviraston uusia ohjeita.
  9. Kaatopaikan puhdistustyöt

    Pilaantuneet maat poistetaan kokonaan useammassa osassa rakentamisen edetessä. Alueen reunalle rakennetaan pysyvä pystyeristysseinä ja vaiheittain poistettavien massanvaihtoalueiden välille tilapäiset pystyeristysseinät.  
  • antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla: kohdassa Päätöksenteko
  • että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää suunnitteluperiaatteista tarvittavat lausunnot.
Esittelijä
asemakaavapäällikkö
Olavi Veltheim
Lisätiedot

Anna-Maija Sohn, arkkitehti, puhelin: 310 37448

anna-maija.sohn@hel.fi

Sakari Pulkkinen, arkkitehti, puhelin: 310 37276

sakari.pulkkinen@hel.fi

Dan Mollgren, projektipäällikkö, puhelin: 310 37326

dan.mollgren@hel.fi

Harri Verkamo, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37127

harri.verkamo@hel.fi

Pekka Leivo, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37388

pekka.leivo@hel.fi

Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 18.3.2016

Kohde sijaitsee Pohjois-Pasilassa, Helsingissä, Ilmalan asemasta luoteeseen. Alueen sijainti on esitetty liitteessä 1. Alueen koko on noin 222 400 m².

Alue sijaitsee osittain Pasilan entisen kaatopaikan alueella. Sinne on tuotu mm. kreosootilla kyllästettyjä ratapölkkyjä, yhteiskuntajätettä ja ilmeisesti myös teollisuus ja ongelmajätettä. Vuonna 2000 alueen eteläosassa havaittiin syanidilla pilaantuneita maa-aineksia. Kaatopaikan arvioitu rajaus on esitetty liitteessä 1.

Alueen maanpinta vaihtelee välillä noin +20…+33. Korkeimmillaan maanpinta on etelässä Hakamäentiellä (Metsämäentien silta). Pohjoisosan päällystetty pysäköintialue on tasolla noin +21…+24. Entisen kaatopaikan alueella on noin 0,5…1,5 m paksuinen puhdas pintamaakerros, jonka alla on jätetäyttöä noin 1…3 m ja tämän alla 0…1 m paksu, tiivistänyt turvekerros. Turvekerroksen alla on paksuimmillaan noin 9 m savikerros. Savikerroksen alapuolella on 1…4 m paksu hiekka- tai moreenikerros. Kallionpinnan taso vaihtelee välillä +4…+30, ollen korkeimmillaan etelässä ja luoteessa. Alimmillaan kallionpinta on koillisessa. Maaperäkartta on esitetty liitteessä 2.

Alueella on saven yläpuolella orsivesikerros sekä savikerroksen alapuolella varsinainen pohjavesikerros. Orsivesikerros on osittain nykyisessä jätetäytössä.

Alueella on pohjatutkimuksia ja rakenteita tehdessä puhkaistu orsi- ja pohjavettä erottava savikerros, jolloin vedet ovat mahdollisesti päässeet sekoittumaan keskenään.

Orsivedessä olevien liuenneiden aineiden määrät ovat jätetäytöstä johtuen koholla. Pohjaveteen liuenneiden yhdisteiden kokonaismäärät vain hieman koholla.

Pohjavedenpinta on vaihdellut vuosina 2011 - 2016 välillä noin +19.1…+22.8.

Lisätiedot

Asko Aalto, projektinjohtaja, puhelin: 310 31830

asko.aalto@hel.fi

Rakennusvirasto 2.3.2016

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa Pohjois-Pasilan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1147-01/16 (Eteläinen Postipuisto, asemakaavan muutos) 18.3.2016 mennessä.

Muutosalue sijaitsee Hakamäentien ja rantaradan pohjoispuoleisella alueella, joka rajoittuu pohjoisessa postinlajittelukeskukseen, lännessä Keskuspuistoon ja idässä ratapihaan.

Alueelle on suunnitteilla asumista, toimistoja sekä kaupallisia ja julkisia palveluita. Asuminen painottuu alueen länsiosaan, lähelle Keskuspuistoa. Uudet toimisto- ja liiketilat sijoitetaan lähelle Ilmalan asemaa. Alueen keskelle suunnitellaan puisto- ja aukiosarjaa, joka johtaa Ilmalan asemalta Keskuspuistoon. Tavoitteena on, että alue muodostaa yhdessä maaliikennekeskuksen alueelle ja myöhemmin postinlajittelukeskuksen alueelle suunniteltavien osien kanssa yhtenäisen nauhakaupungin. Alueiden läpi voisi tulevaisuudessa kulkea raitiotie.

Rakennusviraston mielestä raitiotievarauksen linjaus Hakamäentien eteläpuolelle on muuttunut paremmaksi. Tämäkin vaihtoehto edellyttää edelleen toteutuessaan kalliiden siltojen rakentamista. Rakennusviraston mielestä tulee tutkia myös ratkaisua, jossa tukeudutaan nykyiseen katuverkkoon.

Postintaipaleen nykyinen Ilmalan varikolle johtavan yksityisen sillan hallinta-, rakentamis- ja ylläpitovastuut tulee selvittää ennen asemaehdotuksen laatimista. Mahdollisille katupuukujanteille tulee määrittää ja jättää riittävät kasvualustatilavaraukset.

Mahdollisesti alueelle tuleville yleisille palveluille tulee tehdä riittävät tilavaraukset kortteleissa. Pelastusreittien- ja paikkojen vaikutukset yleisten alueiden käyttöön tulee tutkia.

Alueen muutokset vaikuttavat suuresti ympäröivien alueiden käyttöön. Sitä kautta maankäytön muutos vaikuttaa myös ympäröivien alueiden luontoarvoihin ja ekosysteemipalveluihin. Jotta nämä maankäytön muutoksien epäsuorat vaikutukset ympäröiviin alueisiin voidaan selvittää ja ohjata, tulee koko Pohjois-Pasilan alueelle laatia julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma asemakaavatyön pohjaksi. Suunnitelmassa tulee tutkia laajemmalla vaikutusalueella Pohjois-Pasilan maankäytön muutoksien vaikutukset Keskuspuiston sekä lähialueiden luontoarvoihin ja ekosysteemipalveluihin, jotta näitä vaikutuksia voidaan ohjata suunnitelmallisesti. Yleissuunnitelma on laadittava yhteistyössä rakennusviraston ja liikuntaviraston kanssa.

Rakennusvirastolla ei ole tällä hetkellä muuta huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

31.3.2014 Lausunto annettu

Lisätiedot

Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38440

petri.arponen@hel.fi

Heikki Takainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38977

heikki.takainen@hel.fi

Helsingin Energia -liikelaitos 7.4.2014

Alueen jatkosuunnistelussa on huomiotavat maanalaisen infran kokonaisuus ja alueen rakentuminen erilaisilla ajoitusvaihtoehdoilla, jotta operaattorit, ml. Helsingin energiaan kaukolämmitys ja kaukojäähdytys välttyvät tilapäisiltä ratkaisuilta mutta kuitenkin ilman ylisuuria etupainotteisia investointeja.

Jatkosuunnittelua onkin vietävä eteenpäin erittäin vahvan yhdessä suunnittelun hengessä kaikkien osallisten kesken.

Lisätiedot

Jouni Kivirinne, Kehityspäällikkö, puhelin: +358 9 617 2936

jouni.kivirinne@helen.fi
Stäng

Detta beslut publicerades 17.10.2023

BESVÄRSANVISNING

Ändring i beslutet söks genom kommunalbesvär.

Besvärsrätt

Om kommunen har bibehållit sitt tidigare beslut om en plan oförändrat får närings-, trafik- och miljöcentralen söka ändring i beslutet och de besvär som redan tidigare blivit anförda anses gälla det nya beslutet. Andra än de som redan överklagat beslutet har inte rätt att söka ändring.

Om kommunen har ändrat sitt tidigare beslut ger förvaltningsdomstolen de som sökt ändring i beslutet möjlighet att komplettera sin besvärsskrift. Även andra som har rätt att överklaga beslutet om en plan har rätt att söka ändring i beslutet till den del planen har ändrats. Ändring i beslutet får då sökas av

  • den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
  • en kommunmedlem
  • en myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde
  • förbund på landskapsnivå och kommuner på vilkas område markanvändningen enligt planen medför konsekvenser
  • en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.
Besvärstid

Kommunalbesvär ska anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet.

Besvärsskriften ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast den sista dagen av besvärstiden under besvärsmyndighetens öppettid.

Den som har besvärsrätt anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att protokollet fanns tillgängligt i det allmänna datanätet.

Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.

Besvärsgrunder

Besvär får anföras på den grunden att

  • beslutet har tillkommit i oriktig ordning
  • den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter
  • beslutet annars strider mot lag.
Besvärsmyndighet

Kommunalbesvär ska anföras hos Helsingfors förvaltningsdomstol.

Förvaltningsdomstolens besöksadress är:

E-postadress:
helsinki.hao@oikeus.fi
Adress:
Banbyggarvägen 5
 
00520 HELSINGFORS
Faxnummer:
029 56 42079
Telefonnummer:
029 56 42000

Besvär kan anföras även via förvaltnings- och specialdomstolarnas e-tjänst på adressen https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet#/sv

Besvärsskriftens form och innehåll

Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.

I besvärsskriften, som ska riktas till besvärsmyndigheten, ska uppges

  • det beslut i vilket ändring söks
  • på vilka punkter ändring söks och vilka ändringar som yrkas
  • på vilka grunder ändring söks.

I besvärsskriften ska ändringssökandens namn och hemkommun uppges. Om ändringssökandens talan förs av hans eller hennes lagliga företrädare eller ombud eller om någon annan person har uppgjort besvären, ska i besvärsskriften även uppges namn och hemkommun för denna person.

I besvärsskriften ska vidare uppges den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

Besvärsskriften ska undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument behöver emellertid inte kompletteras med en underskrift om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och om det inte finns anledning att betvivla dokumentets autenticitet och integritet.

Till besvärsskriften ska fogas

  • det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia
  • ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller annan utredning över när besvärstiden har börjat
  • de handlingar som ändringssökanden åberopar till stöd för sina yrkanden, om dessa inte redan tidigare har ställts till myndigheten.
Rättegångsavgift

Förvaltningsdomstolen tar ut en rättegångsavgift med stöd av lagen om domstolsavgifter (1455/2015) för behandlingen av ärendet. Om förvaltningsdomstolen ändrar det överklagade beslutet till förmån för ändringssökanden tas ingen rättegångsavgift ut. Avgifter tas inte ut i vissa ärendegrupper eller hos dem som enligt bestämmelser någon annanstans i lag är befriade från avgifter. Den som inlett ärendet är betalningsskyldig och avgiften gäller per besvärsskrift.

Protokoll

Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.

Skyddad e-post: https://securemail.hel.fi/

Använd alltid skyddad e-post när du skickar personliga uppgifter.

Nämn alltid diarienumret (t.ex. HEL 2021-000123) i ditt meddelande om ditt ärende redan har upptagits till behandling vid Helsingfors stad.

E-postadress:
helsinki.kirjaamo@hel.fi 
Postadress:
PB 10
 
00099 HELSINGFORS STAD
Besöksadress:
Helsingfors stads registratorskontor
 
Norra esplanaden 11-13
Telefonnummer:
09 310 13700
 

Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.

Stäng

Föredragande

Stadsstyrelsen

Mer information fås av

Anna Villeneuve, stadssekreterare, telefon: 09 310 36045

anna.villeneuve@hel.fi