Vallila (22.ko) asemakaava ja asemakaavan muutos nro 12508, Vallilan pohjoisosa

HEL 2015-002907
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 15. / 216 §

Detaljplan och detaljplaneändring för Vallgårds norra del (nr 12508)

Helsingfors stadsfullmäktige

Beslut

Stadsfullmäktige godkände detaljplan och detaljplaneändring för en del av kvarteret 22586 och parkområde, tomten 2 i kvarteret 22556, tomterna 1, 7, 12, 13 och 14 i kvarteret 585, tomten 4 i kvarteret 22586 och gatu- och parkområden i 22 stadsdelen (Vallgård) och parkområde i 24 stadsdelen (Gumtäkt) enligt ritning nr 12508, daterad 22.1.2019, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen. I detaljplanen och detaljplaneändringen ingår en trafikplan.

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Stäng

Detaljplanen och detaljplaneändringen gäller tomten för Backasbrinkens simcenter, område för student- och flervåningshus och Vallgårdsparken och delar av Vallgårdsdalens parkområde.

Detaljplanelösningen gör det möjligt att utvidga simcentret och att bygga nya flervåningshus och en ny allmän parkeringsanläggning. Till tomten för Backasbrinkens simcenter förläggs en ny utbyggnadsdel och en infart för servicetrafik. Enligt förslaget rivs internatbyggnaden i åtta våningar från 1965 vid Karstulavägen 4–6 och två nya bostadshus uppförs på dess plats. Vid Karstulavägen och Sammattivägen, delvis i Vallgårdsbrinken, bildas enligt planerna en ny tomt på vilken tre nya bostadshus kommer att byggas. Under Vallgårdsparkens sandplan planeras en allmän parkeringsanläggning. På en ny tomt som bildas av delar av tomterna vid Rautalampivägen 3 och 5 planeras ett nytt bostadshus för studerande.

Som en följd av detaljplanelösningen ökar den planlagda våningsytan i området med 19 900 m². Byggrätten för bostadshus ökar med 15 850 m² vy och byggrätten för idrottsbyggnader med 2 900 m² vy. Tomtexploateringstalet uppgår till 1,59 och tomtexploateringstalet i kvartersområdet för idrottsbyggnader till 0,76. Antalet invånare ökar med ca 480. Den allmänna parkeringsanläggningen dimensioneras så att den inrymmer 170 bilar.

Stäng

Detaljplanelösningen grundar sig på en helhetsplan för Vallgårds norra del, med syftet att förtäta områdets stadsstruktur i enlighet med generalplanen med rättsverkningar och förbättra de offentliga uteplatserna och promenadstråken i området. Ett av huvudmålen för kompletteringsbyggandet är att harmonisera området socialt genom att bringa fördelningen av bostädernas besittnings- och finansieringsformer och olika bostadstyper i balans. Enligt planerna kompletteras området så att det nya anpassas efter det gamla Vallgårds stadsstruktur och anda. I området planeras flera byggnadsprojekt och det har sökts om flera detaljplaneändringar, av vilka detaljplanen och detaljplaneändringen för Backasbrinkens idrottscampus redan har trätt i kraft.

Byggnadsbeståndet i området för detaljplaneändringen består av internatbyggnader och bostadshus som i huvudsak härstammar från 1960-talets stadsförnyelse. Området består av punkthus i åtta våningar och lamellhus med flera trapphus i 3–8 våningar. På Vallgårdsdalens kant har år 1987 byggts ett lågt flervåningshus för studentbostäder som avgränsar kvartersområdet för punkthus och skiljer detta från parkområdet. I Backansbrinkens kvartersområde för offentlig service ligger byggnaderna relativt fritt placerade på sina tomter. Simcentret som blev färdigt år 1999 ligger på sin tomt tvärställt mot Backasgatan. Områdena utomhus består i nuläget av gatu-, park- och gårdsområden och stora parkeringsfält.

För området gäller flera detaljplaner från 1940–1997, och det omfattar dessutom en del av ett område som saknar detaljplan i Vallgårdsdalen.

Planeringsfaser och växelverkan

Helsingfors stad äger de tomter på vilka det ska kompletteringsbyggas och de övriga markområden som ska bebyggas enligt förslaget. Förslaget till detaljplan har utarbetats på basis av tomtinnehavarnas ansökningar och innehållet i detaljplanelösningen har förhandlats fram med sökandena.

Deltagandet och växelverkan har ordnats i enlighet med programmet för deltagande och bedömning.

Planförslaget hölls offentligt framlagt 13.2–14.3.2019. Fyra anmärkningar gjordes mot förslaget till detaljplan.

Anmärkningar

Det som lyftes fram i anmärkningarna gällde bl.a. byggandets typ, volym och placering, parkering, trafikarrangemang och trafikmängd, gång- och cykelförbindelser, arrangemangen i parkområdena och bostädernas besittningsformer.

Utlåtanden

Helen Ab, Helen Elnät Ab och Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM) gav utlåtanden om detaljplaneförslaget.

Påpekandena i utlåtandena gällde den transformatorstation och kablar som ska flyttas, kostnaderna för nätbyggnad, drifttiden för den separata transformatorstation som läggs ned, tillbyggande och flyttning av ledningar för allmän vattenförsörjning, detaljplanebeteckningarna för den befintliga avloppstunneln, bedömningen av den allmänna vattenförsörjningens volym och kostnader och fördelningen av kostnaderna.

Utlåtandena framgår i sin helhet av beslutshistorien, och referat av dessa och genmälena till dem ingår i rapporten om växelverkan.

Trafikplan

I samband med detaljplanelösningen har det utarbetats en trafikplan (ritning nr 6805) enligt vilken det på simcentrets tomt reserveras områden för allmän gång- och cykeltrafik från Vallgårdsdalen till Backasgatan och till bron över Backasgatan. Förbindelsen över Backasgatan är en huvudsaklig cykelvägsförbindelse. De målsatta arrangemangen för denna anges i planen. I Vallgårdsdalens parkområde har en parkväg för allmän gång- och cykeltrafik (Vallgårdsstråket) anvisats. Sammattivägens gatulinje flyttas vid Sammattivägen 12. På de områdesdelar söder och norr om gatan, där det inte finns behov av en lyftplats för räddningsfordon, får parkering längs med gatan placeras. Nya och nuvarande förbindelser reserverade för gångtrafik, cyklister och service finns på tomten vid Karstulavägen 8 och på de nya tomter som ska bildas vid Karstulavägen/Sammattivägen och vid Rautalampivägen 3 och 5. Infarten till parkeringsanläggningen under Vallgårdsparken placeras vid Kangasalavägen.

Kostnader

Detaljplanelösningen förutsätter flyttning av ledningar och ändringar i gator och allmänna områden. Enligt en preliminär beräkning medför dessa kostnader på 1,5 miljoner euro för staden.

Detaljplanlösningen höjer områdets värde i och med att värdet på den byggrätt som ska planläggas enligt en grov uppskattning uppgår till ca 21,9 miljoner euro. Inkomster uppstår vid försäljning och uthyrning av byggrätt.

Ändringar i förslaget till detaljplaneändring

Inga ändringar har gjorts i detaljplanebeteckningarna eller -bestämmelserna efter det offentliga framläggandet, och förslaget behöver därför inte läggas fram på nytt. De övriga kompletteringarna till materialet anges i detaljplanebeskrivningens näst sista kapitel.

Beslutsförslaget stämmer överens med stadsmiljönämndens justerade framställning.

Stäng

Kaupunginhallitus 10.06.2019 § 432

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 22. kaupunginosan (Vallila) osan korttelia 22586 ja puistoaluetta sekä korttelin 22556 tonttia 2, korttelin 585 tontteja 1, 7, 12, 13 ja 14, korttelin 22586 tonttia 4 sekä katu- ja puistoalueita ja 24. kaupunginosan (Kumpula) puistoaluetta koskevan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen 22.1.2019 päivätyn piirustuksen numero 12508 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen sisältyy liikennesuunnitelma.

Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot

Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36045

anna.villeneuve@hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 16.04.2019 § 208

Esitys

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

  • 22.1.2019 päivätyn asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12508 hyväksymistä ja ettei tehdyt muistutukset ja annetut lausunnot anna aihetta muutoksiin. Asemakaava koskee 22. kaupunginosan (Vallila) osaa korttelia 22586 sekä puistoaluetta ja asemakaavan muutos koskee 22. kaupunginosan (Vallila) korttelin 22556 tonttia 2, korttelin 585 tontteja 1, 7, 12, 13 ja 14, korttelin 22586 tonttia 4 sekä katu- ja puistoalueita ja 24. kaupunginosan (Kumpula) puistoaluetta.

Lisäksi lautakunta päätti

  • ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
  • antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Sörnäistenkatu 1, sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
  • ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Käsittely

Asian aikana kuultavana oli arkkitehti Milla Nummikoski. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

22.01.2019 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä
kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Mikko Aho
Lisätiedot

Milla Nummikoski, arkkitehti, puhelin: 310 37477

milla.nummikoski@hel.fi

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 16.11.2018 § 45

Päätös

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12508 pohjakartan kaupunginosissa 17 Pasila, 22 Vallila, 24 Kumpula. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Päätöksen perustelut

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12508
Kaupunginosat: 17 Pasila, 22 Vallila, 24 Kumpula
Kartoituksen työnumero: 54/2017
Pohjakartta valmistunut: 31.10.2018 (Uusinta, ensitilaus ollut 2017)
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Lisätiedot

Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31967

merja.kyyro@hel.fi

Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883

timo.tolkki@hel.fi

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 19.5.2017

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt Helsingin kaupunginmuseolta lausuntoa koskien Vallilan pohjoisosan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Kaupunginmuseo tarkastelee asiaa perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja lausuu kantanaan seuraavaa.

Vallilan pohjoisosassa tarkastellaan alueen kehittämistä ja täydennysrakentamista. Tavoitteena on tiivistää alueen kaupunkirakennetta ja parantaa alueen julkista ulkotilaa ja kävelyliikenteen reitistöä. Tarkastelualueeseen kuuluu Mäkelänrinteen uintikeskuksen ja lukion kortteli, opiskelija- ja asuinkerrostalojen alue (Mäkelänrinne-Rautalammintie-Karstulantie-Sammatintie), Vallilan terveysaseman ja Kauppaoppilaitoksen tontit sekä Vallilanpuisto ja osa Vallilanlaakson puistoalueesta. Asemakaavan muutokset koskevat kortteleita 553, 556, 559 ja 584–586 ja 9903 sekä puisto- ja katualueita.

Tavoitteena on mahdollistaa lukion ja urheilutoimintojen laajentaminen sekä uusien asuinkerrostalojen ja yleisen pysäköintilaitoksen rakentaminen. Mäkelänrinteessä lukion tontille suunnitellaan urheiluhallia, koulun laajennusta sekä opiskelija-asuntoja ja uintikeskukseen on suunnitteilla laajennusosa. Rautalammintie 3 ja 5 tonteille suunnitellaan uutta asuinrakennusta opiskelijoille. Karstulantie 6 rakennus on esitetty purettavaksi ja tilalle rakennettavaksi uusi asuinrakennus. Myös Karstulantien päähän ja Punkaharjuntien varrelle Vallilanlaakson reunalle sekä opiskelija-asuntojen alueelle ja HeKan hallinnoimalle Sammatintie 7:n tontille tutkitaan mahdollisuuksia rakentaa uusia asuinrakennuksia. Vallilanpuiston hiekkakentän alle suunnitellaan yleistä pysäköintilaitosta. Vallilan terveysaseman ja kauppaoppilaitoksen tonttien tulevaa käyttötarkoitusta ja täydennysrakentamismahdollisuuksia selvitetään. Vallilan pohjoisosan asemakaavan muutoksella pyritään tuomaan alueelle uutta asuinrakentamista noin 50 000 k-m2, mikä tarkoittaa noin 1 100 uutta asukasta. Uintikeskuksen ja lukion laajennukset sekä urheiluhalli ovat kooltaan yhteensä noin 17 000 k-m2.

Kaavatilanne

Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi (asuminen, toimitila), joka rajautuu koillislaidaltaan Vallilanlaakson puistoalueeseen. Alue rajautuu Mäkelänkadun varren ja vanhan Vallilan asuinrakennuksiin, joka on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota tulee kehittää siten että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Helsingin uudessa yleiskaavaehdotuksessa (Kaupunginvaltuusto 26.10.2016) alueella on merkintä C2 Kantakaupunki. Vallilanlaakso on merkitty viher- ja virkistysalueeksi, jota kehitetään merkittävänä virkistys-, ulkoilu-, liikunta-, luonto- ja kulttuurialueena, joka kytkeytyy seudulliseen viherverkostoon ja merelliseen virkistysvyöhykkeeseen.

Alueen rakennusten kulttuurihistorialliset arvot

Vallilan pohjoisosa sijaitsee kantakaupungin koillislaidalla, Vallilanlaaksoon rajautuvan kaupunkimaisen korttelirakenteen reuna-alueella. Alueen nykyinen kaupunkirakenne on rakentunut vaiheittain korvaten pienimittakaavaisen puutalorakentamisen ja muodostuu nykyään pääosin vapaasti sijoiteltujen lamelli- ja pistetalojen kortteleista. Alueen ensimmäinen, Birger Brunilan laatima asemakaava astui voimaan 1940. Kaavassa alueen sydämenä toimi Vallilanpuisto, jota ympäröivät katutilaa rajaavat umpikorttelit sekä tuolloin olemassa olleet puukerrostalot. Vuosina 1940–1953 rakennettiin Mäkelän peruskoulu (myöhemmin kauppaoppilaitos) Vallilanpuiston kaakkoislaidalle. Se on suunnittelualueen maamerkki ja puhdaslinjainen modernistinen rakennus.

Vuonna 1960 valmistuneen Mäkelänrinteen lukion (entinen Itäinen yhteiskoulu) osoitteessa Mäkelänkatu 47 on suunnitellut arkkitehti Tauno Niemioja. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston laatimassa kouluinventoinnissa Opintiellä (2004) Mäkelänrinteen lukio on arvotettu luokkaan kolme, jonka mukaan se on arkkitehtonisesti laadukas ja kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus. Sillä on myös historiallisia ja -säilyneisyysarvoja. Mäkelänrinteen lukion kunnossapitoon sekä perusparannukseen kuuluviin tavoitteisiin kuuluu inventoinnin mukaan seuraavaa: ”Alkuperäisratkaisuja voidaan muuttaa harkitusti. Useimmiten kuitenkin alkuperäisratkaisu, materiaalit ja värit ovat paras lähtökohta muutoksia suunniteltaessa.”

Vuosina 1960–62 kunnallisia puukerrostaloja alettiin korvaamaan kivitaloilla, tilalle tulivat kaupungin vuokratalot Sammatintiellä, Anjalantiellä ja Karstulantiellä. Nämä Matti Hakurin suunnittelemat nauhaikkunoilla varustetut kolme-kahdeksankerroksiset lamellitalot muodostavat alueella erityisen laadukkaan kokonaisuuden. Vuosina 1962–67 Vallilanpuiston luoteis- ja lounaispuolelle rakentui lamellitaloja sekä 8-kerroksisia pistetaloja, opiskelija-asuntoja ja yksityisiä asuntoyhtiöitä. Pistetalot muodostavat yhtenäisen kaupunkikuvallisen kokonaisuuden. 1980-luvulla Vallilanlaakson reunalle rinteeseen rakennettiin kaksi opiskelija-asuntorakennusta ja Vallilanpuiston kupeeseen terveysasema. Mäkelänrinteen uintikeskus valmistui vuonna 1999 ja alueen uusin kerrostuma, Kangasalantien asuinrakennus vuonna 2014. Sen sijoittelussa pyrittiin mukailemaan umpikorttelin ajatusta sijoittamalla rakennus rajaamaan katutilaa.

Tarkastelualue rajautuu koillisessa ja lounaassa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön viereen (Vallilan asuinalueet, RKY 2009). Alue on osa maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä (Helsingin empire-keskusta ja kivikaupunki).

Kaupunginmuseon lausunto

Alue on vehreää asuinrakennusvaltaista aluetta, joka poikkeaa rakennusten vapaammalla sijoittelulla hieman ympäröivästä alueesta, jossa rakennukset keskittyvät pääosin katujen varsille. Alueella on julkisia rakennuksia, kuten terveyskeskus, lukio, liikuntakeskus ja kauppaoppilaitos. Alueella on useita eri-ikäisiä rakennuksia 1940-luvulta 2000-luvulle, pääosin alue on rakentunut nykyisen kaltaiseksi 1960-luvulla. Alueen ulkotila koostuu nykyisellään katu-, puisto- ja piha-alueista sekä pysäköintialueista.

Muutossuunnitelmien tulee tähdätä siihen, että alueen luonne ja kaupunkikuva pyritään säilyttämään. Täydennysrakentaminen tulee sovittaa olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön huolellisesti. Alueen rakennusten suojelutavoitteet tulee määritellä kaavan valmistelun yhteydessä, erityisesti Matti Hakurin suunnittelemien 1960-luvun asuinkerrostalojen ja kauppaoppilaitoksen osalta. Kaavaselostuksessa tulee esitellä alueella oleva rakennuskanta ja sen arvot.

Mäkelänrinteen lukion laajennuksen ja urheiluhallin laajennussuunnitelmien tulee olla harkitusti yhteen sovitettuja Mäkelänrinteen lukion ominaispiirteisiin. Laajennuksen ja urheiluhallin sijoittelussa tulee huomioida koulun kaupunkikuvallinen merkitys ja avoimien näkymien säilyminen.

Vallilanpuisto ja kauppaoppilaitos sekä niitä ympäröivät avokalliot ja vanhat puuistutukset muodostavat alueelle luonteeltaan avoimen ja viihtyisän ytimen, jota tulee jatkosuunnittelussa vaalia. Mahdolliseen puiston alle sijoitettavaan pysäköintilaitokseen liittyvät järjestelyt, kuten sisäänajo, huoltorakenteet sekä kauppaoppilaitoksen koillispuolelle suunniteltu lisärakentaminen uhkaavat ympäristön nykyistä luonnetta. Kauppaoppilaitoksen tontille osoitettu täydennysrakentamispaikka on ahdas ja estää avoimen näkymän aluetta hallitsevaa oppilaitosrakennusta ja sitä reunustavaa kallioista puistoa kohti. Osoitteeseen Sammatintie 7 pysäköintialueelle kaavailtuun uudisrakentamiseen kaupunginmuseo suhtautuu myös varauksella, täydennysrakentaminen tulee sovittaa huolellisesti alueen 1960-lukulaiseen vapaasti sijoiteltuun, mutta julkisivuiltaan yhtenäiseen kokonaisuuteen.

Kaupunginmuseolla ei ole asiasta muuta huomautettavaa.

Lisätiedot

Maaret Louhelainen, tutkija, puhelin: +358403347014

maaret.louhelainen@hel.fi

Kiinteistövirasto Tilakeskus Investoinnit 12.5.2017

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kiinteistöviraston tilakeskukselta kannanottoa Vallilan pohjoisosan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1293-00/17.

Kiinteistöviraston tilakeskus pyytää kiirehtimään kaavahanketta Urhea-hankekokonaisuuden osalta, koska urheiluhallille esitetty rahoitus perustuu rakentamisen aloittamiseen jo vuonna 2018.

Koulun ja urheiluhallin tontilla 22586/3 kulkee putkijohtoja ja kaapeleita sekä kaukolämpöputki noin 2 metrin etäisyydellä urheiluhallin luoteisrajasta.

Kehitettävän Vallilan terveysaseman kiinteistön osalta kaava tulisi laatia käyttötarkoitukseltaan mahdollisimman avoimeksi siten, että se mahdollistaa asumisen sekä liike-, toimisto- tai palvelurakennuskäytön. Terveysaseman tontin kaavan tulisi mahdollistaa lisärakentaminen, tarvittaessa purkamalla nykyinen rakennus.

Kaavassa tulee olla riittävästi väljyyttä niin, että koulun laajennus voidaan toteuttaa sijainniltaan, muodoltaan ja laajuudeltaan tarkoituksenmukaisena.

Tarvittaessa muut Helsingin kaupungin kiinteistöihin liittyvät yksityiskohdat sovitaan yhteistyössä Rakennetun omaisuuden hallinta-palvelun (ROHA) kaavan valmistelun yhteydessä.

Lisätiedot

Päivi Etelämäki, projektinjohtaja, puhelin: 310 31871

paivi.etelamaki@hel.fi

Rakennusvirasto 25.4.2017

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1293-00/17, Vallilan (22.ko) pohjoisosan asemakaavan muutoksesta. Määräaika on 12.5.2017 mennessä.

Vallilan pohjoisosassa tarkastellaan alueen kehittämistä ja täydennysrakentamista. Tavoitteena on tiivistää alueen kaupunkirakennetta ja parantaa alueen julkista ulkotilaa ja kävelyliikenteen reitistöä. Asemakaavan muutoksella pyritään tuomaan alueelle uutta asuinrakentamista noin 50 000 k-m2, mikä tarkoittaa noin 1 100 uutta asukasta. Uintikeskuksen ja lukion laajennukset sekä urheiluhalli ovat kooltaan yhteensä noin 17 000 k-m2. Täydennysrakentamista tutkitaan pääosin olemassa oleville tonteille ja olemassa olevan katuverkon yhteyteen.

Rakennusvirastolla ei ole tällä hetkellä huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Lisätiedot

Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38440

petri.arponen@hel.fi

Heikki Takainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38977

heikki.takainen@hel.fi

Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 25.4.2017

Asemakaavan muutos, Vallila (22.KO.), Vallilan pohjoisosa

Suunniteltu täydennysrakentaminen sijoittuu kallioiselle kitkamaa-alueelle. Ympäristö on erittäin tiiviisti rakennettua. Lisäksi alueelle tai sen välittömään läheisyyteen sijoittuu useita kalliotunneleita ja -tiloja, kuten Kangasalantien kalliosuoja, Karstulantien kalliosuoja, Vuosaari-Pasila-Vallila kaukolämpötunneli, Kyläsaari-Viikki tunneliviemäri, Pasila-Sörnäinen kaukolämpötunneli ja vanha ratatunneli, joka on pääosin betonirakenteinen. Kalliotilat ja maanalaiset rakenteet on huomioitava jatkosuunnittelussa. Lupa kalliotilojen päällä louhimiselle on pyydettävä tilat omistavilta laitoksilta ja louhintasuunnitelmat on hyväksytettävä geoteknisellä osastolla.

Lisätiedot

Markku Savolainen, vs. geotekniikkapäällikkö, puhelin: 310 71368

markku.savolainen@hel.fi
Stäng

Detta beslut publicerades 04.07.2019

BESVÄRSANVISNING

Ändring i beslutet söks genom kommunalbesvär.

Besvärsrätt

Ändring i beslutet får sökas

  • av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
  • av en kommunmedlem
  • av en myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde
  • av förbund på landskapsnivå och kommuner för vars område den markanvändning som anges i planen har konsekvenser
  • av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.
Besvärstid

Besvär ska anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet.

Besvärsskriften ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast den sista dagen av besvärstiden under besvärsmyndighetens öppettid.

En kommunmedlem, en part eller en annan aktör som har besvärsrätt anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att protokollet fanns tillgängligt i det allmänna datanätet.

Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.

Besvärsgrunder

Besvär får anföras på den grunden att

  • beslutet har tillkommit i felaktig ordning
  • den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter
  • beslutet annars strider mot lag.
Besvärsmyndighet

Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.

Förvaltningsdomstolens kontaktuppgifter är:

 
E-postadress:
Adress:
Banbyggarvägen 5
 
00520 HELSINGFORS
Faxnummer:
029 56 42079
Telefonnummer:
029 56 42000
 

Besvär kan anföras även via förvaltnings- och specialdomstolarnas e-tjänst på adressen https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet#/sv

Formen för och innehållet i besvärsskriften

Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.

I besvärsskriften, som ska riktas till besvärsmyndigheten, ska uppges

  • det beslut i vilket ändring söks
  • på vilka punkter ändring söks och vilka ändringar som yrkas
  • på vilka grunder ändring söks.

I besvärsskriften ska ändringssökandens namn och hemkommun uppges. Om ändringssökandens talan förs av hans eller hennes lagliga företrädare eller ombud eller om någon annan person har uppgjort besvären, ska i besvärsskriften även uppges namn och hemkommun för denna person.

I besvärsskriften ska vidare uppges den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

Besvärsskriften ska undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument behöver emellertid inte kompletteras med en underskrift om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och om det inte finns anledning att betvivla dokumentets autenticitet och integritet.

Till besvärsskriften ska fogas

  • det beslut i vilket ändring söks genom besvär, i original eller kopia
  • ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat
  • de handlingar som ändringssökanden åberopar som stöd för sin begäran, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.
Rättegångsavgift

Förvaltningsdomstolen tar ut en rättegångsavgift på 260 euro för behandling av ett ärende som gäller ändringssökande. Om förvaltningsdomstolen ändrar det överklagade beslutet till förmån för ändringssökanden tas ingen rättegångsavgift ut. Avgifter tas inte ut i vissa ärendegrupper eller hos dem som enligt bestämmelser någon annanstans i lag är befriade från avgifter. Den som inlett ärendet är betalningsskyldig och avgiften gäller per besvärsskrift.

Protokoll

Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.

E-postadress:
helsinki.kirjaamo@hel.fi 
Postadress:
PB 10
 
00099 HELSINGFORS STAD
Faxnummer:
(09) 655 783
Besöksadress:
Norra esplanaden 11–13
Telefonnummer:
(09) 310 13700
 

Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.

Stäng

Föredragande

Stadsstyrelsen

Mer information fås av

Anna Villeneuve, stadssekreterare, telefon: 09 310 36045

anna.villeneuve@hel.fi