V 14.3.2018, Laajasalon Stansvikinkallion asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12410)
- Helsingfors stadsfullmäktige 5/14.03.2018
- Helsingfors stadsstyrelse 7/26.02.2018
- Stadsmiljönämnden 15/21.11.2017
- Stadsmiljönämnden 14/14.11.2017
- Enhetschef 05.10.2017
- Pelastuslautakunta 3/21.03.2017
- Yleisten töiden lautakunta 7/14.03.2017
- Kiinteistölautakunta 5/09.03.2017
- Ympäristölautakunta 4/07.03.2017
- Yleisten töiden lautakunta 6/28.02.2017
Detaljplan och detaljplaneändring för Stansviksberget i Degerö (nr 12410)
Beslut
Stadsfullmäktige godkände detaljplan för kvarteren 49332–49342 och för närrekreations- och gatuområden i 49 stadsdelen (Degerö, Kronbergsstranden) samt detaljplaneändring för närrekrationsområden i 49 stadsdelen (Degerö, Kronbergsstranden) enligt ritning nr 12410, daterad 24.1.2017 och ändrad 21.11.2017, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen. Genom detaljplanen och detaljplaneändringen bildas de nya kvarteren 49332–49342.
Dessutom godkände stadsfullmäktige följande hemställningskläm:
Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av detaljplanen att det utreds hur den fortsatta förekomsten av murkna träd, som är väsentliga för att de hotade arterna i området ska fortbestå, kan tryggas i närrekreationsområdet exempelvis med skyltar eller placeringen av friluftsstigar. | |
Stadsfullmäktige förutsätter dessutom att det med utgångspunkt i utredningen om grön sköldmossa från 2017 klarläggs hur åtgärdsförslagen i utredningen kan beaktas så att arten bevaras i Helsingfors och hur mängden murkna träd i Helsingfors skogar kan ökas. (Emma Kari) |
Behandling
Ledamoten Mai Kivelä understödd av ledamoten Silvia Modig föreslog att stadsfullmäktige på naturskyddsgrunder skulle återremittera detaljplanen för ny beredning och framläggning. Naturutredningarna ges större tyngd. Kronbergets fladdermusutredning 2017 (daterad 27.10.2017) och Helsingfors utredning om grön sköldmossa 2017 fanns inte att tillgå under tiden för anmärkningar 10.2–13.3.2017. I vardera utredningen fanns det väsentlig ny information med tanke på bedömningen av detaljplanen. Samtidigt är det skäl att utreda möjligheterna att bevara en större del av skogarna i detaljplaneområdet obebyggda. Också detta skulle tjäna rekreationsbehoven.
3 omröstningen
Fortsatt behandling av ärendet JA, åtterremiss NEJ
JA-förslag: Fortsättning
NEJ-förslag: Detaljplanen återremitteras på naturskyddsgrunder för ny beredning och framläggning. Naturutredningarna ges större tyngd. Kronbergets fladdermusutredning 2017 (daterad 27.10.2017) och Helsingfors utredning om grön sköldmossa 2017 fanns inte att tillgå under tiden för anmärkningar 10.2–13.3.2017. I vardera utredningen fanns det väsentlig ny information med tanke på bedömningen av detaljplanen. Samtidigt är det skäl att utreda möjligheterna att bevara en större del av skogarna i detaljplaneområdet obebyggda. Också detta skulle tjäna rekreationsbehoven.
Ja-röster: 67
Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Jussi Chydenius, Jörn Donner, Mika Ebeling, Tuula Haatainen, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Atte Harjanne, Joel Harkimo, Eero Heinäluoma, Eveliina Heinäluoma, Kaisa Hernberg, Mari Holopainen, Nuutti Hyttinen, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Atte Kaleva, Otso Kivekäs, Tapio Klemetti, Pia Kopra, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Heimo Laaksonen, Otto Meri, Abdirahim Mohamed, Elina Moisio, Björn Månsson, Jussi Niinistö, Dani Niskanen, Mia Nygård, Maria Ohisalo, Hannu Oskala, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Matti Parpala, Dennis Pasterstein, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Mari Rantanen, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Wille Rydman, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Tomi Sevander, Satu Silvo, Osmo Soininvaara, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Sampo Terho, Pilvi Torsti, Ulla-Marja Urho, Reetta Vanhanen, Laura Varjokari, Sinikka Vepsä, Sanna Vesikansa, Ozan Yanar
Nej-röster: 15
Alviina Alametsä, Paavo Arhinmäki, Veronika Honkasalo, Kati Juva, Emma Kari, Mai Kivelä, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Petra Malin, Silvia Modig, Sami Muttilainen, Pekka Puska, Suldaan Said Ahmed, Leo Stranius, Anna Vuorjoki
Blanka: 3
Katju Aro, Arja Karhuvaara, Mauri Venemies
Stadsfullmäktige beslutade fortsätta behandlingen av ärendet.
Under diskussionen framställdes två förslag till hemställningsklämmar:
Ledamoten Emma Kari understödd av ledamoten Atte Harjanne föreslog följande hemställningskläm:
Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av detaljplanen att det utreds hur den fortsatta förekomsten av murkna träd, som är väsentliga för att de hotade arterna i området ska fortbestå, kan tryggas i närrekreationsområdet exempelvis med skyltar eller placeringen av friluftsstigar. | |
Stadsfullmäktige förutsätter dessutom att det med utgångspunkt i utredningen om grön sköldmossa från 2017 klarläggs hur åtgärdsförslagen i utredningen kan beaktas så att arten bevaras i Helsingfors och hur mängden murkna träd i Helsingfors skogar kan ökas. |
Ledamoten Paavo Arhinmäki understödd av ledamoten Silvia Modig föreslog följande hemställningkläm:
Stadsfullmäktige förutsätter att staden utreder möjligheterna att ge ekonomiskt stöd och fysisk hjälp vid flyttningen av de gamla sommarstugorna till de nya platser som anvisats för dem. |
Stadsfullmäktige godkände först stadsstyrelsens förslag enhälligt.
Omröstningsordning
Hemställningsklämmarna togs särskilt upp till omröstning.
4 omröstningen
Ledamoten Emma Karis hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ
JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av detaljplanen att det utreds hur den fortsatta förekomsten av murkna träd, som är väsentliga för att de hotade arterna i området ska fortbestå, kan tryggas i närrekreationsområdet exempelvis med skyltar eller placeringen av friluftsstigar. Stadsfullmäktige förutsätter dessutom att det med utgångspunkt i utredningen om grön sköldmossa från 2017 klarläggs hur åtgärdsförslagen i utredningen kan beaktas så att arten bevaras i Helsingfors och hur mängden murkna träd i Helsingfors skogar kan ökas.
NEJ-förslag: Motsätter sig
Ja-röster: 50
Alviina Alametsä, Paavo Arhinmäki, Katju Aro, Eva Biaudet, Silja Borgarsdottir Sandelin, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Tuula Haatainen, Jasmin Hamid, Atte Harjanne, Eero Heinäluoma, Eveliina Heinäluoma, Kaisa Hernberg, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Nuutti Hyttinen, Ville Jalovaara, Kati Juva, Jukka Järvinen, Emma Kari, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Tuuli Kousa, Petra Malin, Silvia Modig, Abdirahim Mohamed, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Maria Ohisalo, Hannu Oskala, Terhi Peltokorpi, Pekka Puska, Tuomas Rantanen, Nasima Razmyar, Suldaan Said Ahmed, Satu Silvo, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Pilvi Torsti, Reetta Vanhanen, Mauri Venemies, Sinikka Vepsä, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki, Ozan Yanar
Nej-röster: 5
Atte Kaleva, Heimo Laaksonen, Dani Niskanen, Dennis Pasterstein, Daniel Sazonov
Blanka: 29
Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Jörn Donner, Juha Hakola, Joel Harkimo, Arja Karhuvaara, Tapio Klemetti, Pia Kopra, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Jussi Niinistö, Mia Nygård, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Matti Parpala, Jaana Pelkonen, Petrus Pennanen, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Mari Rantanen, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Mirita Saxberg, Tomi Sevander, Sampo Terho, Ulla-Marja Urho, Laura Varjokari
Frånvarande: 1
Otto Meri
Stadsfullmäktige godkände ledamoten Emma Karis förslag till hemställningskläm.
5 omröstningen
Ledamoten Paavo Arhinmäkis förslag till hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ
JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att staden utreder möjligheterna att ge ekonomiskt stöd och fysisk hjälp vid flyttningen av de gamla sommarstugorna till de nya platser som anvisats för dem.
NEJ-förslag: Motsätter sig
Ja-röster: 36
Alviina Alametsä, Maija Anttila, Paavo Arhinmäki, Katju Aro, Eva Biaudet, Silja Borgarsdottir Sandelin, Tuula Haatainen, Eero Heinäluoma, Eveliina Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Ville Jalovaara, Kati Juva, Jukka Järvinen, Emma Kari, Mai Kivelä, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Tuuli Kousa, Petra Malin, Silvia Modig, Abdirahim Mohamed, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Maria Ohisalo, Nasima Razmyar, Suldaan Said Ahmed, Tomi Sevander, Satu Silvo, Leo Stranius, Ilkka Taipale, Pilvi Torsti, Mauri Venemies, Sinikka Vepsä, Anna Vuorjoki
Nej-röster: 12
Nuutti Hyttinen, Pia Kopra, Terhi Koulumies, Otto Meri, Jussi Niinistö, Dani Niskanen, Dennis Pasterstein, Mika Raatikainen, Mari Rantanen, Risto Rautava, Daniel Sazonov, Sampo Terho
Blanka: 37
Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Jussi Chydenius, Jörn Donner, Mika Ebeling, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Atte Harjanne, Joel Harkimo, Kaisa Hernberg, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Tapio Klemetti, Kauko Koskinen, Heimo Laaksonen, Mia Nygård, Hannu Oskala, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Matti Parpala, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Pekka Puska, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Laura Rissanen, Wille Rydman, Mirita Saxberg, Osmo Soininvaara, Johanna Sydänmaa, Ulla-Marja Urho, Reetta Vanhanen, Laura Varjokari, Sanna Vesikansa, Ozan Yanar
Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Paavo Arhinmäkis förslag till hemställningskläm.
Äänestys 1
Ja: Jatko
Nej: Detaljplanen återremitteras på naturskyddsgrunder för ny beredning och framläggning. Naturutredningarna ges större tyngd. Kronbergets fladdermusutredning 2017 (daterad 27.10.2017) och Helsingfors utredning om grön sköldmossa 2017 fanns inte att tillgå under tiden för anmärkningar 10.2–13.3.2017. I vardera utredningen fanns det väsentlig ny information med tanke på bedömningen av detaljplanen. Samtidigt är det skäl att utreda möjligheterna att bevara en större del av skogarna i detaljplaneområdet obebyggda. Också detta skulle tjäna rekreationsbehoven.
Medlem | Fullmäktigegrupp |
---|---|
Anttila, Maija | Ej fullmäktigegrupp |
Asko-Seljavaara, Sirpa | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Biaudet, Eva | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Bogomoloff, Harry | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Borgarsdottir Sandelin, Silja | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Chydenius, Jussi | Vihreä valtuustoryhmä |
Donner, Jörn | Ej fullmäktigegrupp |
Ebeling, Mika | Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä |
Haatainen, Tuula | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Hakola, Juha | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Hamid, Jasmin | Ej fullmäktigegrupp |
Harjanne, Atte | Vihreä valtuustoryhmä |
Harkimo, Joel | Liike Nyt Helsinki |
Heinäluoma, Eero | Ej fullmäktigegrupp |
Heinäluoma, Eveliina | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Hernberg, Kaisa | Ej fullmäktigegrupp |
Holopainen, Mari | Vihreä valtuustoryhmä |
Hyttinen, Nuutti | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Jalovaara, Ville | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Järvinen, Jukka | Ej fullmäktigegrupp |
Kaleva, Atte | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Kivekäs, Otso | Vihreä valtuustoryhmä |
Klemetti, Tapio | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Kopra, Pia | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Koskinen, Kauko | Ej fullmäktigegrupp |
Koulumies, Terhi | Ej fullmäktigegrupp |
Kousa, Tuuli | Ej fullmäktigegrupp |
Laaksonen, Heimo | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Meri, Otto | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Mohamed, Abdirahim | Ej fullmäktigegrupp |
Moisio, Elina | Ej fullmäktigegrupp |
Månsson, Björn | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Niinistö, Jussi | Ej fullmäktigegrupp |
Niskanen, Dani | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Nygård-Peltola, Mia | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Ohisalo, Maria | Vihreä valtuustoryhmä |
Oskala, Hannu | Vihreä valtuustoryhmä |
Pajunen, Jenni | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Pakarinen, Pia | Ej fullmäktigegrupp |
Parpala, Matti | Ej fullmäktigegrupp |
Pasterstein, Dennis | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Pelkonen, Jaana | Ej fullmäktigegrupp |
Peltokorpi, Terhi | Keskustan valtuustoryhmä |
Pennanen, Petrus | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Raatikainen, Mika | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Rantala, Marcus | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Rantanen, Mari | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Rantanen, Tuomas | Vihreä valtuustoryhmä |
Rautava, Risto | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Razmyar, Nasima | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Rissanen, Laura | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Rydman, Wille | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Saxberg, Mirita | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Sazonov, Daniel | Ej fullmäktigegrupp |
Sevander, Tomi | Ej fullmäktigegrupp |
Silvo, Satu | Ej fullmäktigegrupp |
Soininvaara, Osmo | Vihreä valtuustoryhmä |
Sydänmaa, Johanna | Vihreä valtuustoryhmä |
Taipale, Ilkka | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Terho, Sampo | Ej fullmäktigegrupp |
Torsti, Pilvi | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Urho, Ulla-Marja | Ej fullmäktigegrupp |
Vanhanen, Reetta | Vihreä valtuustoryhmä |
Varjokari, Laura | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Vepsä, Sinikka | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Vesikansa, Sanna | Ej fullmäktigegrupp |
Yanar, Ozan | Vihreä valtuustoryhmä |
Medlem | Fullmäktigegrupp |
---|---|
Alametsä, Alviina | Vihreä valtuustoryhmä |
Arhinmäki, Paavo | Ej fullmäktigegrupp |
Honkasalo, Veronika | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Juva, Kati | Vihreä valtuustoryhmä |
Kari, Emma | Vihreä valtuustoryhmä |
Kivelä, Mai | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Koivulaakso, Dan | Ej fullmäktigegrupp |
Korkkula, Vesa | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Malin, Petra | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Modig, Silvia | Ej fullmäktigegrupp |
Muttilainen, Sami | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Puska, Pekka | Ej fullmäktigegrupp |
Said Ahmed, Suldaan | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Stranius, Leo | Vihreä valtuustoryhmä |
Vuorjoki, Anna | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Medlem | Fullmäktigegrupp |
---|---|
Aro, Katju | Ej fullmäktigegrupp |
Karhuvaara, Arja | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Venemies, Mauri | Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä |
Medlem | Fullmäktigegrupp |
---|
Efter fullmäktigegrupp
Fullmäktigegrupp | Ja | Nej | Tomt | Bort |
---|---|---|---|---|
Ej fullmäktigegrupp | 21 | 4 | 1 | 0 |
Kokoomuksen valtuustoryhmä | 15 | 0 | 1 | 0 |
Vihreä valtuustoryhmä | 11 | 4 | 0 | 0 |
Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä | 7 | 0 | 0 | 0 |
Perussuomalaisten valtuustoryhmä | 5 | 0 | 0 | 0 |
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä | 5 | 0 | 0 | 0 |
Keskustan valtuustoryhmä | 1 | 0 | 0 | 0 |
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä | 1 | 0 | 1 | 0 |
Liike Nyt Helsinki | 1 | 0 | 0 | 0 |
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 0 | 7 | 0 | 0 |
Äänestys 2
Ja: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av detaljplanen att det utreds hur den fortsatta förekomsten av murkna träd, som är väsentliga för att de hotade arterna i området ska fortbestå, kan tryggas i närrekreationsområdet exempelvis med skyltar eller placeringen av friluftsstigar. Stadsfullmäktige förutsätter dessutom att det med utgångspunkt i utredningen om grön sköldmossa från 2017 klarläggs hur åtgärdsförslagen i utredningen kan beaktas så att arten bevaras i Helsingfors och hur mängden murkna träd i Helsingfors skogar kan ökas.
Nej: Nej
Medlem | Fullmäktigegrupp |
---|---|
Alametsä, Alviina | Vihreä valtuustoryhmä |
Arhinmäki, Paavo | Ej fullmäktigegrupp |
Aro, Katju | Ej fullmäktigegrupp |
Biaudet, Eva | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Borgarsdottir Sandelin, Silja | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Chydenius, Jussi | Vihreä valtuustoryhmä |
Ebeling, Mika | Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä |
Haatainen, Tuula | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Hamid, Jasmin | Ej fullmäktigegrupp |
Harjanne, Atte | Vihreä valtuustoryhmä |
Heinäluoma, Eero | Ej fullmäktigegrupp |
Heinäluoma, Eveliina | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Hernberg, Kaisa | Ej fullmäktigegrupp |
Holopainen, Mari | Vihreä valtuustoryhmä |
Honkasalo, Veronika | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Hyttinen, Nuutti | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Jalovaara, Ville | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Juva, Kati | Vihreä valtuustoryhmä |
Järvinen, Jukka | Ej fullmäktigegrupp |
Kari, Emma | Vihreä valtuustoryhmä |
Kivekäs, Otso | Vihreä valtuustoryhmä |
Kivelä, Mai | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Koivulaakso, Dan | Ej fullmäktigegrupp |
Korkkula, Vesa | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Kousa, Tuuli | Ej fullmäktigegrupp |
Malin, Petra | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Modig, Silvia | Ej fullmäktigegrupp |
Mohamed, Abdirahim | Ej fullmäktigegrupp |
Moisio, Elina | Ej fullmäktigegrupp |
Muttilainen, Sami | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Månsson, Björn | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Ohisalo, Maria | Vihreä valtuustoryhmä |
Oskala, Hannu | Vihreä valtuustoryhmä |
Peltokorpi, Terhi | Keskustan valtuustoryhmä |
Puska, Pekka | Ej fullmäktigegrupp |
Rantanen, Tuomas | Vihreä valtuustoryhmä |
Razmyar, Nasima | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Said Ahmed, Suldaan | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Silvo, Satu | Ej fullmäktigegrupp |
Soininvaara, Osmo | Vihreä valtuustoryhmä |
Stranius, Leo | Vihreä valtuustoryhmä |
Sydänmaa, Johanna | Vihreä valtuustoryhmä |
Taipale, Ilkka | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Torsti, Pilvi | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Vanhanen, Reetta | Vihreä valtuustoryhmä |
Venemies, Mauri | Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä |
Vepsä, Sinikka | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Vesikansa, Sanna | Ej fullmäktigegrupp |
Vuorjoki, Anna | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Yanar, Ozan | Vihreä valtuustoryhmä |
Medlem | Fullmäktigegrupp |
---|---|
Kaleva, Atte | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Laaksonen, Heimo | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Niskanen, Dani | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Pasterstein, Dennis | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Sazonov, Daniel | Ej fullmäktigegrupp |
Medlem | Fullmäktigegrupp |
---|---|
Anttila, Maija | Ej fullmäktigegrupp |
Asko-Seljavaara, Sirpa | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Bogomoloff, Harry | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Donner, Jörn | Ej fullmäktigegrupp |
Hakola, Juha | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Harkimo, Joel | Liike Nyt Helsinki |
Karhuvaara, Arja | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Klemetti, Tapio | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Kopra, Pia | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Koskinen, Kauko | Ej fullmäktigegrupp |
Koulumies, Terhi | Ej fullmäktigegrupp |
Niinistö, Jussi | Ej fullmäktigegrupp |
Nygård-Peltola, Mia | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Pajunen, Jenni | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Pakarinen, Pia | Ej fullmäktigegrupp |
Parpala, Matti | Ej fullmäktigegrupp |
Pelkonen, Jaana | Ej fullmäktigegrupp |
Pennanen, Petrus | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Raatikainen, Mika | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Rantala, Marcus | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Rantanen, Mari | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Rautava, Risto | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Rissanen, Laura | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Rydman, Wille | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Saxberg, Mirita | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Sevander, Tomi | Ej fullmäktigegrupp |
Terho, Sampo | Ej fullmäktigegrupp |
Urho, Ulla-Marja | Ej fullmäktigegrupp |
Varjokari, Laura | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Medlem | Fullmäktigegrupp |
---|---|
Meri, Otto | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Efter fullmäktigegrupp
Fullmäktigegrupp | Ja | Nej | Tomt | Bort |
---|---|---|---|---|
Vihreä valtuustoryhmä | 15 | 0 | 0 | 0 |
Ej fullmäktigegrupp | 14 | 1 | 11 | 0 |
Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä | 7 | 0 | 0 | 0 |
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 7 | 0 | 0 | 0 |
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä | 3 | 0 | 2 | 0 |
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä | 2 | 0 | 0 | 0 |
Keskustan valtuustoryhmä | 1 | 0 | 0 | 0 |
Perussuomalaisten valtuustoryhmä | 1 | 0 | 4 | 0 |
Kokoomuksen valtuustoryhmä | 0 | 4 | 11 | 1 |
Liike Nyt Helsinki | 0 | 0 | 1 | 0 |
Äänestys 3
Ja: Stadsfullmäktige förutsätter att staden utreder möjligheterna att ge ekonomiskt stöd och fysisk hjälp vid flyttningen av de gamla sommarstugorna till de nya platser som anvisats för dem.
Nej: Nej
Medlem | Fullmäktigegrupp |
---|---|
Alametsä, Alviina | Vihreä valtuustoryhmä |
Anttila, Maija | Ej fullmäktigegrupp |
Arhinmäki, Paavo | Ej fullmäktigegrupp |
Aro, Katju | Ej fullmäktigegrupp |
Biaudet, Eva | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Borgarsdottir Sandelin, Silja | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Haatainen, Tuula | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Heinäluoma, Eero | Ej fullmäktigegrupp |
Heinäluoma, Eveliina | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Holopainen, Mari | Vihreä valtuustoryhmä |
Honkasalo, Veronika | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Jalovaara, Ville | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Juva, Kati | Vihreä valtuustoryhmä |
Järvinen, Jukka | Ej fullmäktigegrupp |
Kari, Emma | Vihreä valtuustoryhmä |
Kivelä, Mai | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Koivulaakso, Dan | Ej fullmäktigegrupp |
Korkkula, Vesa | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Kousa, Tuuli | Ej fullmäktigegrupp |
Malin, Petra | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Modig, Silvia | Ej fullmäktigegrupp |
Mohamed, Abdirahim | Ej fullmäktigegrupp |
Moisio, Elina | Ej fullmäktigegrupp |
Muttilainen, Sami | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Månsson, Björn | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Ohisalo, Maria | Vihreä valtuustoryhmä |
Razmyar, Nasima | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Said Ahmed, Suldaan | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Sevander, Tomi | Ej fullmäktigegrupp |
Silvo, Satu | Ej fullmäktigegrupp |
Stranius, Leo | Vihreä valtuustoryhmä |
Taipale, Ilkka | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Torsti, Pilvi | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Venemies, Mauri | Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä |
Vepsä, Sinikka | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Vuorjoki, Anna | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Medlem | Fullmäktigegrupp |
---|---|
Hyttinen, Nuutti | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Kopra, Pia | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Koulumies, Terhi | Ej fullmäktigegrupp |
Meri, Otto | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Niinistö, Jussi | Ej fullmäktigegrupp |
Niskanen, Dani | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Pasterstein, Dennis | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Raatikainen, Mika | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Rantanen, Mari | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Rautava, Risto | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Sazonov, Daniel | Ej fullmäktigegrupp |
Terho, Sampo | Ej fullmäktigegrupp |
Medlem | Fullmäktigegrupp |
---|---|
Asko-Seljavaara, Sirpa | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Bogomoloff, Harry | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Chydenius, Jussi | Vihreä valtuustoryhmä |
Donner, Jörn | Ej fullmäktigegrupp |
Ebeling, Mika | Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä |
Hakola, Juha | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Hamid, Jasmin | Ej fullmäktigegrupp |
Harjanne, Atte | Vihreä valtuustoryhmä |
Harkimo, Joel | Liike Nyt Helsinki |
Hernberg, Kaisa | Ej fullmäktigegrupp |
Kaleva, Atte | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Karhuvaara, Arja | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Kivekäs, Otso | Vihreä valtuustoryhmä |
Klemetti, Tapio | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Koskinen, Kauko | Ej fullmäktigegrupp |
Laaksonen, Heimo | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Nygård-Peltola, Mia | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Oskala, Hannu | Vihreä valtuustoryhmä |
Pajunen, Jenni | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Pakarinen, Pia | Ej fullmäktigegrupp |
Parpala, Matti | Ej fullmäktigegrupp |
Pelkonen, Jaana | Ej fullmäktigegrupp |
Peltokorpi, Terhi | Keskustan valtuustoryhmä |
Pennanen, Petrus | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Puska, Pekka | Ej fullmäktigegrupp |
Rantala, Marcus | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Rantanen, Tuomas | Vihreä valtuustoryhmä |
Rissanen, Laura | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Rydman, Wille | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Saxberg, Mirita | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Soininvaara, Osmo | Vihreä valtuustoryhmä |
Sydänmaa, Johanna | Vihreä valtuustoryhmä |
Urho, Ulla-Marja | Ej fullmäktigegrupp |
Vanhanen, Reetta | Vihreä valtuustoryhmä |
Varjokari, Laura | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Vesikansa, Sanna | Ej fullmäktigegrupp |
Yanar, Ozan | Vihreä valtuustoryhmä |
Medlem | Fullmäktigegrupp |
---|
Efter fullmäktigegrupp
Fullmäktigegrupp | Ja | Nej | Tomt | Bort |
---|---|---|---|---|
Ej fullmäktigegrupp | 12 | 4 | 10 | 0 |
Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä | 7 | 0 | 0 | 0 |
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 7 | 0 | 0 | 0 |
Vihreä valtuustoryhmä | 6 | 0 | 9 | 0 |
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä | 3 | 0 | 2 | 0 |
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä | 1 | 0 | 1 | 0 |
Keskustan valtuustoryhmä | 0 | 0 | 1 | 0 |
Kokoomuksen valtuustoryhmä | 0 | 4 | 12 | 0 |
Liike Nyt Helsinki | 0 | 0 | 1 | 0 |
Perussuomalaisten valtuustoryhmä | 0 | 4 | 1 | 0 |
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Stansviksbergets område ligger i östra delen av Kronbergsstranden. På detaljplaneområdet planeras flervåningshuskvarter som utnyttjar områdets särdrag såsom naturen, bergen och höjdskillnaderna. Parken Stansviksberget finns i mitten av bostadskvarteren, som tillsammans med Stansviksbergsgatan går runt parken. Byggnadernas höjd avtar söderut mot havet och österut mot Stansviks gårds område.
Stansviksberget bildar en naturlig del av Kronbergsstrandens nya stadsdel. Området ligger mellan de centrala delarna av det tätare bebyggda Kronbergsstranden och rekreationsområdena, vilket har beaktats genom en stadsstruktur som öppnar sig mot öster och söder. Invånarantalet är ca 2 000. Byggrätten i detaljplaneområdet är totalt 88 350 m² vy, varav 87 600 m² vy utgör bostäder och 750 m² vy affärslokaler.
I områdets sydöstra hörn ligger Nyby med sommarstugor, där man har planerat flervåningshuskvarter. För stugorna i Nyby har reserverats ersättande stugplatser i detaljplanen för Stansvik gårds område (nr 11960), i Gammelby.
Bostadskvarteren i de östra och sydöstra delarna av detaljplaneområdet gränsar till Stansviksudden i Degerö och det värdefulla fladdermusområdet (skyddsområde) i Stansvik. Fladdermöss jagar och äter på de här områdena. Mat- och jaktområdena är inte fridlysta med stöd av naturskyddslagen. Föröknings- och rastplatser som enligt EU:s naturdirektiv ska skyddas finns inte på detaljplaneområdet. I detaljplanen finns en bestämmelse om fladdermössens livsmiljö som gäller hur belysningen ska riktas och begränsas.
Detaljplanen följer de riksomfattande målen för områdesanvändningen och i huvudsak den gällande generalplan 2002 med rättsverkningar samt delgeneralplanen för Kronbergsstranden, och den bidrar till att staden kan nå sina strategiska mål. Generalplan 2002 är föråldrad vad gäller småhusbyggande på detaljplaneområdet då man beaktar stadens övriga målsättningar som styr boendet samt besluten om investeringar i kollektivtrafiken. Detaljplanen avviker från generalplan 2002 vad gäller småhusbyggandet men överensstämmer till övriga delar, varför den är anpassad till generalplanens helhet. Detaljplanelösningen stämmer överens med målen i den nya generalplanen.
Utgångspunkter för området och nuläge
Största delen av planområdet består av skogig bergsterräng med varierande höjdskillnader. Området gränsar i norr till Hundholmsvägen och i väst till Håkansviksgatan och de bostadskvarter som byggs längs den samt till Kronbergsstrandens kommersiella centrum. I öst gränsar området till Stansviks gårds område och den blandskog som växer på området. Stansviks gårds miljö är ett betydelsefullt område med tanke på kulturhistorien, arkitekturen och landskapskulturen. Detaljplaneområdets nordöstra hörn sträcker sig ca 0,5 ha in på området för denna byggda kulturmiljö av riksintresse (RKY) och kulturmiljö av intresse på landskapsnivå (sommarbosättning vid Helsingfors ångbåtsrutter). I söder finns en strand som ska bli allmän badstrand och dess skogiga strandremsa som förblir obebyggd.
I områdets norra och nordvästra delar har det funnits en oljehamn där det fanns service-, lager-, kontors- och fabriksbyggnader som hörde till denna verksamhet. Oljehamnens verksamhet i Kronbergsstranden har upphört och alla byggnader och konstruktioner som hörde till den har rivits och marken har sanerats.
Området har ingen detaljplan bortsett från ett litet område i början av Stansviksvägen där det finns ett grönområde i detaljplanen för Stansvik, som vunnit laga kraft. Området är i Helsingfors stads ägo. Detaljplanelösningen har utarbetats på initiativ av staden.
Kostnader
Detaljplanelösningen medför följande kostnader för staden exklusive mervärdesskatt:
Grundberedning | 7 mn euro |
Gatuområden | 5 mn euro |
Rekreationsområden | 1 mn euro |
SAMMANLAGT | 13 mn euro |
Kostnadskalkylen för grundberedningen innehåller de nödvändiga gräv-, schaktnings- och utfyllnadsarbetena för de allmänna områdena och tomterna. De största byggkostnaderna orsakas av schaktning. I kostnadskalkylen har man uppskattat att schaktningen görs områdesvis. Kostnaderna för grundberedning och grundbyggnad av gatuområden och rekreationsområden ingår i kostnaderna för grundberedning.
Kostnaderna för den nya våningsytan uppgår till ca 150 euro/m² vy.
Den nya våningsyta som planläggs beräknas inbringa ca 50–55 miljoner euro till staden för försäljning av byggrätten på tomterna och utarrendering av dessa.
Planeringsfaser och växelverkan
Deltagandet och växelverkan har ordnats i enlighet med programmet för deltagande och bedömning.
Detaljplaneförslaget hölls offentligt framlagt 10.2–13.3.2017.
Anmärkningar
Fyra anmärkningar gjordes mot förslaget till detaljplan. Påpekandena i anmärkningarna gällde huvudsakligen detaljplaneförslagets förhållande till den gällande generalplanen och landskapsplanen. I många åsikter lyftes det fram att ändringen av markanvändningen borde göras i enlighet med gränserna och principerna för byggområden i den gällande generalplanen. I åsikterna åberopades bevarandet av det värdefulla naturområdet och konstaterades att detaljplaneförslagets naturutredningar är bristfälliga, likaså bedömningen av konsekvenserna av genomförandet, i synnerhet vad gäller naturen och de fridlysta arterna. Dessutom riktades åsikter mot vilka konsekvenser den ändrade markanvändningen har för Stansviks gårds område som byggd kulturmiljö av riksintresse, byggandets omfattning i allmänhet, exploateringen och dimensionerna, tillräckligheten av rekreationsområden i Kronbergsstranden, gångvägarna, gatornas sträckning och beaktandet av Sveaborgs skyddszon i detaljplaneläggningen.
Utlåtanden
Helen Elnät Ab, Samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT), Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM), Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (NTM-centralen), bostadsproduktionsbyrån, fastighetsnämnden, räddningsnämnden, nämnden för allmänna arbeten, miljöcentralen och stadsmuseet gav utlåtanden om detaljplaneförslaget.
HRT konstaterar i sitt utlåtande att man i planen väl har beaktat förbindelserna för gång- och cykeltrafiken. Man bör fästa särskild vikt vid förbindelserna till spårvagnshållplatsen väster om korsningen av Hundholmsvägen och Håkansviksgatan.
HRM bedömde kostnaderna.
NTM-centralen påpekar i sitt utlåtande att uppgifterna om naturvärden och planens konsekvenser har lyfts fram tillräckligt i detaljplanematerialet, bortsett från fladdermössens viktiga områden. NTM-centralen hade inget att påpeka om kulturmiljön. Angående bullret konstaterar NTM-centralen att ljudisoleringsbestämmelserna är tillräckliga med tanke på trafikmängden, men att det föreligger skäl att öka ljudisoleringen särskilt i byggnaderna vid korsningen av Hundholmsvägen och Håkansviksgatan på grund av spårvägsväxlarna och den branta kurvan.
Bostadsproduktionsbyrån anser att det är bra med projekt till moderat pris där man utöver byggande på stränder och i mindre skala dessutom gör det möjligt med effektivt och distinkt höghusbyggande i den norra och mellersta delen av detaljplaneområdet. I kvarteren 49332-49336 har man markerat ungefärliga genomfartsöppningar. Det är önskvärt att man vid placeringen av genomfartsöppningarna flexibelt kan beakta de ändamålsenliga lamellmått som följer av bostadslösningarna. Platsen för infart till tomterna 49337 och 49338 är trång och bör därför utvidgas så att den kan placeras var som helst på byggnadsstommen. Dessutom bör detaljplanebestämmelserna för de tekniska utrymmena preciseras.
Fastighetsnämnden konstaterar i sitt utlåtande att gårdsområdena i kvarteren 49337–49339 har beteckningen ah-pih, vilket betyder gårdsområde i sambruk. Detta är en ändamålsenlig lösning eftersom den gör det möjligt att man senare flexibelt kan ändra på de normativa tomtgränserna inom kvarteret så att byggnadernas konstruktioner finns inom sina egna tomter, vilket i sin tur minskar på servituten mellan tomterna. Det vore ändamålsenligt att även gårdsområdena i kvarteren 49340–49341 skulle få beteckningen ah-pih.
På detaljplanekartan och i detaljplanebestämmelserna bör man inkludera en tillräckligt detaljerad och entydig formulering av grönkoefficienten och målnivån, så att den säkert är bindande i den avsedda formen under tillståndsbehandlingen.
Räddningsverket konstaterar i sitt utlåtande att släckvattnet för detaljplaneområdet bör arrangeras på så sätt att man bygger brandposter och släckvattenstationer ovanför markytan i stället för under gatan. I de kvarter där det inte går att räddas från bostäderna med räddningsverkets fordon bör man säkerställa att invånarna självmant kan rädda sig t.ex. med hjälp av en separat trappa på utsidan eller ett annat tryggt sätt som passar arkitekturen.
I sitt utlåtande konstaterar nämnden för allmänna arbeten att de mindre öppna platser som markerats såsom allmänna områden mellan kvarteren, samt Stansviksbergsstigen, Stansviksbergsgränden, Katthällsgränden och Gruvbergsstigen är utmanande och kostsamma med tanke på både byggandet och underhållet. Katthällsgränden och Stansviksbergsgränden utgör en naturlig del av kvartersområdet och inte av det allmänna området. Byggande enligt detaljplanen försämrar fladdermössens livsvillkor genom att deras mat- och jaktområde minskas. De befintliga träden bevaras inte utan en tydlig bestämmelse om att de ska bevaras. Beteckningen bör ändras så att den bevarar träden. Byggnadsytorna i kvarteret AK 49341 ligger väldigt nära skyddsområdet VL/s-1. Det går inte att bygga, reparera eller underhålla byggnaderna utan att överträda gränsen till skyddsområdet. Det bör lämnas tillräckligt med utrymme på tomten för byggandet och senare för underhåll och reparation av byggnaderna.
Nämnden för allmänna arbeten ansåg dessutom att naturutredningarna inte har gjorts i tillräckligt stor utsträckning, särskilt vad gäller de olika arterna beroende av lågor. Enligt iakttagelserna på området har man hittat mycket sällsynt grön sköldmossa som med stöd av naturskyddslagen åtnjuter särskild skydd samt flera olika slag av tickor.
Stadsmuseet föreslår att man ännu ska överväga höjden och placeringen av bostadshusen i kvarteren på RKY-området och intill Stansviksparken på så sätt att de blir så osynliga som möjligt sett från Stansviks gård.
Miljöcentralen och Helen Elnät Ab meddelade att de inte har något att påpeka om detaljplaneförslaget.
Ändringar i förslaget till detaljplan och detaljplaneändring
I detaljplaneförslaget har det gjorts ändringar för vilka det redogörs närmare i detaljplanebeskrivningens sista kapitel (bilaga 2, s. 35–49).
Ändringarna är inte väsentliga, och förslaget behöver därför inte läggas fram på nytt.
Till slut
Detaljplanen innehåller en trafikplan (bilaga) där man har beaktat en smidig fotgängartrafik till kollektivtrafikens hållplatser, badstranden och det kommersiella centrumet samt den tvärgående rekreationsleden mot Stansviks gård. Cykelrutterna på området hör ihop med ett större nät för cykeltrafik och med friluftsleder. Kollektivtrafikens primära förbindelse är den kommande snabbspårvägen på Hundholmsvägen mellan centrum och Degerö centrum. En annan spårvagnslinje går förbi området från Hundholmsvägen till södra ändan av Håkansviksgatan. Dessutom finns det bussförbindelser till Hertonäs metrostation från Hundholmsvägen och Håkansviksgatan.
Beslutsförslaget stämmer överens med stadsmiljönämndens justerade framställning.
Kaupunginhallitus 26.02.2018 § 99
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 49. kaupunginosan (Laajasalo, Kruunuvuorenranta) kortteleita 49332-49342 ja lähivirkistys- sekä katualueita koskevan asemakaavan ja 49. kaupunginosan (Laajasalo, Kruunuvuorenranta) lähivirkistysalueita koskevan asemakaavan muutoksen 24.1.2017 päivätyn ja 21.11.2017 muutetun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12410 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asemakaavan muutoksen myötä muodostuvat uudet korttelit 49332-49342.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Tyko Saarikko, ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen ja projektinjohtaja Pirjo Sirén. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Palautusehdotus:
Paavo Arhinmäki: Esitämme asiaa palautettavaksi uudelleen valmisteltavaksi.
Kannattaja: Veronika Honkasalo
Asian käsittelyn keskeyttämisestä äänestettiin ennen keskustelun jatkamista.
Äänestys
JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan
EI-ehdotus: Paavo Arhinmäen palautusehdotuksen mukaisesti
Jaa-äänet: 13
Terhi Koulumies, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Wille Rydman, Tomi Sevander, Anni Sinnemäki, Kaarin Taipale, Reetta Vanhanen, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa, Ozan Yanar
Ei-äänet: 2
Paavo Arhinmäki, Veronika Honkasalo
Kaupunginhallitus päätti jatkaa asian käsittelyä äänin 13 - 2.
Esittelijä
Lisätiedot
Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36550
Kaupunkiympäristölautakunta 21.11.2017 § 225
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 24.1.2017 päivätyn ja 21.11.2017 muutetun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12410 hyväksymistä. Asemakaava koskee 49. kaupunginosan (Laajasalo, Kruunuvuorenranta) kortteleita 49332–49342 ja lähivirkistys- sekä katualueita ja asemakaavan muutos koskee 49. kaupunginosan (Laajasalo, Kruunuvuorenranta) lähivirkistysalueita (muodostuvat uudet korttelit 49332 - 49342).
Kaupunkiympäristölautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä Internet-sivuilla Päätöksenteko
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Samalla kaupunkiympäristölautakunta toteaa, että aiemmassa vaiheessa tehtyjen selvitysten jälkeen aava-alueelta on löytynyt lahokaviosammalen kasvupaikka. Löytö perustuu tuoreeseen, vuonna 2017 valmistuvaan koko Helsingin aluetta koskevaan inventointiin. Lajin löytäminen vaatii erityisosaamista eikä ilmennä aiempaa puutteellista selvittämistä. Voidaan todeta, että laajalla selvityksellä lahokaviosammalen kasvupaikkojen tunnistamisessa Helsinki on toiminut edelläkävijänä.
Lahokaviosammal kasvaa lahopuulla, tavallisimmin kuusella, ja on vaatelias kasvupaikan pienilmaston suhteen. Lahokaviosammal on erityisesti suojeltava laji ja luontodirektiivin liitteen II laji sekä uhanalaisuusluokaltaan äärimmäisen uhanalainen. Sen kasvupaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää.
Korttelin 49340 rakennukset on sijoitettu alueelta löydetystä lahokaviosammalesiintymästä noin kahdenkymmenenviiden metrin päähän niin, että kortteli voidaan vielä luontevasti rakentaa säilyvän siirtolohkareen ympärille louhimatta kallioita. Säilyvä metsä on merkitty lähivirkistysalueeksi, jonka lahopuujatkumo tulee turvata. Kaava-alueen itäpuolen viheralue säilyy luonnontilaisena yhdessä tämän kaava-alueen itäpuoleisten viheralueiden kanssa muodostaen yhtenäisen metsikön. Lahokaviosammalesiintymä sijaitsee nykyisin vain muutaman metrin päässä metsään muodostuneista ulkoilupoluista. Uudet rakennetut polkuverkostot ohjaavat kulkua viheralueilla ja vähentävät luonnontilaisen metsänpohjan kulumista.
Käsittely
Asian aikana kuultavana oli arkkitehti Tyko Saarikko. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Palautusehdotus:
Mika Välipirtti: Esitän seuraavan palautusehdotuksen:
Kaava palautetaan uudelleen nähtäväksi ja valmisteltavaksi siten, että jatkotyöstössä selvitetään Stansvikinkallion asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro 12410 selostuksen 7.11.2017 päivätyn version kaava-alueen luontoselvitykset. Niistä Kruunuvuoren lepakkoselvitys 2017 (päivätty 27.10.2017) sekä Helsingin lahokaviosammalselvitys 2017 eivät ole olleet käytettävissä muistutusaikana 10.2. - 13.3.2017. Molemmissa tutkimuksissa on asemakaavasuunnitelman arvioinnin kannalta olennaista uutta tietoa.
Kannattaja: Silvia Modig
Asian käsittelyn jatkamisesta äänestettiin ennen keskustelun jatkamista.
Vastaehdotus:
Anni Sinnemäki: Esitän seuraavan vastaehdotuksen:
Esitysehdotukseen lisätään kolme uutta seuraavan sisältöistä viimeistä kappaletta:
Samalla kaupunkiympäristölautakunta toteaa, että aiemmassa vaiheessa tehtyjen selvitysten jälkeen aava-alueelta on löytynyt lahokaviosammalen kasvupaikka. Löytö perustuu tuoreeseen, vuonna 2017 valmistuvaan koko Helsingin aluetta koskevaan inventointiin. Lajin löytäminen vaatii erityisosaamista eikä ilmennä aiempaa puutteellista selvittämistä. Voidaan todeta, että laajalla selvityksellä lahokaviosammalen kasvupaikkojen tunnistamisessa Helsinki on toiminut edelläkävijänä.
Lahokaviosammal kasvaa lahopuulla, tavallisimmin kuusella, ja on vaatelias kasvupaikan pienilmaston suhteen. Lahokaviosammal on erityisesti suojeltava laji ja luontodirektiivin liitteen II laji sekä uhanalaisuusluokaltaan äärimmäisen uhanalainen. Sen kasvupaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää.
Korttelin 49340 rakennukset on sijoitettu alueelta löydetystä lahokaviosammalesiintymästä noin kahdenkymmenenviiden metrin päähän niin, että kortteli voidaan vielä luontevasti rakentaa säilyvän siirtolohkareen ympärille louhimatta kallioita. Säilyvä metsä on merkitty lähivirkistysalueeksi, jonka lahopuujatkumo tulee turvata. Kaava-alueen itäpuolen viheralue säilyy luonnontilaisena yhdessä tämän kaava-alueen itäpuoleisten viheralueiden kanssa muodostaen yhtenäisen metsikön. Lahokaviosammalesiintymä sijaitsee nykyisin vain muutaman metrin päässä metsään muodostuneista ulkoilupoluista. Uudet rakennetut polkuverkostot ohjaavat kulkua viheralueilla ja vähentävät luonnontilaisen metsänpohjan kulumista.
Kannattaja: Laura Rissanen
1 äänestys
JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan
EI-ehdotus: Mika Vähäpirtin palautusehdotuksen mukaisesti
Jaa-äänet: 11
Sirpa Asko-Seljavaara, Eveliina Heinäluoma, Kaisa Hernberg, Nuutti Hyttinen, Atte Kaleva, Jape Lovén, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Laura Rissanen, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara
Ei-äänet: 2
Silvia Modig, Mika Välipirtti
Kaupunkiympäristölautakunta päätti jatkaa asian käsittelyä äänin 11-2.
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen.
14.11.2017 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Tyko Saarikko, arkkitehti, puhelin: 310 37441
Anu Kuutti, tiimipäällikkö, arkkitehti, puhelin: 310 37154
Aleksi Räisänen, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37229
Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37251
Raimo Pakarinen, ympäristötarkastaja, ympäristöasiat, puhelin: 310 31534
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 05.10.2017 § 37
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12410 pohjakartan kaupunginosassa 49 Laajasalo Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12410
Kaupunginosa: 49 Laajasalo
Kartoituksen työnumero: 4604
Pohjakartta valmistunut: 9.9.2016
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911
Pelastuslautakunta 21.03.2017 § 32
Lausunto
Pelastuslautakunta antoi Helsingin kaupungin 49. kaupunginosan (Laajasalo, Kruunuvuorenranta) kortteleita 49332, 49343 ja lähivirkistys- ja katualueita (muodostuvat uudet korttelit 49332 ja 49343) koskevasta Stansvikikallio-nimisestä asemakaavasta nro 12410 seuraavan lausunnon:
Asemakaava-alueen sammutusvesijärjestelyt on toteutettava siten, että katupinnan alapuolisten palopostien sijaan rakennetaan maanpäällisiä paloposteja, maanpäälisiä palovesiasemia, taikka kiinteitä rakennuspaloposteja.
Mikäli kaikkiin kerroksiin sallitaan varastotiloja, tulee varastot sijoittaa siten, että kyseisten tilojen savunpoisto on mahdollista toteuttaa ensisijaisesti painovoimaisesti suoraan ulos.
Kortteleiden 49340 ja 49341 rakennusten mahdolliset harjakaton alle sijoitettavat parvet on rakennettava siten, että kantavat rakenteet mitoitetaan kestämään tulipalossa. Parvien poistumisturvallisuusratkaisut on neuvoteltava pelastusviranomaisen kanssa.
Kortteleiden 49332 – 49339 pihanpuoleisissa julkisivuissa mahdollinen puun käyttö on rajoitettava vähäiseksi.
Korttelit, joissa asunnoista pelastaminen ei onnistu pelastuslaitoksen ajoneuvokalustolla, tulee mahdollistaa asukkaiden turvallinen omatoiminen pelastautuminen esimerkiksi erillisellä ulkopuolisella portaalla tai muulla turvallisella, arkkitehtuuriin sopivalla tavalla.
Maanalaisiin tiloihin ei tule sijoittaa palovaarallisiksi luokiteltavia muuntamoita.
Esittelijä
Lisätiedot
Pekka Ronkainen, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 31031238
Yleisten töiden lautakunta 14.03.2017 § 92
Lausunto
Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:
Stansvikinkallion alue sijaitsee Laajasalon Kruunuvuorenrannassa. Alueelle suunnitellaan asuntoja noin 2 000 uudelle asukkaalle.
Yleisiksi alueiksi merkityt korttelien väliset, pienehköt torialueet sekä Stansvikinkallionpolku, Stansvikinkallionkuja, Katinpaadenkuja ja Kaivoskallionpolku ovat haastavia ja kalliita sekä rakentamisen että ylläpidon näkökulmasta muun muassa suurten korkeusvaihteluiden takia. Yleisille kulkuväylille pitää rakentaa portaita, mikä nostaa väylien rakentamisen ja ylläpidon kustannuksia merkittävästi. Katinpaadenkuja ja Stansvikinkallionkuja ovat luontevasti osa korttelialuetta eikä yleistä aluetta. Asemakaavaehdotusta tulee tarkistaa tältä osin. Aukioiden rakentaminen tulee suunnitella ja sovittaa yhteen huolellisesti ympäröivien tonttien rakentamisen kanssa.
Asemakaavan mukainen rakentaminen heikentää lepakoiden elinoloja pienentämällä niiden ruokailu- eli saalistusalueita. Suojellun viiksisiipan ja muiden lepakoiden elinolosuhteet heikentyvät erityisesti kortteleissa 49341, 49342 ja 49343, jotka ovat viiksisiipan saalistusaluetta. Olevat puut eivät säily näillä korttelialueilla ilman selkeää määräystä niiden säilyttämisestä. Istutettavat puut eivät ole riittävä ratkaisu lepakoiden reittien turvaamiseksi, sillä uudet puut ovat pitkään matalia taimia. Paras tapa on säilyttää olevaa puustoa. Merkintä korttelin 49341 kohdalla edellyttää joko puiden säilyttämistä tai korvaavien istuttamista. Merkintä tuo lepakoiden elinympäristön turvaamiseen tukea vain, jos riittävä määrä puita voidaan säilyttää. Merkintää tulee muuttaa puita säilyttäväksi. Kortteleita 49342 ja 49343 tulee täydentää samalla puustoa säilyttävällä merkinnällä.
Korttelin AK 49341 rakennusalat sijaitsevat hyvin lähellä suojelualuetta VL/s-1. Rakennuksia ei voida rakentaa eikä niiden korjaus tai huolto onnistu menemättä suojelualueen puolelle. Rakentamiselle ja myöhemmälle rakennusten huollolle ja kunnostamiselle tulee jättää riittävästi tilaa tontin puolelle.
Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia (09/2016, Alv 0 %) seuraavasti: esirakentaminen 7 miljoonaa euroa, katualueet 5 miljoonaa euroa ja virkistysalueet 1 miljoonaa euroa. Kustannuksia syntyy yhteensä 13 miljoonaa euroa.
Yleisten töiden lautakunta toteaa, että voimassa olevassa yleiskaavassa suuri osa asemakaava-alueesta on viheraluetta. Tämän vuoksi asemakaava ei ole maankäyttö- ja rakennuslain hengen mukainen ja se tulisi valmistella uudestaan.
Lisäksi yleisten töiden lautakunta katsoo, että alueen luontoselvityksiä ei ole tehty riittävässä laajuudessaan erityisesti lahopuulajikkeiden osalta, koska käytössä ollut tutkimustieto on 11,5 vuotta vanha. Alueelta on havaintojen mukaan löytynyt ainakin luonnonsuojelulain nojalla erityisen suojeltavaa lahokaviosammalta sekä useita muita kääpälajeja, joiden vuoksi selvitykset tulisi tehdä uudestaan ennen kaavan etenemistä. Asemakaavaa varten tulisi myös tehdä ympäristövaikutusten arviointi, jotta läheisten luonnonsuojelualueiden monimuotoisuus turvataan.
Käsittely
Vastaehdotus:
Pörrö Sahlberg: Lisätään uusina kappaleina (7) ja (8) seuraavaa:
Yleisten töiden lautakunta toteaa, että voimassa olevassa yleiskaavassa suuri osa asemakaava-alueesta on viheraluetta. Tämän vuoksi asemakaava ei ole maankäyttö- ja rakennuslain hengen mukainen ja se tulisi valmistella uudestaan.
Lisäksi yleisten töiden lautakunta katsoo, että alueen luontoselvityksiä ei ole tehty riittävässä laajuudessaan erityisesti lahopuulajikkeiden osalta, koska käytössä ollut tutkimustieto on 11,5 vuotta vanha. Alueelta on havaintojen mukaan löytynyt ainakin luonnonsuojelulain nojalla erityisen suojeltavaa lahokaviosammalta sekä useita muita kääpälajeja, joiden vuoksi selvitykset tulisi tehdä uudestaan ennen kaavan etenemistä. Asemakaavaa varten tulisi myös tehdä ympäristövaikutusten arviointi, jotta läheisten luonnonsuojelualueiden monimuotoisuus turvataan.
Kannattaja: Henrik Nyholm
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lisätään uusina kappaleina (7) ja (8) seuraavaa: Yleisten töiden lautakunta toteaa, että voimassa olevassa yleiskaavassa suuri osa asemakaava-alueesta on viheraluetta. Tämän vuoksi asemakaava ei ole maankäyttö- ja rakennuslain hengen mukainen ja se tulisi valmistella uudestaan. Lisäksi yleisten töiden lautakunta katsoo, että alueen luontoselvityksiä ei ole tehty riittävässä laajuudessaan erityisesti lahopuulajikkeiden osalta, koska käytössä ollut tutkimustieto on 11,5 vuotta vanha. Alueelta on havaintojen mukaan löytynyt ainakin luonnonsuojelulain nojalla erityisen suojeltavaa lahokaviosammalta sekä useita muita kääpälajeja, joiden vuoksi selvitykset tulisi tehdä uudestaan ennen kaavan etenemistä. Asemakaavaa varten tulisi myös tehdä ympäristövaikutusten arviointi, jotta läheisten luonnonsuojelualueiden monimuotoisuus turvataan.
Jaa-äänet: 2
Terhi Koulumies, Maria Landén
Ei-äänet: 7
Antti Möller, Henrik Nyholm, Eija Paananen, Dennis Pasterstein, Mariam Rguibi, Pörrö Sahlberg, Tuomo Valokainen
Tyhjä: 0
Poissa: 0
28.02.2017 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Birgitta Rossing, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38640
Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939
Taru Sihvonen, projektinjohtaja, puhelin: 310 38434
Katriina Arrakoski, projektipäällikkö, puhelin: 310 64382
Asuntotuotantotoimisto 13.3.2017
Stansvikinkallion aluetta Kruunuvuorenrannassa suunnitellaan 2000 uudelle asukkaalle. Alueelle suunnitellaan kerros- talokortteleita, jotka huomioivat alueen ominaispiirteitä ja hyödyntävät alueen luontoa, kallioita ja korkeuseroja. Kruunuvuorenrannan kaupallisten ja julkisten palveluiden keskus tulee sijoittumaan kaava-alueen länsireunalle. Tavoite luoda edellytykset laadukkaalle esikaupunkielämälle on kannatettava.
Lausunto on laadittu kohtuuhintaisen asuntotuotannon näkökulmasta. Ennakkotietoa alueen tulevista tontinvarauksista ei ole, mutta lausunto ei koske kortteleita 49340- 49343.
Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT pitää kohtuuhintaisten hankkeiden kannalta hyvänä, että ranta- ja alueen pienimittakaavaisemman rakentamisen lisäksi kaavaehdotus mahdollistaa tehokkaan ja selväpiirteisen kerrostalorakentamisen kaava-alueen pohjois- ja keskiosassa.
Kortteleihin 49332-49336 on määritelty likimääräiset kulkuaukot. Toivottavaa olisi, että kulkuaukkojen sijoituksessa voitaisiin joustavasti huomioida asuntoratkaisuista tulevat tarkoituksenmukaiset lamellimitat.
Kortteleiden 49332-49339 paikoitusratkaisu perustuu kansipihojen alle sijoittuvaan pysäköintiin. Vaikuttaa siltä, että varsinkin kortteleissa 49337-49339 kaikki autopaikat eivät mahdu pihakannen alle yhteen tasoon, vaan paikkoja joudutaan sijoittamaan myös asuinrakennusten rungon alle. Ratkaisu tuottaa rakenteellisia ongelmia; joko tehottoman autohallin tai se sitoo asuntojen mitoitusta. Ajoyhteys pysäköintihalliin tonteilla 49337 ja 49338 on ahdas. Sijoituskohtaa tulisi väljentää niin, että ajoyhteys on mahdollista toteuttaa poikki rungon.
Tulisi varmistaa, että pysäköintipaikat, valaisimet tai katupuut eivät estä katualueelta tehtävää pelastustoimintaa.
Kaavaehdotuksen määräyksessä kielletään pelastusteiden rakentaminen kortteleiden 49332-49336 kansipihoille ja nostopaikat kortteleiden välissä on asemakaavaselostuksen pelastustiekaavion mukaan sijoitettu siten, että kaavamääräyksellä koko rakennusalan mittaiseksi määritellyt sivusiivet eivät ole lainkaan pelastuslaitoksen kalustolla pelastettavissa. Määräys rajoittaa asuntojen suuntaamista parhaisiin näkymiin / ilmansuuntiin, tuottaa helposti sivukäytäväratkaisuja ja vaatii vähintään lyhyisiin siipiin kiinteitä pelastustieportaita.
Kaavassa tulisi sallia konehuoneet tasakattoisten lamellitalojen katoilla vastaavasti kuin Haakoninlahti I:n kaava-alueella. Mikäli konehuone sijoitetaan ylimpään asuinkerrokseen, tulee nykymääräysten mukaan sen kerroksen asunnon varustaa huoneistokohtaiset LTO-kojeilla. Kaavamääräys aiheuttaa nyt rakennuksiin ilmanvaihdon sekäjärjestelmän, joka paitsi nostaa tilantarvetta ja rakennuskustannuksia, vaatii myös koko järjestelmän käyttöiän ylimääräistä huoltotarvetta.
Kaavamääräyksien mukaan ilmasto-olojen rakennustekniikalle ja materiaaleille asettamiin vaatimuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, mutta toisessa määräyksessä kielletään tekemästä harjakattoisiin rakennuksiin räystäitä, jotka osaltaan suojaisivat rakennuksia kosteusrasitukselta ja likaantumiselta. Määräykset ovat ristiriidassa keskenään.
Kaavaluonnoksen määräys edellyttää, että tonttien vihertehokkuuden tulee täyttää Helsingin viherkertoimen tavoitetaso. Onko tällainen tavoitetaso olemassa tai tiedossa?
Jo luovutettujen Kruunuvuorenrannan tonttien tontinvarausten alueellisissa lisäehdoissa on määritelty, että alueyhtiö hoitaa yhteispihatonttien toteuttamista ja ylläpitoa. Onko jo mietitty, miten kortteleiden 49337-49339 yhteiskäyttöiseksi piha-alueeksi (ah-pih) merkittyjen tonttien suunnittelu, rakentaminen ja huolto tulisi järjestää? Tulevatko myös ne kuulumaan alueyhtiön vastuualueeseen?
Asemakaavaluonnoksen autopaikkanormit noudattavat 12/2015 hyväksyttyä autopaikkojen mitoitusohjetta. Liiketilojen osalta on määritelty eri normit myymälälle, ravintolalle ja toimistolle. Rakennettavien liiketilojen autopaikkatarpeen määrittelyä vaikeuttaa suunnitteluvaiheessa useimmiten puuttuva tieto tilan tarkasta käyttötarkoituksesta. Yksi autopaikkanormi liiketilalle selkeyttäisi tilannetta.
Asuntotuotantotoimisto 15.10.2015
Lisätiedot
Seidi Kivisyrjä, hankesuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 32331
Marja-Liisa Heikkilä, rakennuttaja-arkkitehti, puhelin: 310 32396
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 13.3.2017
Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt Helsingin kaupunginmuseolta lausuntoa, joka koskee Laajasalon Kruunuvuorenrannan uudella asuinalueella sijaitsevan Stansvikinkallion asemakaavan muutosehdotusta. Kaupunginmuseo tarkastelee asiaa perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja lausuu pyydettynä seuraavaa.
Stansvikinkallion alue sijaitsee Kruunuvuorenrannan itäosassa. Pääosa suunnittelualueesta on metsäistä ja korkeuseroiltaan vaihtelevaa kalliomaastoa. Alue rajautuu pohjoisessa Koirasaarentiehen ja lännessä uuteen Haakoninlahdenkatuun ja sen varrelle rakennettaviin uusiin asuinkortteleihin. Idässä alue rajautuu Stansvikin kartanoalueeseen ja sen reuna-alueilla kasvavaan sekametsään. Etelässä on yleiseksi uimarannaksi muuttuva ranta ja sen metsäinen rakentamattomaksi jäävä rantavyöhyke. Alueelle suunnitellaan asuinkerrostalokortteleita, jotka tulevat ympäröimään Stansvikinkallion puistoa. Aluetta suunnitellaan noin 2 000 uudelle asukkaalle, asemakaava-alueen kokonaiskerrosala on yhteensä 89 650 k-m2.
Alueen kulttuuriympäristöarvot
Suunnittelualue sijaitsee Suomenlinnan maailmanperintökohteen suoja-alueella ja sen kaakkoiskulma sisältyy Stansvikin kartanon ja sen puiston valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY) osana Helsingin höyrylaivareittiin liittyvää kesähuvila-asutuksen kokonaisuutta. Sama osa suunnittelualuetta on myös maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö: Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Itä-Helsingin huvilakulttuuri ja rannat, jonka kuvaus kuuluu seuraavasti: ”Helsingin paikallisliikenteen höyryvenereittien varteen, vanhan sisäsaariston väylän tuntumaan, kartanoiden maille Stansvikiin, Hevossalmeen ja Jollakseen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella rakennetut lukuisat kesähuvilat. Stansvikin kartanon säilyneet rakennukset ovat 1800-luvun alkupuolelta ja kartanon historia liittyy Viaporin vaiheisiin. Kartanoalueen pohjoispuolella on kaivosalue, josta on louhittu malmia 1700-luvun lopulta 1830-luvulle. Kaivokset ovat luonnonsuojelualuetta, eivätkä sisälly maakunnallisesti arvokkaan alueen rajaukseen.”
Valtaosa suunnittelualueesta on osa Itä-Helsingin kulttuuripuistoa: ”Itä-Helsingin merellinen kulttuuripuisto on yksi Helsingin vihersormista. Puistosta laaditaan kokonaisuudelle suunnitteluperiaatteet ja alueen arvoja ja ominaispiirteitä korostava suunnitelma.”
Kaavatilanne
Uudenmaan maakuntakaavassa osa suunnittelualueesta on merkitty kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, joka on valtakunnallisesti merkittävä (Stansvikin kartanon alue). Yleiskaava 2002:ssa merkittävä osa suunnittelualueesta on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi kaupunkipuistoalueeksi, jota tulee kehittää siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Muut suunnittelualueen osat pohjoisempana on merkitty kerros- ja pientalovaltaiseksi alueeksi sekä virkistysalueeksi. Uudessa, ei vielä lainvoimaisessa yleiskaavassa (2006) alue on merkitty pääosin asuntovaltaiseksi alueeksi ja pieneltä osin lähikeskusta-alueeksi.
Suunnittelualue rajautuu idässä Stansvikin kartanon puistoon, joka 23.9.2016 voimaan tulleessa Stansvikin kartanon alueen asemakaavassa on määritelty merkinnällä VL/s-1 virkistysalueeksi, joka liittyy kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen maisemapuistokokonaisuuteen. Aluetta tulee hoitaa siten, että sen maisema- ja luontoarvot säilyvät. Stansvikinkallion asemakaavaehdotuksessa nelikerroksiset pistetalot kortteleissa 49340 ja 49341 rajautuvat aivan kiinni tähän puistoalueeseen, jolloin sen maisema-arvot heikentyvät selvästi.
Kaupunginmuseon lausunto
Helsingin kaupunginmuseo on lausunut aiemmin Stansvikinnummen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 21.5.2015 ja asemakaavaluonnoksesta 21.10.2015. Kaupunginmuseo toistaa tuolloin lausumansa huolen siitä, että Stansvikinkallion asemakaavaehdotuksen sisältämät muutokset uhkaavat Stansvikin kartanon alueen valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön luonnetta. Kaupunginmuseo totesi jo luonnosvaiheessa, että suunnitellut nelikerroksiset pistetalot suunnittelualueen itä- ja kaakkoisosassa kortteleissa 49340 ja 49341 ovat liian korkeita ja sijoittuvat liian lähelle RKY-aluetta ja osin RKY-alueelle. Kaupunginmuseo pitää valitettavana, ettei suunnitelmissa rakentamisen määrää ole vähennetty näillä alueilla. Havainnekuvista ei hahmotu, miltä suunnitelman mukainen näkymä Stansvikin kartanoalueelta näyttäisi. Kaupunginmuseo esittää, että RKY-alueelle sijoittuvien ja Stansvikin puistoa sivuavien asuinkorttelien rakennusten korkeutta ja sijoittelua harkitaan vielä siten, että ne jäävät mahdollisimman näkymättömiin Stansvikin kartanoalueelta tarkasteltuna. Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa suunnitelmiin.
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 21.10.2015
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 21.5.2015
Lisätiedot
Maaret Louhelainen, tutkija, puhelin: +358403347014
Kiinteistölautakunta 09.03.2017 § 117
Lausunto
Kiinteistölautakunta antoi kaupunkisuunnittelulautakunnalle Kruunuvuorenrannan Stansvikinkallion asemakaavaehdotuksesta nro 12410 seuraavan lausunnon:
Yleistä
Kruunvuorenrannan Stansvikinkallion alueelle on suunnitteilla alueen ominaispiirteitä; luontoa, kallioita ja korkeuseroja hyödyntäviä kerrostalokortteleita. Asemakaava-alueen kokonaiskerrosala on yhteensä 89 650 k-m², josta 750 k-m² on liiketiloja ja 88 900 k-m² asuintilaa. Asuntoja on suunnitteilla noin 2 000 asukkaalle.
Kaava-alueen pinta-ala on noin 10,9 hehtaaria. Helsingin kaupunki omistaa kaavoitettavan maa-alueen kokonaisuudessaan. Kaava-alueella ei siten ole tarvetta maankäyttösopimusten tekemiselle.
Kortteleiden piha-alueet, ohjeellinen tonttijako ym.
Kortteleissa 49337 - 49339 piha-alueet on osoitettu merkinnällä ah-pih, joka tarkoittaa yhteiskäyttöistä piha-aluetta. Kiinteistölautakunta pitää tätä tarkoituksenmukaisena ratkaisuna, sillä järjestely mahdollistaa sen, että korttelin sisällä ohjeellisia tontinrajoja voidaan joustavasti muuttaa myös myöhemmin siten, että rakennusten rakenteet pysyvät omilla tonteillaan, mikä osaltaan vähentää tonttien välisiä rasitejärjestelyitä.
Kortteleiden 49340 - 49341 piha-alueet on ilmeisesti myös tarkoitus toteuttaa ja käyttää tontinrajoista riippumatta yhteisinä kuten kortteleissa 49337 - 49339, jolloin olisi tarkoituksenmukaista osoittaa tämä ah-pih -merkinnällä myös näillä tonteilla. Ainakin kortteli 49340 voisi olla tarkoituksenmukaisesti jettavissa useammaksi tontiksi (kaavassa vain yksi ohjeellinen tontti), jolloin korttelin piha-alueen yhteinen toteutus ja käyttö tulisi ohjatuksi ah-pih -merkinnällä. Kortteli 49341 toiminee lähtökohtaisesti yksittäisenä tonttina, mutta ah-pih merkinnästä ei toisaalta olisi haittaakaan siltä varalta, että kortteli tulisi jaetuksi useammaksi tontiksi.
Kiinteistölautakunta pyytää lisäksi kiinnittämään huomiota korttelin 49340 ajojärjestelyihin. Tontille on osoitettu kaksi suurempaa rakennusalaa, kooltaan 2 000 k-m² ja 2 800 k-m² ja lisäksi neljä 900 k-m² suuruista rakennusalaa. Kaavaehdotuksessa tontille (kortteliin) ajo on merkitty vain yhdestä kohdasta, mikä aiheuttaa tontilla helposti ympäriajoa. Olisi tarkoituksenmukaisinta ja ajosta aiheutuvien haittojen välttämiseksi perusteltua, että ajo tontille olisi mahdollista myös muualtakin. Tämä helpottaisi myös korttelin jakamista useammaksi tontiksi, jolloin ajoa ei tarvitsisi järjestää rasitteina toisen tontin kautta tai ainakaan kaikilta osin.
Viherkerroin
Kaavaehdotuksen mukaan ”tonttien jatkosuunnittelussa tulee tutkia viherkerroinmenetelmän soveltamista siten, että korttelin tai tontin vihertehokkuus noudattaa Helsingin viherkerroinmenetelmässä asetettua tavoitetasoa”.
Kiinteistölautakunta pyytää huomioimaan kaavamääräyksen tarkennuksessa , että sen tulee olla hankkeen suunnittelun näkökulmasta ennakoitava ja lupakäsittelyn ja -tulkinnan näkökulmasta yksiselitteinen ja yhdenvertaisen kohtelun mahdollistava. Kaava-asiakirjaan (kaavakarttaan / kaavamääräyksiin) on sisällytettävä riittävän yksityiskohtainen ja yksiselitteinen muotoilu viherkertoimen määritelmästä ja tavoitetasosta, jotta sen sitovuus tarkoitetussa muodossa turvataan lupakäsittelyssä.
Autopaikkojen vähennysoikeus valtion tukemissa vuokra-asuntokohteissa
Kaavaehdotukseen sisältyvän autopaikkojen vähentämistä koskevan kaavamääräyksen mukaan ”jos tontilla on kaupungin tai ARA-vuokra-asuntoja, niiden osalta voidaan käyttää 20 % pienempää autopaikkamääräystä kuin omistusasunnoissa” tulisi muuttaa sellaiseen muotoon, että se koskee valtion korkotukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Vertailu omistusasuntoihin on myös harhaanjohtava, sillä ko. tuotantomuodon vähennysoikeus on suhteessa kaikkeen muuhun tuotantoon, mukaan lukien esim. asumisoikeustuotantoon.
Kortteleihin 49332 - 49336 osoitetut kummut
Kortteleihin 49332 - 49336 on osoitettu rajaukseltaan likimääräinen puin ja pensain istutettava kumpu. Kummut sijaitsevat maanalaisten pysäköintitilojen päällä ja ovat siten niin sanottua kansipihaa. Kiinteistölautakunta pyytää tutkimaan, ettei kummun istuttamiseen liittyvillä velvoitteilla vaaranneta rakennettavan pysäköintilaitoksen turvallisuutta tai aiheuteta ylimääräisiä tarpeettomia korjaustarpeita.
Tonttityyppi
Lopuksi kiinteistölautakunta toteaa, että kaavaluonnoksiin aiemmin sisältyneiden pientalokortteleiden muuttaminen kerrostalokortteleiksi on tervetullut ja perusteltu muutos. Pientalotonttien kysyntä Helsingissä on viime vuosina ollut vähäistä ja rakentamiskelpoisia tontteja on edelleen luovuttamatta. Kruunuvuorenrantaan on ennestään kaavoitettu pientalotontteja (AO) Kaitalahden alueelle, ja kyseisiä tontteja on edelleen luovuttamatta. Kaitalahdessa pientalotontit myös nojautuvat alueelle aiemmin rakennettuun pientalokantaan. Kiinteistölautakunta pitää myös hyvänä ratkaisuna sitä, että rakentamiselle osoitettavat korttelit käytetään mahdollisimman tehokkaasti, mitä tavoitetta pientalorakentamisella ei saavuteta. Kerrostalotuotannolla vastataan myös parhaiten kaupungin asuntotuotantotavoitteiden toteutumiseen.
Esittelijä
Lisätiedot
Tuukka Toropainen, vs. kiinteistölakimies, puhelin: 09 310 34244
Katarina Nordberg, kiinteistölakimies, puhelin: 09 310 31800
Ympäristölautakunta 07.03.2017 § 71
Päätös
Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antoi ympäristökeskus.
Esittelijä
Lisätiedot
Juha Korhonen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32080
Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.01.2017 § 18
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti
- asettaa 24.1.2017 päivätyn asemakaavaehdotuksen nro 12410 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti. Asemakaava koskee 49. kaupunginosan Laajasalo, Kruunuvuorenranta kortteleita 49332–49343 ja lähivirkistys- ja katualueita (muodostuvat uudet korttelit 49332–49343).
- Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla: kohdassa Päätöksenteko.
- että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
- valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä
- merkitä tiedoksi laaditut korttelikortit, jotka ovat kaavaselostuksen liitteenä.
Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle
- asemakaavaehdotuksen nro 12410 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa.
01.12.2015 Ehdotuksen mukaan
24.11.2015 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Tyko Saarikko, arkkitehti, puhelin: 310 37441
Ulla Kuitunen, projektipäällikkö, puhelin: 310 37293
Mervi Nicklen, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37221
Aleksi Räisänen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37229
Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37251
Nimistötoimikunta 16.11.2016 § 92
Nimistötoimikunta on käsitellyt Stansvikinkallion nimistöä 18.11.2015. Tämän käsittelyn jälkeen suunnitelmaan on tehty joitakin muutoksia, minkä johdosta nimistötoimikunta esittää seuraavia korjauksia aiemmin tehtyihin nimiehdotuksiin:
Katinpaadenkuja–Katthällsgränden (aiemmin: Katinpaadenkaari–Katthällsbågen)
(katu)
Perustelu: Liitynnäinen, alueen edustalla sijaitsevan Katinpaasi–Katthället -nimisen saaren mukaan;
Katinpaadenpolku–Katthällsstigen (aiemmin: Katinpaadenkatu–Katthällsgatan)
(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Liitynnäinen, Katinpaadenkujan mukaan;
ja
Katinpaadenrinne–Katthällsbrinken (aiemmin: Katinpaadenpolku–Katthällsstigen)
(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Liitynnäinen, Katinpaadenkujan mukaan.
18.11.2015 Käsitelty
14.10.2015 Pöydälle
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386
Opetusvirasto Opetustoimen johtaja 22.10.2015
Kruunuvuorenranta on yksi Helsingin merkittävimmistä asuntotuotantokohteista 2010-luvulla. Kaavan valmistelussa on painotettu erityisesti riittävän asuntotuotannon turvaamista sekä joukkoliikenteen toimintaedellytysten ja hyödyntämismahdollisuuksien parantamista alueella. Kruunuvuorenranta on tarkoitus yhdistää suoraan keskustaan silloille rakennettavalla raitiotie-, pyöräily- ja jalankulkuyhteydellä.
Stansvikinnummen kaava-alue 2.000 asukkaalle on osa Kruunuvuorenrantaan rakentuvaa 12.000 asukkaan uutta asuinaluetta. Uutta asuntorakentamista mahdollistavaa kerrosalaa on yhteensä 75.700 km2. Alue tarjoaa erilaisia asuntotyyppejä sekä hallinta- että rahoitusmuodoltaan. Asemakaava mahdollistaa hyvien lähipalveluiden rakentamisen ja mahdollistaa turvalliset ja luontevat yhteydet niiden käyttäjille.
Alueella voimassa olevasta asemakaavasta vuodelta 2011 on suunnittelualueeseen liitetty julkisten lähipalveluiden korttelialue (YL) sekä sen eteläpuoleinen katualue. Alue rajautuu pohjoisessa rakenteilla olevaan Koirasaarentiehen ja lännessä uuteen Haakoninlahdenkatuun ja sen varrelle rakennettaviin uusiin asuinkortteleihin. Idässä alue rajautuu Stansvikin kartanoalueeseen ja sen reuna-alueilla kasvavaan sekametsään. Etelässä on yleiseksi uimarannaksi muuttuva ranta ja sen metsäinen rakentamattomaksi jäävä rantavyöhyke.
Alueen lounais- ja luoteisosat ovat olleet öljysatama-aluetta. Öljysataman toiminta on loppunut ja siihen liittyvät rakennukset ja rakenteet on purettu. Suunnittelualueen kaakkoisosassa Uusikylässä sijaitseville kesämajoille on Stansvikin asemakaavaa laadittaessa osoitettu korvaavat paikat Stansvikin kartanoalueen itärannalla sijaitsevaan Vanhakylän lomakylään.
Asemakaava-alueen pinta-ala on 14,8 ha. Asemakaava-alueen kokonaiskerrosala on yhteensä 113.150 k-m2.
Suunnittelualueen länsiosaan on suunniteltu Kruunuvuorenrannan kaupallisten palveluiden keskus, joka on mitoitettu Kruunuvuorenrannan tarpeisiin ottaen huomioon myös Laajasalon palvelut. Kaupallisen keskuksen kortteliin on asemakaavaluonnoksen mukaan mahdollista rakentaa yhteensä 20.000 k-m2 sekä liiketiloja että asumista. Kivijalkaliiketiloja on yhteensä 850 k-m2.
Asemakaavaluonnokseen on päivitetty palvelukorttelin (YL) tilatarpeet ja varmistettu uusien katulinjausten vaikutukset korttelin mitoitukseen ja sen toimivuuteen. Julkisten palveluiden korttelin kerrosala on 16.600 k-m2. Tällöin on varauduttu suomenkieliseen peruskouluun, ruotsinkieliseen alkuopetuskouluun ja päiväkotiin, suomenkieliseen päiväkotiin ja leikkipuiston sisätiloihin. Kortteliin sijoittuu myös liikuntahalli, joka toimii myös koulujen liikuntatilana.
Asemakaava toteutuu osana Kruunuvuorenrannan aluerakentamisprojektia. Kaava-alueen länsi - ja pohjoispuoleisten katualueiden toteuttaminen on jo alkanut. Stansvikinnummen rakentamisaikataulu tarkentuu asemakaavatyön aikana. Julkisten palveluiden kortteli on ajoitettu toteutettavaksi n. vuonna 2025.
Lisätiedot
Kaisa Nuikkinen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86291
Rakennusvirasto 20.10.2015
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa Stansvikinnummen kaavaluonnoksesta 23.10.2015 mennessä.
Lähtökohdat
Pääosa suunnittelualueesta on metsäistä ja korkeuseroiltaan vaihtelevaa kalliomaastoa. Alue rajautuu pohjoisessa rakenteilla olevaan Koirasaarentiehen ja lännessä uuteen Haakoninlahdenkatuun ja sen varrelle rakennettaviin uusiin asuinkortteleihin. Idässä alue rajautuu Stansvikin kartanoalueeseen ja sen reuna-alueilla kasvavaan sekametsään. Etelässä on yleiseksi uimarannaksi muuttuva ranta ja sen metsäinen rakentamattomaksi jäävä rantavyöhyke.
Suunnitteluperiaatteet
Stansvikinnummelle suunnitellaan alueen ominaispiirteitä, luontoa, kallioita ja korkeuseroja hyödyntäviä kerros- ja pientalokortteleita. Stansvikin kartanon maisema-alueeseen rajautuvat viheralueiden hoidossa tulee huomioida maisemapuistokokonaisuuden arvot.
Rakentamisessa ja rakennusten massoittelussa kiinnitetään erityistä huomiota rakennusten sopeutumiseen alueen maaston muotoihin, ominaispiirteisiin ja herkkään ympäristöön.
Stansvikinnummen korkein kalliolaki ja sen kangasmetsä säilytetään luonnonmukaisena virkistysalueena, jolle suunnitellaan ympäristön ehdoilla selkeät jalankulkureitit.
Puistoa ympäröivien kerrostalokortteleiden pihat suunnitellaan liitettäväksi luontevasti puistoon.
Rakennusviraston kannanotto
Rakennusvirasto viittaa 9.6.2015 antamaansa OAS-kannanottoon ja pyytää ottamaan huomioon asemakaavan luonnoksessa seuraavat mielipiteet.
Viheralueet ja maisema
Stansvikin arvokas, rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) vaatii säilyttääkseen identiteettinsä, historiallisen tunnelmansa ja luontoarvonsa tarpeeksi laajan luonnonmukaisen suojavyöhykkeen ympärilleen. Suojavyöhykkeen maisemapuutarhakokonaisuuden huomioon ottava hoitotapa ei korvaa visuaalista suojavyöhykettä uuden asuntoalueen ja kartanopuiston välissä.
Läpikulkuliikenteen ohjaaminen ympäristön ehdoilla selkeitä kulkureittejä pitkin kallioisessa maastossa on haasteellista tai jopa mahdotonta. Tämän vuoksi alueen tontinrajoja tuntematon voi helposti mieltää kallioiselle laelle suunniteltavan luonnonmukaisen viheralueen asuinrakennusten pihapiiriksi.
Rakennusvirasto ehdottaa, että tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa puiston ympärillä olevat korttelit uudelleen siten, että puisto poistetaan lukuun ottamatta korttelialueiden lomaan jääviä jalankulkureittejä. Tällä tavoin kalliolla ja sen tuntumassa olevien kortteleiden pihapiirejä sekä Stansvikin kartanopuiston ja asutuksen välistä suojavyöhykettä voisi laajentaa.
Katualueet
Kaduille tulee varata katutilan mitoitusohjeen mukaisesti riittävät tilavaraukset eri liikennemuotoja, pysäköintiä, julkisen liikenteen pysäkkejä, kadunkalusteita, istutuksia, aurauslunta sekä kunnallisteknisiä järjestelmiä varten. Uusille kaduille tulee varata tilaa kääntöpaikkoja varten.
Rakennusvirasto 4.6.2015
Lisätiedot
Birgitta Rossing, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38640
Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939
Liikennelaitos -liikelaitos (HKL) HKL-Infrapalvelut 15.10.2015
Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt Liikennelaitos -liikelaitokselta (HKL) lausuntoa Stansvikinnummen kaavaluonnoksesta. Stansvikinnummelle suunnitellaan alueen ominaispiirteitä, luontoa, kallioita ja korkeuseroja hyödyntäviä kerros- ja pientalokortteleita. Alueen keskelle rakennetaan Kruunuvuorenrannan kaupallisten palveluiden keskus, pieni ostari ja siihen liittyvää palveluasumista.
Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa rakenteilla olevaan Koirasaarentiehen ja lännessä uuteen Haakoninlahdenkatuun ja sen varren asuinkortteleihin. Asemakaava-alueen itäpuolella on Stansvikin kartanon metsäinen reuna-alue. Pääosa suunnittelualueesta on metsäistä kalliomaastoa, joka rajautuu etelässä uimarannaksi muuttuvaan metsäiseen rantavyöhykkeeseen. Raitiotieyhteyden toteutuessa Laajasaloon kulkee raitiotie Koirasaarentietä. Haakoninlahdelle on suunnitteilla raitotien päätepysäkit.
HKL on lausunut ko. suunnitelman osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 20.5.2015 seuraavaa:
Raitiotien liikennöinnistä, etenkin kääntölenkin kohdalla, aiheutuu ajonaikana säännönmukaisesti melu- ja tärinähaittoja, jotka tulee huomioida lähialueen kiinteistöjen suunnittelussa.
HKL lausuu kaavaluonnoksesta lisäksi, että katualueita ja liikennejärjestelyjä suunniteltaessa tulee käyttää raitioteiden suunnitteluohjetta ja sen mukaista mitoitusta. Yksittäisen kaava-alueen liittymisen vaikutuksia Laajasalon raitiotiejärjestelmään koko raitiotien toteutettavuuden ja operoinnin osalta tulee myös tutkia.
Liikennelaitos -liikelaitos (HKL) HKL-Infrapalvelut 20.5.2015
Lisätiedot
Jaakko Laurila, projekti-insinööri, puhelin: 310 22691
Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 6.10.2015
Pääosin kaava-alue sijoittuu kallioiselle kitkamaa-alueelle, jolla maakerrokset ovat ohuet. Pohjoisosassa Koirasaarentien varressa tontit sijoittuvat pehmeikön reuna-alueelle. Korkeuserot alueella ovat varsin suuret. Kaavassa edellytetyt pihakannet ja kaksikerroksiset maanalaiset pysäköintiratkaisut piha-alueilla aiheuttavat korkeuserojen kanssa korkeita louhittuja seinämiä, joista osa tosin on näkyvissä vain työn aikana. Alueen kallioperä on tyypillisesti rikkonaista, joten louhittujen kallioseinämien suunnitteluun ja toteutukseen pitää kiinnittää erityistä huomiota, vaikka ne jäisivätkin työnaikaisiksi.
Lisätiedot
Mirva Koskinen, projektipäällikkö, puhelin: 310 37821
Detta beslut publicerades 27.03.2018
BESVÄRSANVISNING
Ändring i beslutet söks genom kommunalbesvär.
Besvärsrätt
Ändring i beslutet får sökas
- av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
- av en kommunmedlem
- av en myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde
- av förbund på landskapsnivå och kommuner för vars område den markanvändning som anges i planen har konsekvenser
- av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.
Besvärstid
Besvär ska anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet.
Besvärsskriften ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast den sista dagen av besvärstiden under besvärsmyndighetens öppettid.
En kommunmedlem, en part eller en annan aktör som har besvärsrätt anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att protokollet fanns tillgängligt i det allmänna datanätet.
Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.
Besvärsgrunder
Besvär får anföras på den grunden att
- beslutet har tillkommit i felaktig ordning
- den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter
- beslutet annars strider mot lag.
Besvärsmyndighet
Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.
Förvaltningsdomstolens kontaktuppgifter är:
E-postadress: | |
Adress: | Banbyggarvägen 5 |
00520 HELSINGFORS | |
Faxnummer: | 029 56 42079 |
Telefonnummer: | 029 56 42000 |
Formen för och innehållet i besvärsskriften
Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.
I besvärsskriften, som ska riktas till besvärsmyndigheten, ska uppges
- det beslut i vilket ändring söks
- på vilka punkter ändring söks och vilka ändringar som yrkas
- på vilka grunder ändring söks.
I besvärsskriften ska ändringssökandens namn och hemkommun uppges. Om ändringssökandens talan förs av hans eller hennes lagliga företrädare eller ombud eller om någon annan person har uppgjort besvären, ska i besvärsskriften även uppges namn och hemkommun för denna person.
I besvärsskriften ska vidare uppges den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.
Besvärsskriften ska undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument behöver emellertid inte kompletteras med en underskrift om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och om det inte finns anledning att betvivla dokumentets autenticitet och integritet.
Till besvärsskriften ska fogas
- det beslut i vilket ändring söks genom besvär, i original eller kopia
- ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat
- de handlingar som ändringssökanden åberopar som stöd för sin begäran, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.
Rättegångsavgift
Förvaltningsdomstolen tar ut en rättegångsavgift på 250 euro för behandling av ett ärende som gäller ändringssökande. Om förvaltningsdomstolen ändrar det överklagade beslutet till förmån för ändringssökanden tas ingen rättegångsavgift ut. Avgifter tas inte ut i vissa ärendegrupper eller hos dem som enligt bestämmelser någon annanstans i lag är befriade från avgifter. Den som inlett ärendet är betalningsskyldig och avgiften gäller per besvärsskrift.
Protokoll
Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.
E-postadress: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postadress: | PB 10 |
00099 HELSINGFORS STAD | |
Faxnummer: | (09) 655 783 |
Besöksadress: | Norra esplanaden 11–13 |
Telefonnummer: | (09) 310 13700 |
Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.
Föredragande
Mer information fås av
Timo Lindén, stadssekreterare, telefon: 09 310 36550