Detaljplaneändring för området kring Mathilda Wredes gränd i Hermanstad (nr 12402)
Detaljplaneändring för området kring Mathilda Wredes gränd i Hermanstad (nr 12402)
Beslut
Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag godkänna detaljplaneändring för tomten nr 4 och en del av tomten nr 3 i kvarteret nr 21674 och park- och gatuområden i 21 stadsdelen (Hermanstad) enligt ritning nr 12402, daterad 30.8.2016, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen. Ett nytt kvarter med numret 21673 bildas.
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Detaljplaneändringen gäller området med gamla skyddade trähus mellan Tavastvägen och fängelseområdet i Hermanstad. Detaljplanelösningen innebär att trähusen, som huvudsakligen används för boende, åtskiljs från fängelsebyggnaderna på så sätt att separata tomter för bostadshus bildas för dem.
Avsikten är att det ska bildas fyra nya tomter som utgör kvartersområde för bostadshus (A). Husbeståndet på de nya tomterna består nu av skyddade trähus i en till tre våningar. Tre nya bostadshus och fyra ekonomibyggnader som är lämpliga skalmässigt får sammanlagt uppföras på tomterna. Det får byggas ny bostadsvåningsyta på 3 950 m².
Området är i generalplanen med rättsverkningar från år 2002 "område för höghusbebyggelse, bostäder/kontor". Det är betecknat som värdefullt kulturhistoriskt och arkitektoniskt sett och vad landskapskulturen beträffar. I den nya generalplanen (stadsfullmäktige 26.10.2016) omfattas området av beteckningen "Innerstaden C2". Detaljplanelösningen strider varken mot generalplanen med rättsverkningar eller den nya generalplanen.
Den gällande detaljplanen, nr 10900, är från år 2002. Området är där upptaget som kvartersområde för byggnader för fångvård (YVK), kvartersområde för flervåningshus (AK), park (VP) och gata. Åtta trähus är skyddade med beteckningen sr-2. Detaljplaneändringen påverkar inte skyddet – de gamla besluten förblir i kraft härvidlag.
De kostnader som staden orsakas genom detaljplanelösningen är ringa.
Planeringsfaser och växelverkan
Kvartersområdena är delvis i Senatfastigheters ägo och delvis i privat ägo. Detaljplanelösningen baserar sig på ansökningar, och innehållet i den förhandlades fram med de sökande.
Deltagandet och växelverkan arrangerades i enlighet med programmet för deltagande och bedömning. Det kom in två skrivelser med åsikter om programmet och beredningsmaterialet. Det betonas i skrivelserna att nybyggande inte bör vara tillåtet på tomterna och att planteringar bör vara möjliga vid Gallergatan 6. Åsikterna beaktades på så sätt under detaljplanearbetet att byggnadsytan för en liten envåningsbyggnad på tomten vid Gallergatan 6 ströks och en beteckning för en tomtdel som ska planteras med träd och buskar infördes på gårdsplanen.
Förslaget till detaljplaneändring hölls offentligt framlagt 23.9–24.10.2016. Inga anmärkningar framställdes.
Utlåtanden
Utlåtanden om detaljplaneförslaget gavs av stadsmuseet, fastighetsnämnden, räddningsnämnden, nämnden för allmänna arbeten och miljöcentralen.
Stadsmuseet tar upp de nya bostadshusens arkitektur. Räddningsnämnden framhåller att räddningssäkerheten måste beaktas under den fortsatta planeringen.
Fastighetsnämnden betonar att detaljplaneändringen höjer värdet på tomterna avsevärt och därför inte bör godkännas förrän ett avtal om storleken på värdestegringen har träffats. Nämnden beslutade samtidigt som den gav sitt utlåtande bilda ett projektområde som består av fastigheterna 91-21-674-2, 91-21-674-3 och 91-21-674-4 i 21 stadsdelen (Hermanstad). Fastigheterna utgör ett sammanhängande ändringsområde för vilket användningen kan bestämmas genom flera separata detaljplaneändringar.
De andra som gav utlåtande har ingenting att invända mot detaljplaneförslaget.
Utlåtandena finns i sin helhet i beslutshistorien och refereras i rapporten över växelverkan (bilaga 3). Genmälena ingår i sin helhet i rapporten.
Ändringar i förslaget till detaljplaneändring
Inga ändringar har gjorts i förslaget till detaljplaneändring, och förslaget behöver därför inte läggas fram på nytt.
Ett avtal om värdestegringen har i enlighet med utlåtandet från fastighetsnämnden träffats med markägaren. Avtalet undertecknades 8.2.2017.
Beslutsförslaget är i överensstämmelse med ett justerat förslag från stadsplaneringskontoret.
Kaupunginhallitus 06.03.2017 § 221
Päätös
Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 21. kaupunginosan (Hermanni) korttelin 21674 tontin 4 ja osan tontista 3 sekä puisto- ja katualueen asemakaavan muutoksen 30.8.2016 päivätyn piirustuksen numero 12402 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asemakaavan muutoksella muodostuu uusi kortteli 21673.
Esittelijä
Lisätiedot
Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 31036024
Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045
Kaupunkisuunnitteluvirasto 16.1.2017
Kaupunkisuunnitteluvirasto on tarkistanut 30.8.2016 päivätyn 21. kaupunginosan (Hermanni) korttelin 21674 tontin 4 ja osan tontista 3 sekä puisto- ja katualueen (muodostuu uusi kortteli 21673) asemakaavan muutosehdotuksen nro 12402.
Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, ettei kaavaehdotukseen ole tehty muutoksia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.
Tiivistelmä
Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Hermannin vanhaa suojeltua puutalokokonaisuutta, joka sijaitsee Hämeentien ja vankila-alueen välissä. Kaavaratkaisu mahdollistaa pääosin asuinkäytössä olevien puurakennusten erottamisen vankila-alueesta erillisiksi asuinrakennusten tonteiksi.
Tavoitteena on muodostaa neljä uutta asuinrakennusten korttelialuetta (A) olevaa tonttia. Uutta asuntokerrosalaa on 3 950 k-m².
Korttelialueet ovat osittain Senaatti-kiinteistöjen ja osittain yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksien johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijoiden kanssa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaavaehdotuksen hyväksymistä. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä ja siitä saatiin lausunnot. Esitetyt huomautukset kohdistuivat uudisrakennusten arkkitehtuuriin ja pelastusturvallisuuden huomioimiseen jatkosuunnittelussa. Kaavaehdotukseen ei tehty muutoksia.
Muistutuksia ei esitetty.
Kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen ja edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Helsingin vankilan tontti on Sörnäisten vankilan valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä (RKY 2009). Kaava-alueeseen kuuluvat nykyiset puurakennukset ovat osa vankilan kulttuuriympäristökokonaisuutta.
Kaava-alueella on kahdeksan asemakaavassa nro 10900 (2002) suojeltua puurakennusta. Rakennukset on suojeltu merkinnällä sr-2 historiallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennuksessa tehtävien korjaus- tai muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy tai palautuu.
Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana
Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista mielipiteistä ja lausunnoista sekä vastineet niihin.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §)
Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaavaehdotuksen hyväksymistä 30.8.2016 ja sen jälkeen kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 23.9.–24.10.2016.
Lausunnot
Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot seuraavilta tahoilta:
- kaupunginmuseo
- kiinteistölautakunta
- pelastuslautakunta
- yleisten töiden lautakunta
- ympäristökeskus.
Yhteenveto lausunnoista
Kaupunginmuseon lausunto kohdistui uudisrakennusten arkkitehtuuriin ja pelastuslautakunnan lausunto kohdistui pelastusturvallisuuden huomioimiseen jatkosuunnittelussa.
Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.
Seuraavat tahot ilmoittivat, ettei ole lausuttavaa tai huomautettavaa: kiinteistölautakunta, yleisten töiden lautakunta ja ympäristökeskus.
Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen
Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa. Kaavaselostusta on täydennetty suunnittelu- ja käsittelyvaiheiden osalta.
Kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa lausuntojen johdosta, kaavan tavoitteet huomioon ottaen.
Vuorovaikutusraportti on liitteenä.
Kaavaratkaisun kustannukset
Kaavaratkaisun toteuttamisesta kaupungille aiheutuvat kustannukset ovat vähäiset.
Jatkotoimenpiteet
Kaava-alueeseen tai sen osaan liittyy maankäyttösopimusmenettely, joka tulee saattaa päätökseen ennen kaavan hyväksymistä.
Lisätiedot
Tuomas Hakala, projektipäällikkö, puhelin: 310 37205
Kiinteistölautakunta 01.12.2016 § 486
Lausunto
A Lausunto asemakaavan muutosehdotuksesta
Kiinteistölautakunta antoi kaupunkisuunnittelulautakunnalle Helsingin kaupungin 21. kaupunginosan (Hermanni) korttelin 21674 tonttia 4 ja osaa tontista 3 sekä puistoaluetta koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12402 seuraavan lausunnon:
Lautakunta toteaa, että kaavamuutosalueen korttelialueet ovat osittain Suomen valtion/Senaatti-kiinteistöjen ja osittain yksityisomistuksessa.
Muutoksen tavoitteena on muodostaa neljä uutta asuinrakennusten korttelialueen tonttia (A), jotka erotetaan vankeinhoitoa palvelevien rakennusten korttelialueesta (YVK).
Muutoksessa uusilla tonteilla säilytetään olemassa olevat suojellut puurakennukset ja tonteille osoitetaan mittakaavaan sopivaa lisärakentamista. Uutta rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 3 950 k-m².
Kaavamuutoksen toteuttaminen edellyttää aluejärjestelyjä kaupungin ja maanomistajien välillä.
Kaavamuutos korottaa Senaatti-kiinteistöjen omistamien tonttien arvoa merkittävästi, joten asemakaavan muutosta ei tulisi hyväksyä ennen kuin päätöskohtaan B perustuva sopimus kaavamuutoksen tuomasta arvonnousun määrästä on tehty.
Lautakunnalla ei ole huomauttamista itse kaavamuutosehdotuksen johdosta.
B Päätös hankealueen perustamisesta
Kiinteistölautakunta päätti perustaa Helsingin kaupungin 21. kaupunginosan (Hermanni) kiinteistöt 91-21-674-2, 3 ja 4 käsittävän hankealueen liitteenä nro 3 olevan kartan mukaisesti.
Lautakunta toteaa, että kiinteistöt muodostavat yhtenäisen muutosalueen, joka on mahdollista toteuttaa monen erillisen asemakaavan muutoksen kautta. Lautakunnan 30.10.2014 (526 §) antaman maankäyttösopimusten sovellusohjeen mukaisesti tällaisella hankealueella kukin maanomistaja voi saada vain yhden perusvähennyksen maankäyttö- ja rakennuslain 12 a luvun mukaista maankäyttökorvausta määritettäessä. Tällöin otetaan huomioon saman maanomistajan samalla hankealueella aiemmissa asemakaavoissa ja poikkeamispäätöksissä saamat arvonnousut.
Esittelijä
Lisätiedot
Kirsi Federley, vs. toimistopäällikkö, puhelin: 09 310 36451
Yleisten töiden lautakunta 08.11.2016 § 428
Lausunto
Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:
Asemakaavan muutoksessa muodostetaan neljä uutta asuinrakennusten korttelialuetta olevaa tonttia. Ne erotetaan vankeinhoitoa palvelevien rakennusten korttelialueesta. Uusien tonttien rakennuskanta muodostuu suojelluista puurakennuksista ja mittakaavaan sopivista uudisrakennuksista. Mathilda Wreden kuja muutetaan kokonaan katualueeksi.
Mathilda Wreden kuja on tällä hetkellä rakennusviraston ylläpidossa koko matkaltaan, joten asemakaavan muutos ei aiheuta lisäkustannuksia.
Rakennusvirastolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen nro 12404. Asemakaavan muutos ei aiheuta lisäkustannuksia rakennusvirastolle.
Esittelijä
Lisätiedot
Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38440
Heikki Takainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38977
Pelastuslautakunta 01.11.2016 § 123
Lausunto
Pelastuslautakunta antoi Helsingin kaupungin 21. kaupunginosan (Hermanni, Hermanninmäki) korttelia 21674, tonttia 4 ja osaa tontista 3, sekä puisto- ja katualueita (muodostuu uusi kortteli 21673) koskevasta asemakaavan muutoksesta seuraavan lausunnon:
Mikäli kaava-alueen katu-ja pihajärjestelyt eivät mahdollista pelastusajoneuvojen riittävää operointia alueella, tulee kaavan sallia asukkaiden omatoimisen ja turvallisen pelastautumisen mahdollistavat järjestelyt.
Esittelijä
Lisätiedot
Pekka Ronkainen, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 31031238
Ympäristölautakunta 11.10.2016 § 317
Päätös
Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antoi ympäristökeskus.
Esittelijä
Lisätiedot
Anu Haahla, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 28916
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 22.9.2016
Asemakaavan muutoksen taustana on erottaa Hermannissa sijaitsevat, vanhat Hämeentien ja vankila-alueen välissä sijaitsevat suojellut puurakennukset vankila-alueesta erillisiksi asuinrakennusten tonteiksi. Kaavalla muodostetaan neljä uutta asuinrakennusten korttelialuetta. Korttelissa 21673 sijaitsee myös asuinkerrostalojen korttelialue. Voimassa olevassa asemakaavassa (2002) alue on vankeinhoitoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YVK), asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), puistoa (VP) ja katua. Kaava-alueella sijaitsee kahdeksan pääosin asuinkäytössä olevaa puutaloa, jotka on suojeltu nykyisessä kaavassa.
Kaavamuutosalue on osa Sörnäisten vankilan valtakunnallista rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). Sörnäisten vankila rakennettiin pääosin 1800-luvun lopulla. Vankilamuurien ulkopuolelle rakennettiin puistoksi muokattuun laitosympäristöön useita, vankilaa palvelleita rakennuksia kuten asuntoja henkilökunnalle. Vankila-alueen ympärille on rakennettu 2000-luvulla asuinkerrostaloja, jotka sulkevat vankila-alueen sisälleen. Osoitteessa Vellamonkatu 3 sijaitseva rakennusryhmä, kolme puista asuinrakennusta ja tiilinen talousrakennus kahteen pihapiiriin ryhmittyneinä, ovat peräisin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Rakennukset edustavat Hermannin varhaista puutalorakennuskantaa ja työväen asumista. Ne tulivat valtion omistukseen vuonna 1985 ja kunnostettiin vankilan henkilökunnan asunnoiksi 1995. Ristikkokatu 10 asuintalo on alun perin vankilan henkilökunnan asunnoiksi rakennettu puutalo, joka suunniteltiin Yleisten rakennusten ylihallituksessa ja valmistui vuonna 1921. Rakennus edustaa valtion rakentamista ja liittyy Sörnäisten vankilan rakennusperintöön. Osoitteessa Ristikkokatu 6 A ja B sijaitsevat kaksi kaksikerroksista puutaloa ovat peräisin 1900-luvun alkupuolelta.
Kaupunginmuseo on aiemmin lausunut asemakaavan muutoksen oas- ja luonnosvaiheessa. Asemakaavaehdotus vastaa pääsääntöisesti kaavaluonnosta. Kaupunginmuseo katsoo, että asemakaavaehdotuksessa on säilytetty aiemmassa asemakaavassa määritelty suojelutaso. Lisäksi suojeltujen rakennusten kanssa samaan kortteliin sijoitetuille uusilen asuinrakennusten rakennusaloille on annettu määräyksiä julkisivujen ja vesikaton materiaaleista ja rakennusten arkkitehtuurin ja ominaispiirteiden sopeuttamisesta olemassa olevien vanhojen puutalojen yhteyteen. Kuitenkaan asemakaavaehdotuksen selostusosan liitteenä oleva viitesuunnitelma (Serum arkkitehdit, luonnos 8.6.2016) ei näyttäisi sopeuttavan uusia asuinrakennuksia kaavamääräyksen mukaan eli: ”uudisrakennuksien tulee sopeutua arkkitehtuuriltaan ja ominaispiirteiltään tontilla sijaitseviin vanhoihin rakennuksiin ja alueen kulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin.” Rakennuslupavaiheessa tähän voidaan ottaa tarkemmin kantaa.
Museolla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 11.5.2016
Lisätiedot
Johanna Björkman, tutkija, puhelin: +358 9 310 36473
Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.08.2016 § 258
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti
- asettaa 30.8.2016 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12402 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan (Hermanni) korttelin 21674 tonttia 4 ja osaa tontista 3 sekä puisto- ja katualuetta (muodostuu uusi kortteli 21673)
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2
sekä kaupunkisuunnitteluviraston Internet-sivuilla kohdassa Päätöksenteko
- että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
- valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä
- kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa laskuttamaan hakijoilta Kustannukset -liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen.
Samalla lautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- asemakaavan muutosehdotuksen nro 12402 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa.
Esittelijä
Lisätiedot
Tuomas Hakala, projektipäällikkö, puhelin: 310 37205
Rakennusvirasto 28.4.2016
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1240-00/16 sekä kaavaluonnoksesta koskien Senaatti-kiinteistöä 12.5.2016 mennessä.
Asemakaavan muutos koskee Hermannin vanhaa suojeltua puutalokokonaisuutta, joka sijaitsee Hämeentien ja vankila-alueen välissä. Kaavaratkaisu mahdollistaa nykyisin pääosin asuinkäytössä olevien puurakennusten erottamisen vankila-alueesta erillisiksi asuinrakennusten tonteiksi. Uusien tonttien rakennuskanta muodostuu 1–3-kerroksisista suojelluista puurakennuksista ja mittakaavaan sopivista uudisrakennuksista. Alueelle mahdollistetaan kolmen uuden 2-kerroksisen asuinrakennuksen ja neljän 1-kerroksisen talousrakennuksen rakentaminen. Mathilda Wreden kuja muutetaan kokonaan katualueeksi.
Rakennusvirasto on huomioinut asemakaavan muutoksen muutosalueen vieressä sijaitsevan puistoalueen suunnittelussa. Rakennusvirastolla ei ole tällä hetkellä huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1240-00/16 tai kaavaluonnoksesta.
Lisätiedot
Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38440
Heikki Takainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38977
Detta beslut publicerades 24.03.2017
BESVÄRSANVISNING
Ändring i beslutet söks genom kommunalbesvär.
Besvärsrätt
I ett beslut som gäller godkännande av generalplan, detaljplan och byggnadsordning får ändring genom kommunalbesvär sökas
- av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
- av kommunmedlemmarna
- av närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland och andra myndigheter i ärenden som hör till deras verksamhetsområde
- av förbundet på landskapsnivå och en kommun för vars område den markanvändning som anges i detaljplanen har konsekvenser
- av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde och inom det geografiska område där sammanslutningen är verksam
Besvärstid
Besvär ska anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet.
Besvärsskriften ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast besvärstidens sista dag under besvärsmyndighetens öppettid.
En kommunmedlem, en part och andra med rätt att anföra besvär anses har fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.
Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.
Besvärsgrunder
Kommunalbesvär får anföras på den grunden att
- beslutet har tillkommit i felaktig ordning
- den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter
- beslutet annars strider mot lag
Besvärsmyndighet
Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.
Förvaltningsdomstolens kontaktuppgifter är:
E-postadress: | |
Adress: | Banbyggarvägen 5 |
00520 HELSINGFORS | |
Faxnummer: | 029 56 42079 |
Telefonnummer: | 029 56 42000 |
Formen för och innehållet i besvärsskriften
Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.
I besvärsskriften, som ska riktas till besvärsmyndigheten, ska uppges
- det beslut som besvärsskriften gäller
- till vilka delar ändring söks i beslutet och hurdana ändringar som söks
- på vilka grunder ändring söks
I besvärsskriften ska ändringssökandens namn och hemkommun uppges. Om ändringssökandens talan förs av hans lagliga företrädare eller ombud eller om någon annan person har uppgjort besvären, ska i besvärsskriften även uppges namn och hemkommun för denna person.
I besvärsskriften ska vidare uppges den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.
Besvärsskriften ska undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument behöver emellertid inte kompletteras med en underskrift om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och om det inte finns anledning att betvivla dokumentets autenticitet och integritet.
Till besvärsskriften ska fogas
- det beslut som besvärsskriften gäller, i original eller kopia
- ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat
- de handlingar som ändringssökanden åberopar som stöd för sin begäran, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten
Rättegångsavgift
Förvaltningsdomstolen tar ut en rättegångsavgift på 250 euro för behandlingen av ärendet.
Protokoll
Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.
E-postadress: | |
Postadress: | PB 10 |
00099 HELSINGFORS STAD | |
Faxnummer: | (09) 655 783 |
Besöksadress: | Norra esplanaden 11–13 |
Telefonnummer: | (09) 310 13700 |
Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.
Föredragande
Mer information fås av
Hannu Hyttinen, stadssekreterare, telefon: 09 31036024
Anna Villeneuve, förvaltningsexpert, telefon: 09 310 36045