Den av ledamoten Vesa Korkkula väckta motionen om slopande av området reserverat för centrumtunneln
Den av ledamoten Vesa Korkkula väckta motionen om slopande av området reserverat för centrumtunneln
Beslut
På förslag av ordföranden beslutade stadsfullmäktige bordlägga ärendet.
Stadsfullmäktige beslutar anse den av ledamoten Vesa Korkkula väckta motionen vara slutligt behandlad.
Ledamoten Vesa Korkkula och 23 andra ledamöter föreslår i sin motion att området reserverat för centrumtunneln ska slopas för att merkostnader i olika projekt ska undvikas.
Enligt 22 § 2 mom. i arbetsordningen för stadsfullmäktige ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.
Stadsstyrelsen hänvisar till ett utlåtande från stadsplaneringsnämnden och påpekar att ett område för centrumtunneln är reserverat i landskapsplanen för Nyland. Enligt Finlands hierarkiska plansystem styr en högre plannivå den mer ingående planläggningen. Ett område för centrumtunneln är reserverat i Generalplan 2002 för Helsingfors, och dessutom har huvudgatunätet redan i 1992 års generalplan ett underjordiskt avsnitt i centrum. Också i den nya generalplanen godkänd av stadsfullmäktige 26.10.2016 finns centrumtunneln med. Ett område är dessutom reserverat för centrumtunneln i generalplanen för yta under jord, vilken trädde i kraft i området 10.6.2011.
När underjordiska områden reserveras och en generalplan för yta under jord utarbetas är planeringen långsiktig. Framförhållning krävs särskilt när det gäller trafikprojekt där underjordiska områden måste reserveras. I fråga om områden som reserveras under jord måste planeringen ske utifrån sträckningens relativt fasta geometri och lägena för vägar ovan jord som behövs för trafikeringen.
Stadsstyrelsen betonar att framtida behov beaktas vid planläggningen – också sådana behov som knappast blir tillgodosedda inom den närmaste framtiden och som inte är beaktade i stadens investeringsprogram. Centrumtunneln är ett exempel i sammanhanget. Enligt trafiksystemplanen för Helsingforsregionen (HLJ 2015) är centrumtunneln inte ett av de projekt som ska genomföras före år 2040, men den måste ändå beaktas.
Stadsfullmäktige 18.01.2017 § 39
Beslut
På förslag av ordföranden beslutade stadsfullmäktige bordlägga ärendet.
30.11.2016 Bordlades
Föredragande
Upplysningar
Anna Villeneuve, förvaltningsexpert, telefon: 310 36045
Kaupunginhallitus 14.11.2016 § 1001
Päätös
Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Vesa Korkkulan aloitteen loppuun käsitellyksi.
Esittelijä
Lisätiedot
Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045
Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.08.2016 § 250
Lausunto
Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Valtuustoaloitteessa ehdotetaan, että keskustatunnelin varauksesta tulisi luopua, sillä siihen varautuminen aiheuttaa kaupungille merkittäviä lisäkustannuksia.
Helsingin keskustatunnelilla on varaus Uudenmaan maakuntakaavassa. Suomalaisen hierarkkisen kaavajärjestelmän mukaisesti ylempi kaavataso ohjaa tarkempaa kaavoitusta. Keskustatunnelin varaus on ollut Helsingin Yleiskaava 2002:ssa, minkä lisäksi jo vuoden 1992 yleiskaavassa keskustan alle on osoitettu pääkatuverkon maanalainen osuus. Myös uudessa yleiskaavassa on varauduttu keskustatunneliin. Ruoholahden ja Hakaniemen väliin on merkitty pääkadun maanalainen tai katettu osuus, jonka sijainti ja pituus ovat ohjeellisia. Kaavassa varaudutaan siis kyseiseen yhteystarpeeseen, mutta ei oteta kantaa siihen, millainen keskustan katuverkon maanalaisen osuuden tulisi olla.
Keskustatunnelille on esitetty tilavaraus maanalaisessa yleiskaavassa, joka on tullut alueella voimaan 10.6.2011. Keskustatunnelin maanalainen tilavaraus on ollut maanalaisissa tilavaraussuunnitelmissa myös ennen maanalaisen yleiskaavan vahvistumista. Maanalaisia tilavarauksia suunniteltaessa ja maanalaista yleiskaavaa laadittaessa tehdään pitkäjänteistä suunnittelua. Erityisesti liikennehankkeiden edellyttämät maanalaiset tilavaraukset on huomioitava etupainotteisesti maanalaisten tilojen tilavaraussuunnittelussa. Linjauksen suhteellisen jäykkä geometria ja maan pinnalle liikennöintiä palvelevien ajoyhteyksien sijoittaminen on huomioitava maanalaisessa tilavaraussuunnittelussa.
Keskustatunnelin varaukselle on etsitty sijaintia, joka olisi teknisesti, taloudellisesti, liikenteellisesti sekä maankäytöllisesti toteutuskelpoisin. Eri vaihtoehtoja on tutkittu kaupunkisuunnitteluvirastossa omana työnä sekä lukuisissa konsulttitöissä. Useista tutkituista tilavarausvaihtoehdoista on päädytty juuri tähän nykyiseen, jonka rakennetekniset yleissuunnitelmat on tehty v. 2006. Sen mukaista tilavarausta on maankäytön suunnittelussa huomioitu mahdollisuuksien mukaan. Keskustatunnelin tilavarauksen linjauksen ympäristössä on kymmeniä olemassa olevia maanalaisia tiloja sekä eri hankkeiden maanalaisia tilavarauksia. Lukuisien keskustan alueelle suunniteltujen sekä maanpäällisten että maanalaisten hankkeiden suunnittelussa on jo huomioitu keskustatunnelin tilavaraus. Tällä hetkellä keskustatunnelille ei ole olemassa muita vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja, mikäli sen nykyisestä maanalaisesta tilavarauksesta luovutaan.
Kaavoituksessa on tärkeä varautua tulevaisuuden tarpeisiin. Myös sellaisiin tarpeisiin, joiden toteuttaminen ei näytä lähitulevaisuudessa todennäköiseltä ja jotka eivät sisälly kaupungin investointiohjelmaan. Keskustatunneli on tällainen varaus. Seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ2015) keskustatunneli ei sisälly ennen vuotta 2040 toteutettaviin hankkeisiin. Siihen varautuminen on kuitenkin perusteltua.
Esittelijä
Lisätiedot
Heikki Salmikivi, yleiskaavasuunnittelija, puhelin: 310 37483
Raila Hoivanen, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37482
Detta beslut publicerades 10.02.2017
FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING
Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.
Tillämpat lagrum: 91 § i kommunallagen
Föredragande
Mer information fås av
Anna Villeneuve, förvaltningsexpert, telefon: 09 310 36045