Vartiokylän (45.ko) asemakaavan muutos nro 12505, Myllymatkantie 1
Detaljplaneändring för Kvarnfärdsvägen 1 i Kvarnbäcken (nr 12505, innehåller trafikplanen nr 6954)
Beslut
Stadsfullmäktige godkände detaljplaneändring för tomten 1 i kvarteret 45135 och gatu- och parkområden i 45 stadsdelen (Botby, Kvarnbäcken) enligt ritning nr 12505, daterad 11.6.2019, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen. Ett nytt kvarter nr 45168 bildas genom detaljplaneändringen.
Framställningen stämmer överens med förslaget.
Detaljplaneändringen gäller för tomten 1 i kvarteret 45135 på Kvarnfärdsvägen 1 och bredvidliggande grönområde och omgivande gatuområde. Målet för detaljplaneändringen är att göra det möjligt att använda området mer effektivt och att öka bostadsutbudet i den färdiga samhällsstrukturen i närheten av metrostationen, spårvägslinjen Jokern 2 och yrkeshögskolan Metropolias nya campus. Det är meningen att riva de två befintliga flervåningshusen i detaljplaneområdet och därigenom göra det möjligt att bygga fyra nya flervåningshus i åtta våningar och ett flervåningshus i sex våningar i området. Med detaljplanelösningen får området nya bostäder för ca 460 nya invånare. Den totala bostadsvåningsytan i detaljplanen uppgår till 18 280 m², varav 14 502 m² är ny våningsyta. I bostadskvarteren är tomternas genomsnittliga exploateringstal eₖ=1,52.
Kompletteringsbyggandet förverkligas tätare än i den ursprungliga detaljplanen, emellertid så att det nya byggandet anpassas efter områdets ursprungliga uttryck i stadsbilden. I byggnadernas arkitektur stävar man att framhäva de karaktäristiska dragen för området genom nybyggandets möjligheter. Detaljplanen innehåller detaljplanebestämmelser som gäller bland annat bostadskvarterens gårdar, planteringar, trädbestånd, dagvattenhantering, anslutning till de omgivande grönområdena och utnyttjande av förnybar energi, med vilket man avser att förbättra miljöns kvalitet.
Det har gjorts upp en trafikplan (ritning nr 6954) i samband med detaljplanelösningen. Trafikarrangemangen genomförs enligt trafikplanen. I planen anges trafikarrangemangen i enlighet med trafikplanen i de kvartersområden som ska planläggas. De nya arrangemangen gäller tomtinfarterna till kvarteret 45315 vid Kvarnbäcksvägen, övergångsstället söder om kvarteret, parkförbindelsen till övergångsstället och räddningsvägen i kvarterets södra kant.
Detaljplanelösningen genomför stadens strategiska mål genom att effektivisera markanvändningen vid offentliga trafikförbindelser. Det smala grönområdet mellan kvarteret 45135 och Kvarnbäcksvägen och en del av grönområdet söder om kvarteret blir en del av det nya kvartersområdet. Serviceutbudet i området blir kraftigare och bostadsfördelningen mångsidigare. Målet är dessutom att uppmuntra dem som förverkligar projektet till ett tankesätt som hejdar klimatförändringen och till produktion av förnybar energi på tomterna.
Områdets utgångspunkter och nuläge
Detaljplaneändringen stämmer överens med generalplanen 2016 för Helsingfors med rättsverkningar (trädde i kraft 5.12.2018). I generalplanen är området upptaget som bostadsdominerat område A2. I den underjordiska generalplanen för Helsingfors, som trädde i kraft 18.11.2011, anges området som ytbergsområde i staden och detaljplaneändringen är förenlig med denna.
För detaljplaneområdet gäller en detaljplan från år 1962. Enligt detaljplanen utgör området ett kvartersområde för flervåningshus och park- och gatuområde. Detaljplanelösningen baserar sig på en ansökan om detaljplaneändring och detaljplanen har utarbetats i samråd med sökanden. Staden äger markområdena och det är därför inte behövligt att ingå något markanvändningsavtal i detta fall. I stället kommer staden senare att utarbeta nya arrendeavtal och eventuella andra avtal om marköverlåtelse, i vilka den nya situationen beaktas.
Detaljplanelösningens kostnader
Byggandet enligt detaljplanen medför staden kostnader för nödvändiga flyttningar av tele- och elledningar, för anläggande av en ny rekreationsförbindelse och för placering av en eventuell ersättande hundinhägnad. Kostnaderna beräknas uppgå till ca 300 000 euro, och de preciseras i fortsättningen. Staden får inkomster i form av markanvändningsersättning för den nya våningsyta som planläggs och eventuellt från markförsäljning. Det har beräknats att värdet på byggrätten för den nya våningsytan som ska planläggas är ca 7 miljoner euro. I området följs den fördelning mellan upplåtelseformer som anges i programmet för boende och markanvändning (MB-programmet).
Växelverkan under beredningen av detaljplanen
I den bifogade rapporten om växelverkan anges de under beredningen av detaljplanen inkomna myndigheternas ställningstaganden, intressenternas åsikter (9 st.), anmärkningarna och utlåtandena i sammandrag och genmälena till påpekandena i dessa.
Förslaget till detaljplaneändring hölls offentligt framlagt 20.3–18.4.2019, vilket kungjordes i enlighet med markanvändnings- och bygglagen. Mot detaljplaneförslaget gjordes 15 anmärkningar (undertecknade av totalt 19 personer). En skrivelse inkom utanför framläggningstiden. Dessutom kom två åsikter om ärendet i form av respons i responssystemet.
Anmärkningarna gällde byggandets volym och byggnadernas höjd, områdets landskapskaraktär och vyer, klimatmål, naturvärden och minskningen av grön- och rekreationsområden. De gällde dessutom den kommande fördelningen av bostädernas besittningsformer, trafiken, bullret och luftkvaliteten, parkeringen och konsekvenserna av att bygga ett parkeringsdäck och ökningen av invånartalet och dess konsekvenser. Påpekandena i skrivelsen gällde rivningen av de befintliga byggnaderna.
Myndighetsutlåtande om förslaget inhämtades från Helsingforsregionens miljötjänster (HRM), Helen Elnät Ab, fostrans- och utbildningssektorn och stadsmuseet. Påpekandena i utlåtandena gällde idén bakom områdets detaljplan och grönområdena, tillräckligheten av uteområden vid fostrans- och utbildningssektorns servicelokaler och trafiksäkerheten. HRM och Helen Elnät Ab hade ingenting att påpeka och Helen Ab meddelade att det inte hade någonting att yttra.
Åtgärder efter att detaljplaneförslaget hölls offentligt framlagt
I detaljplanekartans beteckningar eller bestämmelser och i det övriga materialet gjordes ändringar efter att detaljplanen varit offentligt framlagd. För ändringarna redogörs närmare i detaljplanebeskrivningens sista kapitel. De har också samlats i bilagan över ändringar (Tehdyt muutokset). Det ansågs dock inte som ändamålsenligt att ändra detaljplanen med anledning av anmärkningarna. Om ändringarna förhandlades med myndigheterna och de vars fördel ändringarna gäller har blivit separat hörda per e-post och vid förhandlingar. Motiveringarna till detaljplanelösningen framgår mer i detalj av den bifogade detaljplanebeskrivningen.
Kaupunginhallitus 07.10.2019 § 676
Esitys
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Myllypuro) korttelin 45135 tontin 1 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotuksen 11.6.2019 päivätyn piirustuksen nro 12505 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Muutoksella muodostuu uusi kortteli 45168.
Esittelijä
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36154
Kaupunkiympäristölautakunta 11.06.2019 § 324
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 11.6.2019 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12505 hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee Helsingin kaupungin 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Myllypuro) korttelin 45135 tonttia 1 sekä katu- ja puistoalueita (muodostuu uusi kortteli 45168).
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet valmisteluaikana esitettyihin mielipiteisiin, kannanottoihin sekä julkisena nähtävilläoloaikana saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä nähtävilläoloajan ulkopuolella kirjallisesti esitettyihin mielipiteisiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Sörnäistenkatu 1, sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
- kehottaa asemakaavoituspalvelua laskuttamaan hakijoilta kaavan hyväksymisen jälkeen kaavan laatimis- ja käsittelykustannukset seuraavasti:
- Sato-Rakennuttajat Oyj: 7 000 euroa
Käsittely
Asian aikana kuultavana oli johtava arkkitehti Eeva Pirhonen. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Eeva Pirhonen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 37319
Anri Linden, yksikön päällikkö, puhelin: 310 37352
Jussi Jääskä, liikenneinsinööri (liikennesuunnittelu), puhelin: 310 37129
Mari Soini, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37479
Sakari Mentu, arkkitehti (rakennussuolelu), puhelin: 310 37217
Karri Kyllästinen, diplomi-insinööri (teknistaloudelliset asiat), puhelin: 310 37347
Miia Pasuri, tiimipäällikkö (maaomaisuuden kehittäminen ja tontit), puhelin: 09 310 34439
Pirjo-Liina Koivusaari, johtava tonttiasiamies, puhelin: 310 38800
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala 3.5.2019
Liittyen toimialalta pyydettyyn kannanottoon asemakaavan muutoksesta nro 12505, osoitteessaMyllymatkantie 1 Vartiokylän kaupunginosassa (45. ko), kasvatuksen ja koulutuksen toimiala toteaa seuraavaa:
Asemakaavan muutos koskee korttelin 45135 tonttia 1 osoitteessa Myllymatkantie 1 sekä viereistä viheraluetta ja ympäröivää katualuetta. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa tehokkaampi maankäyttö ja asuntotarjonnan lisääminen metroaseman ja Jokeri 2-linjan sekä Metropolian uuden kampuksen läheisyydessä valmiissa yhteiskuntarakenteessa.
Asemakaavamuutoksen myötä alueen kerrosala kasvaa noin 14 812 k-m2, mikä mahdollistaa asuntojen rakentamisen noin 460 uudelle asukkaalle. Kaavaratkaisu on yleiskaavan 2016 mukainen ja edesauttaa kaupungin strategiaa tehokkaammasta rakentamisesta, edistää asuntotuotantoa ja vahvistaa kaupunginosan elinvoimaisuutta.
Kaavamuutoksen mukaan kaava-alueella sijaitsevat nykyiset kaksi kerrostaloa puretaan. Kaavamuutos mahdollistaa viiden uuden asuinkerrostalon rakentamisen alueelle. Lisäksi muutoksessa korttelin 45135 ja Myllypurontien katualueen ja tontin välinen kapea viheralue sekä osa korttelin eteläpuolista viheraluetta liitetään osaksi korttelialuetta.
Kaavoituksen vireille tulon, valmistelun ja osallistumis- ja vuorovaikutussuunnitelman yhteydessä 2016 ovat silloiset varhaiskasvatusvirasto ja opetusvirasto kannanotoissaan kohdistaneet huomion asukasmäärän lisääntymisestä johtuvaan julkisen palveluiden riittävyyteen ja sen huomioimiseen kaavoitustyössä.
Kaavamuutos lisää alueen asukasmäärää entisestään, mikä tulee huomioida kasvatuksen ja koulutuksen palvelutilojen ja piha-alueiden riittävyyden tarkastelussa. Lisäksi liikennesuunnittelussa tulee lisääntyvä liikenne huomioidaan niin, että liikkuminen alueella on turvallista ja selkeää. Kaavoittaja on käynnistänyt alueella laajemman tarkastelun palvelujen kaavoitustarpeista, missä yhteydessä myös kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tarpeet täsmennetään.
Lisätiedot
Mauno Kemppi, tilapalvelupäällikkö, puhelin: 310 86860
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 25.4.2019
Helsingin kaupunkiympäristön toimiala / Maankäyttö ja kaupunkirakenne /Asemakaavoitus on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Myllypurossa osoitteessa Myllymatkantie 1 sijaitsevaa eli korttelin 45135 tonttia 1 ja sen viereistä viheraluetta sekä ympäröivää katualuetta koskevasta 19.3.2019 päivätystä asemakaavan muutoksen ehdotuksesta ja asemakaavaselostuksesta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa suunnittelualueen tehokkaampi maankäyttö ja asuntotarjonnan lisääminen valmiissa yhdyskuntarakenteessa hyvien liikenneyhteyksien ja Metropolian uuden kampuksen läheisyydessä. Suunnittelualue sijaitsee Myllypuron 1960-luvulla rakennetun lähiön luoteisosassa, rajautuen aluetta reunustavan Myllypurontien kaaren reunaviheralueeseen. Kyseisellä tontilla sijaitsee kaksi kolmikerroksista, osin maanpäällisillä kellarikerroksilla varustettua lamellitaloa, jotka on suunnitellut Kulutusosuuskuntien keskusliitossa arkkitehti Teuvo Lindfors vuonna 1964. Taloissa on tehty 2000-luvun kuluessa melko mittavia korjauksia mukaan lukien jälkiasennushissien asentaminen ja uusien porrashuoneiden rakentaminen alkuperäisen rakennusrungon ulkopuolelle. Nämä 1960-luvun asuinkerrostalot on asemakaavan muutoksen myötä tarkoitus purkaa ja mahdollistaa viiden uuden asuinkerrostalon rakentaminen alueelle.
Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa kaupunginmuseo totesi 7.3.2017 antamassaan lausunnossa, että Myllymatkantie 1:n olemassa olevia rakennuksia tai tonttia ei Myllypuron rakennusinventoinnissa 1998 (Riitta Salastie, Heli Virkamäki. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 15.10.1998) ole nostettu esiin tulevina suojelukohteina. Rakennusten julkisivut ruutuelementteineen ja elementtisaumoineen henkivät jo 1970-luvun massatuotantoa, eivätkä ne arkkitehtuuriltaan edusta erityisen laadukasta 1960-luvun asuinkerrostalorakentamista. Myllymatkantie 1:n keskeiset arvot liittyvät Myllypuron alkuperäisen asemakaavan mukaiseen sijoitteluun ja kuulumiseen osaksi alueen varhaisinta rakennusvaihetta. Kaupunginmuseo katsoi tuolloin, että Myllymatkantie 1:n olemassa olevien rakennusten purkaminen ja tontin nykyistä tiiviimpi rakentaminen on mahdollista. Täydennysrakentamisen lähtökohtana tulee kuitenkin olla alueen ominaispiirteet ja niiden mukaan täydentäminen. Rakennusten sijoittelussa, mittakaavassa ja hahmoissa samoin kuin viheralueiden jäsentelyssä tulee kunnioittaa Myllypuron alkuperäisen asemakaavan periaatteita ja tavoitteita. Alkuperäisessä ratkaisussa rakennukset sijaitsevat suorakulmaisessa koordinaatistossa, minkä lisäksi samansuuntaisesti sijaitsevat rakennukset sijaitsevat kuitenkin limittäin, eivät jonossa peräkkäin. Lisäksi todettiin, että näkymiä Myllypurontieltä alueen sisään ja toisinpäin ei saa sulkea yhtenäisellä rakennusmuurilla.
Esillä olevassa asemakaavaehdotuksessa nykyistä asuinkerrostalojen korttelialuetta on esitetty laajennettavaksi länteen päin puistoalueelle. Tälle laajennetulle asuinkerrostalojen korttelialueelle on osoitettu rakennusala neljälle, enintään kahdeksankerroksiselle lamellitalolle ja yhdelle piharakennukselle. Puistoalueen kaakkoiskulmasta on lisäksi esitetty alue muutettavaksi asuinkerrostalojen korttelialueeksi, ensisijaisesti opiskelija- tai senioriasumiseen AK-1. Tälle tontille on osoitettu yksi rakennusala, jolla rakennusten, rakennuksen tai sen suurin sallittu kerrosluku on kuusi. Rakennusalat on sijoitettu suorakulmaisesti toisiinsa nähden siten, että AK-1-korttelin ja AK-korttelin yksi lamellitalo ja piharakennus sijoittuisivat Myllymatkantien varrelle ja pitkä sivu Myllymatkantien suuntaisesti ja AK-korttelissa loput kolme lyhyt sivu suoraan Myllymatkantiehen päin. Kaikki rakennusalat on siten sijoitettu keskenään suorakulmaiseen koordinaatistoon, joka noudattaa myös ympäristön alkuperäisten rakennusten sijoittelua. Tärkeää on myös, etteivät uudisrakennukset nouse lähiympäristön olemassa olevia taloja korkeammiksi, vaan noudattavat Myllymatkantien vastakkaisella puolella olevien korkeimpien lamellitalojen kerroslukua kahdeksan. Asuinrakennusten ulkoasusta on annettu seuraavia määräyksiä: ”Maantasokerroksen julkisivu ei saa antaa umpinaista vaikutelmaa. Rakennusten sisäänkäynnit tulee sijoittaa sisäänvedettyinä. Asuinrakennuksen pääasiallinen runkosyvyys voi olla enintään 16 metriä. Rakennuksen kattokaltevuus voi olla enintään 1:8. Julkisivujen tulee olla pääosin rapattuja tai väribetonia sekä väriltään valkoisia. Lämpörappausta ei sallita. Katolle tai julkisivuun sijoitettavat aurinkopaneelit ja muut vastaavat energiakeräimet on integroitava rakennuksen arkkitehtuuriin ja niiden on oltava maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti laadukkaita. Parvekkeet tulee toteuttaa sisäänvedettyinä tai muulla tavalla yhtenäistä julkisivupintaa muodostavina. Myllymatkantien suuntaisten rakennusten parvekkeet voivat olla myös ulokeparvekkeita, jotka tulee sijoitella vaihtelevasti. Ulokeparvekkeita ei saa kannattaa maasta.”
Tontilla sijaitsevaa komeaa puustoa joudutaan väistämättä kaatamaan rakentamisen myötä. AK-korttelin keskiosaan on osoitettu alue, johon saa sijoittaa pihakannen, joka on kaavamääräyksen mukaan istutettava. Pihakannen alapuolisiin tiloihin saa sijoittaa autopaikkoja, jätetiloja ja teknisiä tiloja. Tämän lisäksi kumpaankin korttelialueeseen on osoitettu pysäköimispaikkoja p, joille saa sijoittaa syväkeräysastioita. Nämä alueet sijoittuvat sekä Myllypurontien että Myllymatkantien suunnasta tarkasteltaessa rakennusalojen väliin mahdollistaen näin näkymät korttelin sisään ja sieltä ulospäin, mutta eivät muodosta viherympäristöä. Myöskään pihakannen istutuksilla ei voida korvata Myllypuron pihoille ja viheralueille ominaista metsäistä, suurien puiden muodostamaa vehreyttä. Kaavamääräys, jonka mukaan maanvaraisilla pihan osilla olevat puut on säilytettävä tai kaadettavien tilalle on istutettava suuria puita, on siten alueen ominaisluonteen säilyttämisen kannalta erityisen tärkeä. Kaupunginmuseo korostaa myös kaava-alueeseen kuuluvan puiston, sen puuston ja kallioiden säilyttämisen merkitystä, jotta Myllypuron metsälähiölle ominainen metsäinen ja luonnonläheinen henki täydennysrakentamisesta huolimatta saadaan säilymään.
Edellä mainittuun viitaten kaupunginmuseo katsoo, että asemakaavaehdotus ja sen liitteenä oleva viitesuunnitelma ottavat osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa esillä olleita vaihtoehtoja paremmin huomioon Myllypuron alkuperäisen kaavallisen idean ja paikan hengen. Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa Myllypuron Myllymatkantie 1 asemakaavan muutoksen ehdotukseen.
Lisätiedot
Anne Salminen, tutkija, puhelin: 310 36501
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 04.03.2019 § 21
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12505 pohjakartan kaupunginosassa 45 Vartiokylä. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12505
Kaupunginosa: 45 Vartiokylä
Kartoituksen työnumero: 4/2017
Pohjakartta valmistunut: 8.1.2019 Uusinta (ensi tilaus 2017)
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 7.3.2017
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon kannanottoa Myllypurossa osoitteessa Myllymatkantie 1 sijaitsevaa eli korttelin 45135 tonttia 1 ja sen viereistä viheraluetta sekä ympäröivää katualuetta koskevasta asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaupunginmuseo on tutustunut 18.1.2017 päivättyyn osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja sen liitteenä oleviin, Ark7 Oy:n laatimiin vaihtoehtoisiin viitesuunnitelmiin. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.
Suunnittelualue sijaitsee Myllypuron 1960-luvulla rakennetun lähiön luoteisosassa, rajautuen aluetta reunustavan Myllypurontien kaaren reunaviheralueeseen. Kyseisellä tontilla sijaitsee kaksi kolmikerroksista, osin maanpäällisillä kellarikerroksilla varustettua lamellitaloa, jotka on suunnitellut Kulutusosuuskuntien keskusliitossa arkkitehti Teuvo Lindfors vuonna 1964. Näiden satulakattoisten, mutta ilmeeltään tasakattoisten elementtirakenteisten asuinrakennusten julkisivut koostuvat pääosin ruutuelementeistä, joiden pinta on harjattua betonia, jota on käytetty myös parvekkeiden umpinaisissa kaide-elementeissä. Lamellitalot on sijoitettu tontille Myllymatkantien suuntaisesti ja irti katulinjasta. Huoneistojen parvekkeet sijaitsevat lännen puolella, missä sijaitsevat myös yhtiön piha-alueet. Melko suuri osa tontin rakentamattomasta alueesta on varattu paikoitusalueeksi, joskin pihalla kasvaa myös komeita, kookkaita mäntyjä. Läntinen osa tontista on vehreää ja se liittyy ja jatkuu luontevasti viereiseen kallioiseen viheralueeseen. Suunnittelualue on rakennettu alueen ensimmäisen, 1.10.1962 vahvistetun asemakaavavan mukaisesti.
Suunnittelualueen molemmissa taloissa on tehty 2000-luvun kuluessa näkyviäkin korjauksia. Rakennusten ikkunat on uusittu alumiini-ikkunoiksi. Lisäksi taloihin on rakennettu rakennusrungon ulkopuolelle sijoittuvat uudet, osin lasiseinäiset porrashuoneet ja jälkiasennushissit on sijoitettu alkuperäisten porrassyöksyjen paikalle (arkkitehti Risto Rönkä vuonna 2004). Rakennusten perushahmo on säilynyt, mutta julkisivujen suoralinjaisuus on muuttunut hissitornien myötä. Ilmeisesti myös julkisivujen väritystä on muutettu alkuperäisestä. Myllypuron rakennusinventoinnissa 1998 (Riitta Salastie, Heli Virkamäki. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 15.10.1998) Myllymatkantie 1:n rakennuksia tai tonttia ei ole nostettu esiin tulevina suojelukohteina. Rakennusten julkisivut ruutuelementteineen ja elementtisaumoineen henkivät jo 1970-luvun massatuotantoa, eivätkä ne arkkitehtuuriltaan edusta erityisen laadukasta 1960-luvun asuinkerrostalorakentamista. Voidaan todeta, että Myllymatkantie 1:n keskeiset arvot liittyvät Myllypuron alkuperäisen asemakaavan mukaiseen sijoitteluun ja kuulumiseen osaksi alueen varhaisinta rakennusvaihetta.
Nyt esillä olevassa asemakaavan muutoksessa tavoitteeksi on asetettu suunnittelualueen nykyisen rakennuskannan purkaminen ja korvaaminen uudella, huomattavasti tehokkaammalla rakentamisella. Viitesuunnitelmissa uutta rakentamista esitetään sijoitettavaksi sekä Myllymatkantien että Myllypurontien varteen ja ratkaisulla pyritään huomattavaan tonttitehokkuuden nostoon. Olemassa olevien rakennusten purkamista perustellaan sillä, että niiden on esitetty olevan teknisen elinkaarensa loppupuolella. Tarkempaa selvitystä tästä ei ole ollut käytettävissä. Lisärakentamisen tavoitteena on puolestaan mahdollistaa asuntotarjonnan lisääminen Myllypuron metroaseman ja Jokeri 2 –linjan sekä Metropolian uuden kampuksen läheisyydessä. Suunnittelualuetta koskevaksi selvitykseksi mainitaan kaupunkisuunnitteluviraston laatimat Myllypuron täydennysrakentamisen suunnitteluperiaatteet vuodelta 2015 ja Myllypuron rakennusinventointi vuodelta 1998.
Edellä mainittujen Myllypuron suunnitteluperiaatteiden mukaan tavoitteena on alueen merkittävä täydennysrakentaminen kerrostaloalueen sisällä ja siten asukasmäärän runsas kasvattaminen. Alueen kaavoittamiseen ryhdytään kiinteistöjen haltijoiden tekemien hakemusten perusteella, kuten nyt esillä olevassa asemakaavan muutoshankkeessa. Asemakaavamuutoksissa tavoitteena on tehokas maankäyttö. Täydennysrakentamisen myötä alueen todetaan väistämättä muuttuvan ja tiivistyvän, mutta suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen nykyinen maisemallinen luonne ja arvot. Suunnitteluperiaatteiden mukaan uudisrakennukset pyritään pääsääntöisesti suunnittelemaan alueen olevan rakennuskannan mukaisesti nykyiseen suorakulmaiseen koordinaatistoon sovitettuina.
Suunnitteluperiaatteista antamassaan lausunnossa kaupunginmuseo totesi, että laaditut suunnitteluperiaatteet jättävät kuitenkin avoimeksi asiaksi sen, kuinka tulevia täydennysrakentamishankkeita arvioidaan kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. Jokainen hanke tullaan arvioimaan erikseen, mutta tavoitteellinen tonttitehokkuuden kasvattaminen tulee väistämättä muuttamaan 1960-luvulla valmistuneen lähiön alkuperäisiä ominaispiirteitä. Etenkin alueen alkuperäisen väljyyden ja viheralueiden väheneminen ovat seikkoja, joihin suunnitteluperiaatteissa ei ole annettu selkeää vastausta. Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä myös nyt esillä olevassa kaavahankkeessa.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä olevissa kaikissa viitesuunnitelmavaihtoehdoissa uudisrakennusten sijoittelu noudattaa samaa peruskaavaa; kaksi lamellitaloa peräkkäin Myllymatkantien varrelle ja vaihteleva määrä joko pistetaloja tai lamellitaloja Myllypurontien varrelle siten, että niiden sijoittelu seuraa tien kaarta. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan esitetty sijoitteluperiaate on vieras Myllypuron asemakaavalliselle perusajatukselle. Alkuperäisessä ratkaisussa rakennukset sijaitsevat suorakulmaisessa koordinaatistossa, minkä lisäksi samansuuntaisesti sijaitsevat rakennukset sijaitsevat kuitenkin limittäin, eivät jonossa peräkkäin. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan Myllymatkantie 1:n tontilla uudisrakennusten sijoittelua tulee tutkia paremmin alkuperäistä kaavallista periaatetta kunnioittaen ja määrältään maltillisempana. Näkymiä Myllypurontieltä alueen sisään ja toisinpäin ei saa sulkea yhtenäisellä rakennusmuurilla.
Kaupunginmuseo pitää ongelmallisena jo nyt nähtävillä olevaa tilannetta, jossa kukin Myllypuron täydennysrakentamisen kohteena oleva tontti pyritään rakentamaan mahdollisimman tehokkaasti, ilman laajemman kokonaisuuden tarkastelua. Myllypuron 1960-luvun alue on rakennettu yhtenäisen asemakaavallisen perusajatuksen mukaisesti lyhyen ajanjakson kuluessa. Tavoitteena oli arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja yhtenäinen sekä väljä asuinalue, jossa moottoriajoneuvoliikenne ja jalankulkuliikenne oli erotettu selkeästi toisistaan, rakennukset ja pääjalankulkuväylät sijoitettu geometrisesti suorakulmaiseen koordinaatistoon ja viheralueet pääosin kortteleiden välisinä puistokaistoina jalankulkuvyöhykkeiden yhteydessä. Kaupunginmuseo kantaakin erityistä huolta siitä, että tämä kokonaisuus vähitellen hämärtyy ja katoaa, mikäli Myllypuroa täydennetään tontti kerrallaan mahdollisimman suurella tehokkuudella peilaamatta muutosten vaikutusta kokonaisuuteen.
Edellä mainittuun viitaten kaupunginmuseo katsoo, että Myllymatkantie 1:n olemassa olevien rakennusten purkaminen ja tontin nykyistä tiiviimpi rakentaminen on mahdollista. Täydennysrakentamisen lähtökohtana tulee kuitenkin olla alueen ominaispiirteet ja niiden mukaan täydentäminen. Rakennusten sijoittelussa, mittakaavassa ja hahmoissa samoin kuin viheralueiden jäsentelyssä tulee kunnioittaa Myllypuron alkuperäisen asemakaavan periaatteita ja tavoitteita, ei lähteä hajottamaan sitä. Lisäksi kaupunginmuseo esittää, että Myllymatkantie 1:n ja sen lähiympäristön täydennysrakentamisen mahdollista sijoittamista tutkittaisiin laajempana kokonaisuutena, esimerkiksi tarkastellen Myllypurontiehen rajautuvaa kokonaisuutta alueen pohjoisosassa. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan täydennysrakentamisen jälkeenkin alueella tulee vallita alkuperäiselle Myllypuron metsälähiölle ominainen luonnonläheinen henki, jossa vähäeleiset ja selkeät, arkkitehtuuriltaan korkeatasoiset rakennushahmot yhdessä alueelle leimallisten kallioiden ja komeiden mäntyjen kanssa luovat omaleimaisen ja tunnistettavan elinympäristön.
Lisätiedot
Anne Salminen, tutkija, puhelin: +358931036501
Rakennusvirasto 2.3.2017
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1277-00/17 (Myllymatkantie 1). Määräaika on 3.3.2017 mennessä.
Myllymatkantien varteen Myllypuroon suunnitellaan lisärakentamista. Korttelin 45135 tontilla 1 sijaitsevat kaksi kerrostaloa on tarkoitus purkaa ja rakentaa tontille uusia asuinkerrostaloja.
Rakennusvirastolla on Myllypurontien varressa kaksi koira-aitausta, joiden toivotaan säilyvän. Niiden uudelleen sijoittelua voidaan tutkia, mutta etäisyys lähimpään asuinrakennukseen asettaa haasteita.
Asemakaavamuutoksesta aiheutuu kustannuksia kaupungille.
Lisätiedot
Nina Mouhu, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39838
Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939
Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 13.2.2017
Asemakaavan muutoshakemus Vartiokylän tontille 45135/1, Myllymatkantie 1
Kohde sijoittuu kallioiselle kitkamaa-alueelle. Avokallioita esiintyy tontin eteläosissa. Rakentamista kaavaillaan tontin pohjoisosiin, jonne maakerrosten paksuus kasvaa. Geoteknisen osaston tietokannasta löytyy vain muutamia vanhoja pohjatutkimustuloksia tontin läheisyydestä. Lähimpien pohjavesihavaintojen mukaan pohjavesi sijoittuu noin 2…7 m syvyydelle maanpinnasta.
Lisätiedot
Markku Savolainen, vs. geotekniikkapäällikkö, puhelin: 310 71368
Detta beslut publicerades 06.11.2019
BESVÄRSANVISNING
Ändring i beslutet söks genom kommunalbesvär.
Besvärsrätt
Ändring i beslutet får sökas
- av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
- av en kommunmedlem
- av en myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde
- av förbund på landskapsnivå och kommuner för vars område den markanvändning som anges i planen har konsekvenser
- av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.
Besvärstid
Besvär ska anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet.
Besvärsskriften ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast den sista dagen av besvärstiden under besvärsmyndighetens öppettid.
En kommunmedlem, en part eller en annan aktör som har besvärsrätt anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att protokollet fanns tillgängligt i det allmänna datanätet.
Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.
Besvärsgrunder
Besvär får anföras på den grunden att
- beslutet har tillkommit i felaktig ordning
- den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter
- beslutet annars strider mot lag.
Besvärsmyndighet
Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.
Förvaltningsdomstolens kontaktuppgifter är:
E-postadress: | |
Adress: | Banbyggarvägen 5 |
00520 HELSINGFORS | |
Faxnummer: | 029 56 42079 |
Telefonnummer: | 029 56 42000 |
Besvär kan anföras även via förvaltnings- och specialdomstolarnas e-tjänst på adressen https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet#/sv
Formen för och innehållet i besvärsskriften
Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.
I besvärsskriften, som ska riktas till besvärsmyndigheten, ska uppges
- det beslut i vilket ändring söks
- på vilka punkter ändring söks och vilka ändringar som yrkas
- på vilka grunder ändring söks.
I besvärsskriften ska ändringssökandens namn och hemkommun uppges. Om ändringssökandens talan förs av hans eller hennes lagliga företrädare eller ombud eller om någon annan person har uppgjort besvären, ska i besvärsskriften även uppges namn och hemkommun för denna person.
I besvärsskriften ska vidare uppges den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.
Besvärsskriften ska undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument behöver emellertid inte kompletteras med en underskrift om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och om det inte finns anledning att betvivla dokumentets autenticitet och integritet.
Till besvärsskriften ska fogas
- det beslut i vilket ändring söks genom besvär, i original eller kopia
- ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat
- de handlingar som ändringssökanden åberopar som stöd för sin begäran, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.
Rättegångsavgift
Förvaltningsdomstolen tar ut en rättegångsavgift på 260 euro för behandling av ett ärende som gäller ändringssökande. Om förvaltningsdomstolen ändrar det överklagade beslutet till förmån för ändringssökanden tas ingen rättegångsavgift ut. Avgifter tas inte ut i vissa ärendegrupper eller hos dem som enligt bestämmelser någon annanstans i lag är befriade från avgifter. Den som inlett ärendet är betalningsskyldig och avgiften gäller per besvärsskrift.
Protokoll
Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.
E-postadress: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postadress: | PB 10 |
00099 HELSINGFORS STAD | |
Faxnummer: | (09) 655 783 |
Besöksadress: | Norra esplanaden 11–13 |
Telefonnummer: | (09) 310 13700 |
Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.
Föredragande
Mer information fås av
Tanja Sippola-Alho, stadssekreterare, telefon: 09 310 36154