Den av ledamoten Petra Malin väckta motionen om tryggare övergångsställen i staden
Den av ledamoten Petra Malin väckta motionen om tryggare övergångsställen i staden
Beslut
Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag anse den av ledamoten Petra Malin väckta motionen vara slutligt behandlad.
Dessutom godkände stadsfullmäktige följande hemställningskläm:
Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av stadsstyrelsens förslag att staden utreder möjligheterna att före hösten genomföra en till stadsborna riktad enkät om tryggheten på övergångsställena. Staden utreder samtidigt möjligheterna att i höst inleda en trafikkampanj, i vilken det uttryckligen ägnas uppmärksamhet åt tryggheten på övergångsställena i näromgivningen. Enkätresultaten utnyttjas vid planeringen av kampanjen. Om enkäten inte hinner genomföras före hösten, kan åtgärderna genomföras senare. (Petra Malin) |
Behandling
Ledamoten Petra Malin understödd av ledamoten Anna Vuorjoki föreslog följande hemställningskläm:
Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av stadsstyrelsens förslag att staden utreder möjligheterna att före hösten genomföra en till stadsborna riktad enkät om tryggheten på övergångsställena. Staden utreder samtidigt möjligheterna att i höst inleda en trafikkampanj, i vilken det uttryckligen ägnas uppmärksamhet åt tryggheten på övergångsställena i näromgivningen. Enkätresultaten utnyttjas vid planeringen av kampanjen. Om enkäten inte hinner genomföras före hösten, kan åtgärderna genomföras senare. |
Stadsfullmäktige godkände först stadsstyrelsens förslag enhälligt.
8 omröstningen
Ledamoten Petra Malins förslag till hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ
JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av stadsstyrelsens förslag att staden utreder möjligheterna att före hösten genomföra en till stadsborna riktad enkät om tryggheten på övergångsställena. Staden utreder samtidigt möjligheterna att i höst inleda en trafikkampanj, i vilken det uttryckligen ägnas uppmärksamhet åt tryggheten på övergångsställena i näromgivningen. Enkätresultaten utnyttjas vid planeringen av kampanjen. Om enkäten inte hinner genomföras före hösten, kan åtgärderna genomföras senare.
NEJ-förslag: Motsätter sig
Ja-röster: 59
Zahra Abdulla, Mukhtar Abib, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Laura Finne-Elonen, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Nuutti Hyttinen, Maritta Hyvärinen, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Helena Kantola, Tarja Kantola, Jessica Karhu, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Tuuli Kousa, Timo Laaninen, Harri Lindell, Eija Loukoila, Jape Lovén, Petra Malin, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Terhi Mäki, Sari Mäkimattila, Maria Ohisalo, Jan D Oker-Blom, Sara Paavolainen, Pia Pakarinen, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Jukka Relander, Laura Rissanen, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Sanna Vesikansa, Pertti Villo, Anna Vuorjoki
Nej-röster: 1
Wille Rydman
Blanka: 18
Maija Anttila, Matti Enroth, Fatbardhe Hetemaj, Arja Karhuvaara, Terhi Koulumies, Minerva Krohn, Heimo Laaksonen, Hannele Luukkainen, Pekka Majuri, Seija Muurinen, Matti Niiranen, Hannu Oskala, Timo Raittinen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Tomi Sevander, Ulla-Marja Urho, Ville Ylikahri
Frånvarande: 7
Tom Packalén, Osku Pajamäki, Mari Puoskari, Nasima Razmyar, Osmo Soininvaara, Ilkka Taipale, Thomas Wallgren
Stadsfullmäktige godkände ledamoten Petra Malins förslag till hemställningskläm.
Äänestys 1
| Medlem | Fullmäktigegrupp |
|---|---|
| Abdulla, Zahra | Ej fullmäktigegrupp |
| Abib, Mukhtar | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Arhinmäki, Paavo | Ej fullmäktigegrupp |
| Asko-Seljavaara, Sirpa | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Hakanen, Yrjö | Ej fullmäktigegrupp |
| Holopainen, Mari | Vihreä valtuustoryhmä |
| Honkasalo, Veronika | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Huru, Nina | Ej fullmäktigegrupp |
| Hyttinen, Nuutti | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Ingervo, Sirkku | Ej fullmäktigegrupp |
| Jalovaara, Ville | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Järvinen, Jukka | Ej fullmäktigegrupp |
| Kivekäs, Otso | Vihreä valtuustoryhmä |
| Koivulaakso, Dan | Ej fullmäktigegrupp |
| Kolbe, Laura | Keskustan valtuustoryhmä |
| Korkkula, Vesa | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Laaksonen, Heimo | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Laaninen, Timo | Ej fullmäktigegrupp |
| Lindell, Harri | Ej fullmäktigegrupp |
| Loukoila, Eija | Ej fullmäktigegrupp |
| Malin, Petra | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Muttilainen, Sami | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Månsson, Björn | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Niiranen, Matti | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Ohisalo, Maria | Vihreä valtuustoryhmä |
| Pakarinen, Pia | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Peltokorpi, Terhi | Keskustan valtuustoryhmä |
| Perälä, Erkki | Ej fullmäktigegrupp |
| Puhakka, Sirpa | Ej fullmäktigegrupp |
| Raatikainen, Mika | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Raittinen, Timo | Ej fullmäktigegrupp |
| Rantala, Marcus | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Stranius, Leo | Vihreä valtuustoryhmä |
| Sydänmaa, Johanna | Vihreä valtuustoryhmä |
| Vesikansa, Sanna | Vihreä valtuustoryhmä |
| Villo, Pertti | Ej fullmäktigegrupp |
| Vuorjoki, Anna | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Medlem | Fullmäktigegrupp |
|---|---|
| Brettschneider, Gunvor | Ej fullmäktigegrupp |
| Hyvärinen, Maritta | Ej fullmäktigegrupp |
| Krohn, Minerva | Ej fullmäktigegrupp |
| Luukkainen, Hannele | Ej fullmäktigegrupp |
| Rydman, Wille | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Medlem | Fullmäktigegrupp |
|---|---|
| Anttila, Maija | Ej fullmäktigegrupp |
| Arajärvi, Pentti | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Chydenius, Jussi | Vihreä valtuustoryhmä |
| Ebeling, Mika | Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä |
| Enroth, Matti | Ej fullmäktigegrupp |
| Hamid, Jasmin | Ej fullmäktigegrupp |
| Hetemaj, Fatbardhe | Ej fullmäktigegrupp |
| Kantola, Helena | Ej fullmäktigegrupp |
| Kantola, Tarja | Ej fullmäktigegrupp |
| Karhu, Jessica | Ej fullmäktigegrupp |
| Karhuvaara, Arja | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Koskinen, Kauko | Ej fullmäktigegrupp |
| Koulumies, Terhi | Ej fullmäktigegrupp |
| Kousa, Tuuli | Ej fullmäktigegrupp |
| Lovén, Jape | Ej fullmäktigegrupp |
| Majuri, Pekka | Ej fullmäktigegrupp |
| Muurinen, Seija | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Mäki, Terhi | Ej fullmäktigegrupp |
| Mäkimattila, Sari | Ej fullmäktigegrupp |
| Oker-Blom, Jan D | Ej fullmäktigegrupp |
| Oskala, Hannu | Vihreä valtuustoryhmä |
| Paavolainen, Sara | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Rantanen, Tuomas | Vihreä valtuustoryhmä |
| Rauhamäki, Tatu | Ej fullmäktigegrupp |
| Rautava, Risto | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Relander, Jukka | Ej fullmäktigegrupp |
| Rissanen, Laura | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Sevander, Tomi | Ej fullmäktigegrupp |
| Taipale, Kaarin | Ej fullmäktigegrupp |
| Torsti, Pilvi | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Urho, Ulla-Marja | Ej fullmäktigegrupp |
| Ylikahri, Ville | Ej fullmäktigegrupp |
| Medlem | Fullmäktigegrupp |
|---|---|
| Bogomoloff, Harry | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Finne-Elonen, Laura | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Hakola, Juha | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Hursti, Rene | Ej fullmäktigegrupp |
| Packalén, Tom | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Pajamäki, Osku | Ej fullmäktigegrupp |
| Puoskari, Mari | Ej fullmäktigegrupp |
| Razmyar, Nasima | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Soininvaara, Osmo | Vihreä valtuustoryhmä |
| Taipale, Ilkka | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Wallgren, Thomas | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
Efter fullmäktigegrupp
| Fullmäktigegrupp | Ja | Nej | Tomt | Bort |
|---|---|---|---|---|
| Ej fullmäktigegrupp | 14 | 4 | 21 | 3 |
| Vihreä valtuustoryhmä | 6 | 0 | 3 | 1 |
| Kokoomuksen valtuustoryhmä | 5 | 0 | 4 | 2 |
| Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 5 | 0 | 0 | 0 |
| Keskustan valtuustoryhmä | 2 | 0 | 0 | 0 |
| Perussuomalaisten valtuustoryhmä | 2 | 1 | 0 | 1 |
| Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä | 2 | 0 | 0 | 1 |
| Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä | 1 | 0 | 3 | 3 |
| Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä | 0 | 0 | 1 | 0 |
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Ledamoten Petra Malin och 39 andra ledamöter föreslår i sin motion att staden ska ställa upp målet att Helsingfors ska bli tryggare vad övergångsställena beträffar. De föreslår för att målet ska nås bl.a. att det ska kartläggas vilka övergångsställen som upplevs som otrygga, att fler trafikljus ska installeras, att hastighetsbegränsningarna ska sänkas, att polisen ska öka övervakningen och att kampanjer för trygga övergångsställen ska startas.
Enligt 22 § 2 mom. i arbetsordningen för stadsfullmäktige ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.
Stadsstyrelsen hänvisar till utlåtanden från stadsplaneringsnämnden och polisinrättningen i Helsingfors och framhåller att trygghet är en av stadens värderingar i stadsfullmäktiges strategiprogram för åren 2013–2016. Mål och riktlinjer för stadens trafikplanering ingår i ett program för utvecklad mobilitet som stadsstyrelsen godkände 12.1.2015 (Liikkumisen kehittämisohjelma).
Ett program för bättre trafiksäkerhet i Helsingfors utarbetades åren 2013–2014 och godkändes av stadsstyrelsen 5.10.2015 (Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelma). Detta program baserar sig dels på strategiprogrammet och mobilitetsprogrammet, dels på den riksomfattande trafiksäkerhetsplanen och den regionala, av HRT utarbetade trafiksäkerhetsplanen. Visionen för trafiksäkerheten i Helsingfors är enligt programmet en nollvision: "Trafiksystemet i Helsingfors är så säkert för alla grupper att ingen behöver dö eller skadas allvarligt i trafiken. Alla rör sig på ett ansvarsfullt sätt och upplever att det är tryggt att röra sig." Programmet omfattar fyra prioriteringar i trafiksäkerhetsarbetet, och var och en av dessa gäller också trygga övergångsställen.
Första prioriteringen i programmet för bättre trafiksäkerhet i Helsingfors är att barn och unga ska röra sig tryggt och ansvarsfullt. Till detta hör trafikfostran och kampanjer. Andra prioriteringen går ut på att fotgängare och cyklister ska vara trygga och kunna röra sig på egen hand (särskilt barn och äldre). Den främsta åtgärden i fråga om detta är att göra övergångsställena tryggare. Tredje prioriteringen är att systemet för hastighetsbegränsningar ska utvecklas. Avsikten är att hastighetsbegränsningarna ska granskas som en helhet och att de åtgärder som körhastigheterna kräver ska vidtas. Fjärde prioriteringen gäller samarbete, samordning och kommunikation.
Stadsplaneringskontoret har inlett arbetet på att förbättra säkerheten på övergångsställena genom att utarbeta bedömningskriterier för övergångsställen utan signalreglering och på plats kartlägga situationen i fråga om övergångsställen utan signalreglering på huvudgator. Bedömningskriterierna är ett stöd för planerarna när de bedömer hurdana åtgärder som behövs på olika platser och hur brådskande åtgärderna är. När kartläggningen ute i trafiken avancerar skapas det en databas för övergångsställen, och tack vare databasen kan närmare utredningar göras och åtgärder planeras för de mest kritiska övergångsställena. Datainsamlingen gör det möjligt att prioritera åtgärder. En av faktorerna vid bedömningen är meddelanden från invånarna.
Stadsplaneringskontoret har i samarbete med utbildningverket inlett en trafiksäkerhetsutredning som gäller skolorna i innerstaden. Till utredningen hör att situationen i fråga om trafiksäkerheten vid skolorna bedöms och ett pilotförsök med en ny metod, ett slags säkerhetssyn, genomförs tillsammans med ungefär fem skolor. Vid säkerhetssynen gås det med skolan och elevernas föräldrar bl.a. igenom vilka platser i skolans närmaste omgivning som upplevs som farligast. Eventuella åtgärder föreslås efter detta för var och en av de granskade skolorna. När erfarenheter fåtts genom säkerhetssynen kan förfarandet utsträckas till de andra skolorna i innerstaden och bedömningsmetoden i sin helhet utvecklas så att den kan tillämpas också i ytterstaden.
Stadsplaneringskontorets trafikplaneringsavdelning, polisen och de av stadens förvaltningar vars arbete gäller säkerhet har en samarbetsgrupp som möts en gång om året. Vid mötena diskuteras bl.a. prioriteringar och platser med fokus på trafikövervakningen. Diskussionerna kan leda till att övergångsställen övervakas effektivare.
Stadsstyrelsen anser att stadens nuvarande verksamhet i fråga bidrar till att förslagen i motionen blir genomförda. Den anser också att de i motionen nämnda åtgärderna kan knytas starkare till de nuvarande förfaringssätten.
Kaupunginhallitus 20.02.2017 § 174
Päätös
Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Petra Malinin aloitteen loppuun käsitellyksi.
13.02.2017 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045
Kaupunkisuunnittelulautakunta 08.11.2016 § 371
Lausunto
Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Helsingin kaupunginvaltuusto on strategiaohjelmassaan vuosille 2013–2016 asettanut turvallisuuden yhdeksi kaupungin arvoista. Helsingin kaupungin turvallisuussuunnitelmassa on niin ikään sitouduttu tukemaan valtakunnallista sisäisen turvallisuuden tavoitetta, jonka mukaan Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset on asetettu Liikkumisen kehittämisohjelmassa (kaupunginhallitus 12.1.2015).
Strategiaohjelman ja Liikkumisen kehittämisohjelman perusteella laadittiin vuosina 2013–2014 Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelma (kaupunginhallitus 5.10.2015), jonka lähtökohtana olivat myös valtakunnallinen ja seudullinen HSL:n laatima liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmassa on Helsingin liikenneturvallisuuden visioksi asetettu nollavisio eli "Helsingin liikennejärjestelmä on kaikille liikkujaryhmille niin turvallinen, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Liikkuminen on vastuullista ja koetaan turvalliseksi”. Kehittämisohjelmassa on asetettu liikenneturvallisuustyön neljä painopistettä, jotka kaikki koskevat osaltaan suojatieturvallisuutta.
Liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman ensimmäinen painopiste on lasten ja nuorten turvallinen ja vastuullinen liikkuminen, johon sisältyvät kasvatukselliset toimenpiteet ja kampanjointi. Tähän toimenpiteeseen liittyen on vastikään käynnistetty yhdessä Nuorisoasiainkeskuksen ja Helsingin liikenneturvallisuusyhdistyksen kanssa uusi menettelytapa, jossa nuorilta kerättiin työpajassa tietoa nuorten oman lähialueen turvattomiksi koetuista paikoista. Saatu palaute koettiin hyödylliseksi. Nuorisoasiainkeskuksella on säännöllisesti vastaavanlaisia tilaisuuksia eri kaupunginosissa, jolloin tietoa voidaan kerätä kattavasti asuinalueiden keskeisiltä käyttäjiltä eli lapsilta ja nuorilta.
Liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman toinen painopiste on jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus ja omatoiminen liikkuminen (erityisesti lapset ja ikäihmiset). Tämän painopisteen ensisijaiseksi toimenpiteeksi on asetettu suojateiden turvallisuuden parantaminen. Suojateiden turvallisuuden parantamistyö on aloitettu kaupunkisuunnitteluvirastossa laatimalla valo-ohjaamattomien suojateiden arviointikriteerit ja kartoittamalla pääkatujen valo-ohjaamattomien suojateiden tilannetta maastossa. Arviointikriteerit toimivat suunnittelijoiden tukena heidän arvioidessaan toimenpiteiden tarvetta ja kiireellisyyttä eri kohteissa. Maastokartoitusten edetessä muodostuu suojatietietokanta, jonka perusteella voidaan nostaa kriittisimpiä suojateitä tarkempia selvityksiä ja toimenpiteiden suunnittelua varten. Tiedonkeruu mahdollistaa toimenpiteiden priorisoinnin kohteen tilanteen mukaan. Yhtenä tekijänä arvioinnissa ovat asukkaiden palautteet.
Kaupunkisuunnitteluvirasto on yhteistyössä opetusviraston kanssa käynnistänyt myös kantakaupungin koulujen liikenneturvallisuusselvityksen. Selvityksessä arvioidaan koulujen liikenneturvallisuustilannetta ja pilotoidaan kriittisimpien noin viiden koulun kanssa uutta menettelytapaa eli "turvallisuuskatselmusta". Katselmuksessa käydään koulun ja koululaisten vanhempien kanssa läpi mm. kunkin koulun lähiympäristön vaarallisimmiksi koettuja paikkoja. Tuloksena esitetään mahdollisia toimenpiteitä kunkin tarkastellun koulun osalta. Kun katselmuksesta saadaan kokemusta, voidaan menettelyä laajentaa kantakaupungin muihin kouluihin ja kehittää koko arviointimenetelmää myös esikaupunkialueelle.
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolla on vuosittain kokoontuva yhteistyöryhmä poliisin ja kaupungin turvallisuusalan hallintokuntien kanssa. Kokouksissa mm. keskustellaan liikennevalvonnan painotuksista ja kohteista. Näissä neuvotteluissa voidaan vaikuttaa suojatievalvonnan tehostamiseen. Helsingin poliisilaitoksen mukaan suojatievalvontaa on mahdollista lisätä resurssien puitteissa.
Liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman kolmantena painopisteenä on nopeusrajoitusjärjestelmän kehittäminen, minkä tarkoituksena on tarkastella nopeusrajoitusten asettamista kokonaisuutena sekä edelleen ajonopeuksien hallinnan edellyttämiä toimenpiteitä. Tällä hetkellä keskustelut nopeusrajoitusjärjestelmän periaatteista ovat käynnissä. Liikenneympäristön kanssa yhteensopivat, perustellut nopeusrajoitukset ja ajonopeuksia vahvistavat rakenteelliset toimenpiteet ovat keskeinen osa suojateiden turvallisuuden varmistamista.
Liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman neljäs painopiste on yhteistyö, koordinointi ja viestintä. Painopisteen toimenpiteet ovat kaupungin liikenneturvallisuustyön koordinoinnin järjestäminen sekä Helsingin imagon luominen turvallisen liikkumisen kaupungiksi. Kaupunginhallitus on 3.8.2016 nimennyt Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman toimenpiteitä koordinoivan työryhmän vuoteen 2021 asti. Työryhmä koostuu eri kaupungin hallintokuntien sekä Helsingin liikenneturvallisuusyhdistyksen, Liikenneturvan, Helsingin poliisilaitoksen, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustajista. Työryhmän tehtävänä on Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman toimenpidekokonaisuuksien toteutumisen edistäminen ja seuranta. Työryhmän työn erityisiä painopisteitä ovat liikenneturvallisuusviestinnän kehittäminen (ml. jatkuva kampanja- ja tapahtumatoiminta), automaattisen liikennevalvonnan edistäminen ja fyysisten liikenneturvallisuustoimenpiteiden edistäminen. Edelleen työryhmän tehtäväksi tulee myös liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman päivityksen laadinta.
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että kaupungin nykyinen toiminta tukee valtuustoaloitteen esitysten toteutumista ja aloitteen toimenpiteet voidaan edelleen kytkeä entistä vahvemmin nykyisiin toimintatapoihin:
- liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmassa on asetettu tavoite suojateiden turvallisuuden parantamisesta
- turvattomiksi koettuja suojateitä on kartoitettu sekä suunnittelun että asukkaiden näkökulmasta (mm. nuorisotilaisuudet, koululaiskyselyt ja koulujen katselmukset, asukaspalautteet)
- poliisin kanssa on säännöllinen yhteistyöryhmä, jossa valvonnan painotuksista keskustellaan
- pitkäjänteistä kampanjatoimintaa on käynnissä yhteistyössä Helsingin liikenneturvallisuusyhdistyksen ja Liikenneturvan kanssa.
Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman toimenpiteitä koordinoivan työryhmän perustaminen tarjoaa mahdollisuuden kehittää ja koordinoida kaupungin hallintokuntien ja yhteistyökumppaneiden liikenneturvallisuustyötä vastaamaan entistä paremmin valtuustoaloitteessa esitettyihin toimenpiteisiin. Koordinoivan työryhmän vastuulla olevassa liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman päivitystyössä voidaan myös entistä paremmin ottaa huomioon suojateiden keskeinen merkitys liikenneturvallisuudelle.
Esittelijä
Lisätiedot
Hanna Strömmer, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37106
Detta beslut publicerades 10.03.2017
FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING
Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.
Tillämpat lagrum: 91 § i kommunallagen
Föredragande
Mer information fås av
Anna Villeneuve, förvaltningsexpert, telefon: 09 310 36045