Lausunto ulkoasiainministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston päätökseksi Suomen Itämeri-strategiasta

Pormestari päätti antaa seuraavan lausunnon luonnoksesta valtioneuvoston päätökseksi Suomen Itämeri-strategiasta:

Helsingin kaupunki pitää tärkeänä Suomen Itämeri-strategian laatimista ja Itämerta koskevan selonteon päivittämistä. Suomen Itämeri-politiikkaan on sisällytetty myös talous- ja innovaatiopolitiikka, mikä on kannatettavaa. Strategiassa huomioidaan muun muassa Itämeri-matkailun merkitys olemassa olevaa selontekoa laajemmin.

Strategiassa tulee painottaa kaupunkien roolia Itämeri-yhteistyössä, satamien ja yritysten merkitystä sekä Suomen saavutettavuutta ja meriliikenteen merkitystä. Suomen meriklusterin käsittelyä strategiassa on tarpeen laajentaa ja siinä tulee huomioida pääkaupunkiseudun suuri meriklusteri, erityisesti älykkään merialan osalta. Digitalisaation ja älyratkaisujen edistämistä koskeviin toimenpiteisiin tulee sisällyttää muun muassa digitalisaation laajentaminen koko merisektorille ja avoimen datan käytön edistäminen. Strategiassa on vahvemmin huomioitava myös meriympäristön tilan parantaminen, kiertotalouden ja sinisen biotalouden hyödyntäminen ja matkailun edistäminen eri toimijoiden yhteistyönä.

Kaupunkien merkitys

Strategiassa tulee nykyistä vahvemmin huomioida Itämeren alueen kaupunkien merkitys alueen talouden, meren tilan parantamisen sekä ilmastonmuutoksen torjunnan vetureina. Kuten strategialuonnoksessa todetaan, Itämeren alueen kaupungit ovat merkittäviä kehittäjätoimijoita ja voimakkaasti verkottuneita keskenään. Alueen kaupungistumisen jatkuessa kaupungit etsivät jatkuvasti uusia innovatiivisia ratkaisuja esimerkiksi liikenneratkaisujen ja digitaalisuuden kehittämiseen sekä ilmastonmuutoksen hillintään. Kaupungit voivat myös hankinnoillaan edistää kestävien ja innovatiivisten tuotteiden kehittymistä, ja niillä on jopa valtiota tiukempia hiilineutraalisuustavoitteita. Alueelliset ja paikalliset toimijat täydentävät ja tukevat täten valtiollisia toimia, ja valtion tulee edistää paikallisesti kehitettyjen hyvien käytäntöjen levittämistä. Myös kaupunkien merkitys maankäytön suunnittelijoina on huomioitava niiden osallistamisessa merialuesuunnitteluun.

Strategiassa tulee kattavammin huomioida Itämeren rannikon suuret kaupungit myös osana turvallisuustoimijoiden yhteistyötä. Itämeren turvallisuustilanteen muutokset vaikuttavat olennaisesti varsinkin satamakaupunkeihin, joilla on merkittäviä vastuita myös esimerkiksi öljyvahingon sattuessa. Strategian tavoitteeksi tulee nostaa Itämeren alueen turvallisuustoimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen ja yhteisen ymmärryksen ja toimintamallien varmistaminen.

Strategiassa mainittua toteamusta Itämeren alueen maita sitovasta kulttuurisesta yhteenkuuluvuudesta haastettiin EU:n Itämeri-strategian vuosifoorumissa 13.–14.6.2017 viimeaikaisten globaalien ja kansallisten kehityskulkujen perusteella. Toisaalta strategialuonnoksessa esitetään, että EU:n pakotteet ovat jäädyttäneet uudet ympäristöyhteistyöhankkeet Venäjällä. Helsingin kaupunki huomauttaa, että kaupunkien ja paikallistason kesken yhteistyö ja jopa uusien hankkeiden valmistelu on kuitenkin jatkunut edelleen.

Kytkeytynyt Suomi

Suomi on täysin riippuvainen meriliikenteestä, joka on välttämättömyys kansalliselle hyvinvoinnille sekä pohja meriklusterille ja meriteollisuudelle. Helsingin kautta kulkee arvolla mitattuna lähes puolet Suomen tavaraliikenteestä. Reitti on elintärkeä koko maan viennille ja tuonnille sekä huoltovarmuudelle. Onkin myönteistä, että saavutettavuudella on keskeinen rooli Itämeri-strategiassa.

Merkittävä osa Helsingin satamaliikenteestä suuntautuu Tallinnan sataman kautta TEN-T-käytävää pitkin etelään. Helsingin ja Tallinnan satamien yhteyksien kehittämisen tärkeys on erikseen tunnistettu EU:n liikennepolitiikassa Pohjanmeri–Itämeri-käytävällä osana TEN-T-verkkoa. Strategiaan tulee sisällyttää Suomen toimivan yhteyden varmistaminen vuonna 2025 valmistuvaan Rail Balticaan. On tärkeää, että Suomi linkittyy vahvasti Eurooppaan myös Baltian maiden läpi. Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelihankkeen nostaminen esiin strategiassa on erittäin tärkeää ja kannatettavaa.

Meriklusteri ja meriosaamisen edistäminen

Meriosaamisen kehittämisen nostaminen esiin strategiassa on myönteistä. Strategiassa kuitenkin käsitellään Suomen elinvoimaista meriklusteria liian kapeasti. Siinä viitataan erikseen ainoastaan Turun meriteollisuusklusteriin, vaikka meriteollisuus on hyvin hajautunut koko maahan. Suurin alueellinen klusteri sijaitsee pääkaupunkiseudulla (Suomen meriklusteri 2020 -raportti), jossa on myös vahvaa älykkään merialan ja IoT-alan osaamista.

Maan ylintä meritekniikan koulutusta annetaan Aalto-yliopistossa, jossa on kansainvälisesti hyvin menestynyttä ja tunnustettua turvallisuuden ja jäämallinnuksen tutkimusta. Strategiaan tuleekin lisätä Suomen arktisen osaamisen hyödyntäminen muun muassa laivanrakennuksen ja -suunnittelun sekä arktisen merenkulun alalta sekä meriklusterin koulutuksen kehittäminen laaja-alaisesti. Koulutusta ei tällä hetkellä tarjota lainkaan merenkulkutalouden alalla. Myös satamatoimintoihin ja koko logistiseen ketjuun tarvitaan lisää osaajia (ks. Mahdollisuuksien meri -selvitys). Koulutusta tulee lisäksi tarjota muun muassa merijuridiikassa.

Digitalisaatio ja älyratkaisut

Itämeri-strategian luonnoksessa on tunnistettu keskeisiä älyliikenteen ja digitaalisten sisämarkkinoiden mahdollisuuksia ja trendejä. Toimenpiteitä tulee kuitenkin täydentää koskien avoimen datan käyttöä, älykkään meriliikenteen kehittämistä sekä älyliikennettä koskevaa yhteistyötä.

Dataa avaamalla mahdollistetaan tehokkaan, ympäristöystävällisen ja turvallisen merenkulun ja siihen liittyvän teknologian kehittäminen. Tämän vuoksi strategian toimenpiteisiin tuleekin lisätä myös sen selvittäminen, kuinka eri maiden eri sektorien toimijat voisivat saada käyttöönsä ja hyödyntää laivaliikennettä, kuljetuksia ja meriympäristöä koskevia tietoja.

Liikenne- ja viestintäministeriön Digitaalinen Itämeri -selvityksen suosituksen mukaisesti digitalisaation kehityksen tulisi kattaa koko merisektori. Erityisen tärkeää on kehittää nykyisen laivaliikenteen turvallisuus-, energiatehokkuus-, navigointi-, sää- ja jäätietojen ja muuta digitaalista ja IoT-alan osaamista, esimerkiksi osallistumalla aktiivisemmin Sea Traffic Management Validation -projektiin. Automatisoidun meriliikenteen kokeiluympäristön kehittäminen Itämerelle edellyttää merenkulun sääntöjen uudistamista Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa. Suomen valtion tulisi olla tässä asiassa aloitteellinen.

Myös satamaosaamisen kehittäminen on tärkeää. Strategian toimenpiteisiin tulee lisätä satamien kautta kulkevan liikenteen sujuvuuden ja kokeiluiden edistäminen. Esimerkiksi Helsingin ja Tallinnan välisen kaksoiskaupungin mahdollisuus rajat ylittävien digitaalisten palveluiden eurooppalaisena keihäänkärkialueena on huomioitu OECD:n katsauksessa Cross-Border Regional Innovation Policies: Helsinki–Tallinn vuodelta 2013.

Innovaatiot ja kilpailukyky

Itämeren alueen innovaatioyhteistyön tavoitteisiin tulee lisätä globaalien yritysten houkuttelu alueelle ja Suomeen. Tällä on merkittävä vaikutus sekä talouteen että osaamisen kehittymiseen ja innovaatiotoimintaan. Esimerkiksi viestintäyhteyksien kehitystä Suomessa voidaan tukea paitsi kokeiluilla, myös houkuttelemalla Suomeen tietoliikennettä kehittäviä ja hyödyntäviä yrityksiä, kuten palvelinkeskustoimijoita.

Meriympäristön tila sekä bio- ja kiertotalous

Strategiassa on huomioitu meriympäristön tilan parantaminen kattavasti ja monipuolisesti. Ympäristönsuojeluun tulee panostaa edellyttämällä valtioiden lisäksi myös kaikilta Itämeren alueen kaupungeilta HELCOM:in suositusten noudattamista muun muassa jätevesien käsittelyssä. Valtion tulee tiedottamisen lisäksi tukea kiertotaloutta ja paikallista uusiutuvan energian tuotantoa rahoittamalla kokeiluja ja pilotointia ja samalla edistää julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä.

Sinisen biotalouden hyödyntämisessä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia erilaisten toimintojen yhdistämisessä, josta esimerkki on erikoistuneen vesiviljelyn potentiaali tuulivoiman tuotantoalueilla. Vastaavat synergiamahdollisuudet tuleekin huomioida merialuesuunnittelussa. Lisäksi uusien biopohjaisten, pitkälle jalostettujen materiaalien tuottaminen esimerkiksi levistä muun muassa kosmetiikka- ja lääketeollisuuden tarpeisiin vaatii T&K&I-panostusta ja tuotteistamista, joita valtio voi edistää yhdessä tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa.

Itämeren matkailuun uutta vetovoimaa

Strategiassa esitetty visio kestävän sinisen kasvun kytkemisestä matkailuun toimii vankkana taustatukena matkailun kehittämiselle Itämeren ympärysvaltioissa. Toteutuessaan se mahdollistaa Itämeren alueen matkailulle erottautumisen maailman merien joukossa.

Kestävän kehityksen periaatteiden mukaista matkailutarjontaa kysytään tulevaisuudessa yhä enemmän esimerkiksi risteilyliikenteessä. Ympärivuotisuus ja siitä kumpuava pohjoinen erilaisuus puolestaan luovat erottautumisen mahdollisuuksia. Meriympäristön tilan parantaminen edelleen on ainoa tie turvata vetovoima, joka perustuu sijaintiin Itämeren rannalla. Tämä tulee huomioida myös matkailun edistämistä koskevissa toimenpiteissä esiin jo nostettujen saavutettavuuden, tietoliikenneyhteyksien sekä muun infrastruktuurin kehittämisen lisäksi.

Yhteistyön kautta on erityisesti panostettava merellisiin kohteisiin, jotka ovat laajojen joukkojen saavutettavissa ja relevantteja myös kansainvälisten matkailijoiden kannalta. Esimerkiksi sinisen biotalouden kokeiluhankkeet ovat tärkeitä kaupunkisaariston kohteiden matkailullisen potentiaalin kasvattamiseksi. Strategiassa tulee huomioida myös rajat ylittävissä hankkeissa jo aikaansaatujen yhteisten matkailureittien ja -tuotteiden hyödyntäminen.

Merentutkimuksen infrastruktuuri

Merentutkimuksen infrastruktuuria tulee käsitellä strategiassa tutkimusalus Arandaa koskevaa mainintaa laajemmin. Esimerkiksi autonomisten jatkuvatoimisten mittalaitteiden, kuten poijujen ja liitäjien sekä kaukokartoituksen ja mallinnuksen merkitys kasvaa jatkuvasti. Suomen omaa merentutkimukseen keskittyvää infrastruktuuria kokoaa muun muassa Suomen ympäristökeskuksen koordinoima FINMARI. Suomella on myös kansainvälisesti keskeinen rooli Helsingissä sijaitsevan eurooppalaisen kasvihuonekaasujen havainnointijärjestelmä ICOS:in päämajana.