Sosiaali- ja terveyslautakunnan selvitys ruoka-aputoiminnan kehittämisestä

Palautusehdotus:
Mika Raatikainen: Esitän palautettavaksi siten, että selvityksessä huomioidaan paremmin alla mainitut seikat.

Selvitys ei ole tuonut varsinaisesti esiin nykyisen järjestelmän vikoja, jonka vuoksi koko ruoka-avun jakaminen tulisi rakentaa lähes kokonaan uudelleen. Esitystekstissä todetaan, että henkilöstöresurssien puute sekä asiakasohjaus on ollut nykyisen järjestelmän heikkous.

Selvitys esittää, että ruoka-avun jakelu organisoidaan kokonaan uudelleen ja tähän perustettaisiin uusi organisaatio sen sijaan, että nykyisen toiminnan puutteita vahvistettaisiin. Kaupunki on esittämässä uutta organisaatiota ja uusia tehtäviä järjestelmään, joiden kustannusarvio ensimmäisenä vuonna on 781 000 euroa ja seuraavina vuosina yli 300 000 euroa. Sen sijaan, että rahaa käytettäisiin hallinnon ja uusien työntekijöiden palkkaamiseen, olisi mielekkäämpää käyttää tämä raha köyhien auttamiseen, ruoka-apuun tai täydentävään toimeentulotukeen.

Selvitys ei esitä nykyisten resurssien käyttämistä asiakasohjaukseen vaan kaupunki haluaa rakentaa uuden järjestelmän tähän. Jalkautuva ja etsivä sosiaalityö voisi olla jo olemassa olevana toimintana sopiva tapa. Selvitys ei ota huomioon sellaisia asiakkaita, jotka eivät halua palveluja tai apua. Vaikka kyseessä on todennäköisesti pieni joukko, tulee ihmisellä olla mahdollisuus valita ruoka-apu ilman tarjottuja palveluja mikäli ihminen näin haluaa. On hyväksyttävä, että kaikki ihmiset eivät halua olla osa yhteisöllistä ruokailua tai osa yhteisöllistä ruoka-apua.

Ruoka-avun ja siihen liittyvän ruoanjakelun tulee jatkossakin olla ilmaista eikä siitä saa periä maksua. Asiakas voitaisiin tunnistaa kela-kortilla. Ruoka-apua on saatava ilman uskonnollista toimintaa avun taustalla. Leipäjonojen poistaminen ulkona jonottamisesta on sinänsä erinomainen tavoite, kunhan se ei ole itsetarkoitus siirtää kaupungin heikoimmassa asemassa olevat ihmiset pois kaupunkikuvasta.

Selvityksessä ei saatu ruoka-avun käyttäjiä mukaan kehitystyöhön. Käyttäjien mielipiteet ruoka-avun jakelusta ovat korvaamattomia palveluja kehitettäessä ja niitä olisi kerättävä ennen kuin kaupunki esittää selvityksen hyväksymistä ja toimeenpanoa.

Erilaiset applikaatiot älykännyköihin ja niiden hyödyntäminen juuri heikoimmassa asemassa oleville on kyseenalaista. Mikäli tarkoitus ei ole suunnata ruoka-apua ja hävikkiruokaa aivan muille kuin kaikkein köyhimmille, ei ruokajakelu voi olla kännykkäsovelluksen takana vaan ruoka-avun jakelu tulee olla tiedossa muiden kanavien kautta. Selkeintä on se, että tietyissä paikoissa ruoka-apua on saatavilla joka viikko samaan aikaan.

Ruoka-avun ja sen jakelun osalta lienee hyvä lisätä yhteistyötä eri organisaatioiden kesken ja keskittää esimerkiksi varastointia, mutta tässäkin olisi hyvä käyttää hyödyksi nykyisten toimijoiden kokemusta ja osaamista mikäli toimijoilla ei ole tosiasiallisia ongelmia toiminnassaan tai taloudessaan.

Palautusehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Vastaehdotus:
Anna Vuorjoki: Päätösehdotukseen lisätään seuraavaa:

"Kaupunginhallitus edellyttää, että jatkosuunnittelussa varmistetaan, että ruoka-apua on sujuvasti saatavissa myös niille, jotka eivät halua tunnistautua, osallistua yhteiseen toimintaan tai aloittaa asiakkuutta muissa palveluissa."

Kannattaja: Maria Ohisalo

Vastaehdotus:
Maria Ohisalo: Päätösehdotukseen lisätään seuraavaa:

"Kaupunginhallitus myös edellyttää, että Kelan ja kaupungin välistä yhteistyötä mm. toimeentulotuen osalta tiivistetään."

PERUSTELU: Toimeentulotuen siirto Kelaan on aiheuttanut lisätyötä kaupungille, ja myös jättänyt osan ihmisistä vaikeaan asemaan. On syytä kiinnittää lisähuomiota niin toimeentulotuen perusosan kuin ennaltaehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen saavutettavuuteen ja saatavuuteen.

Kannattaja: Pia Pakarinen

Vastaehdotus:
Maria Ohisalo: Päätösehdotukseen lisätään seuraavaa:

"Kaupunginhallitus toteaa, että toiminnan kehittämisellä tähdätään toiminnan jouhevoittamiseen, avun verkoston laajentamiseen ja vahvempaan palveluohjaukseen julkisiin palveluihin."

PERUSTELU: Helsinki ei oletakaan poistavansa tällä mallilla köyhyyttä (kokonaan) (koska esim. valtion tasolla päätettävä perusturvan taso tässä keskeinen).

Kannattaja: Pia Pakarinen

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Anna Vuorjoen ja Maria Ohisalon vastaehdotusten mukaisesti muutetun ehdotuksen.