A1-kielen tuntijako 1. ja 2. vuosiluokalla 1.8.2018 alkaen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kaupunkistrategiassa 2017-2021 on päätetty (kaupunginvaltuusto 27.9.2017, 321 §), että helsinkiläisten kielitaitoa monipuolistetaan ja ensimmäisen vieraan tai toisen kotimaisen kielen opetus aloitetaan kaupungissa jo ensimmäiseltä luokalta. Tämä on pedagogisesti perusteltua ja turvaa helsinkiläisille oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella monipuolisesti vieraita kieliä perusopetuksen aikana.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto hyväksyi 19.12.2017 (§ 36) kieliohjelman muutoksen koskien A1-kielen varhentamista alkamaan ensimmäiseltä vuosiluokalta.

Tuntijakoesityksen valmisteluprosessin osana on järjestetty alueellisia ja koulukohtaisia vanhempain- ja asukasiltoja, kuultu oppilaita ja järjestetty kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla opettajien ja rehtoreiden työpajoja. Lisäksi asiasta on käyty keskustelua HELVARY ry:n edustajien kanssa.

Tämän esityksen mukaan kaikille yhteistä A1-kieltä opiskellaan 2 vuosiviikkotuntia perusopetuksen ensimmäisellä luokalla ja 2 vuosiviikkotuntia toisella luokalla. Esitetyn tuntijaon myötä A1-kielen tuntikertymä on vuosiluokkien 1-6 päätteeksi 13 vuosiviikkotuntia ja perusopetuksen päätteeksi 20 vuosiviikkotuntia. Tämä on yhteensä 4 vuosiviikkotuntia enemmän kuin valtakunnallisen perusopetuksen tuntijaon mukainen minimituntimäärä. Valtakunnallisen perusopetuksen tuntijaon minimituntimäärä A1-kielessä on vuosiluokkien 1–6 päätteeksi 9 vuosiviikkotuntia ja perusopetuksen päätteeksi 16 vuosiviikkotuntia. Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin perustuvaa kuntakohtaista opetussuunnitelmaa.

Kielenopiskelun aloittaminen ensimmäiseltä vuosiluokalta alkaen tarjoaa kaikille oppijoille mahdollisuuden opiskella kaksi vuotta pidempään ensimmäistä vierasta tai toista kotimaista kieltä. Alkuopetuksessa aloitettu kielenopiskelu tukee suullisen kielitaidon kehittymistä ja vieraan kielen äänteiden oppimista. Kielten opiskelu tukee lisäksi oppijan omien kielellisten ja kulttuuristen identiteettien rakentumista. Kaksi vuosiviikkotuntia oppijan kahtena ensimmäisenä kouluvuotena takaavat oppilaalle hyvät mahdollisuudet kehittää suullista kielitaitoa ja harjoitella yleisiä kielenoppimisen taitoja. Uuden kielen omaksumisen kannalta on myös tärkeää kuulla ja harjoitella uutta kieltä useamman kerran viikon aikana.

Tässä esittelyssä olevan tuntijaon valmisteluprosessin aikana huoltajat, opettajat ja rehtorit ovat ilmaisseet huolensa vapaaehtoisen A2-kielen aloittamisen ajankohdasta ja sen tuntikertymästä perusopetuksen aikana. Heidän näkemyksensä on, että A2-kielen opiskelu tulisi aloittaa 3. luokalta ja tuntikertymän olla lähempänä A1-kielen tuntikertymää. Helsingissä A2-kielen opiskelu alkaa 4. luokalta ja sen tuntikertymä on vuosiluokkien 1–6 päätteeksi 6 vuosiviikkotuntia ja perusopetuksen päätteeksi 12 vuosiviikkotuntia. A1- ja A2-kielten tavoiteltu taitotaso ja arviointikriteerit ovat samat perusopetuksen päättyessä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla selvitetään A2-kielen opetuksen aloittamista kolmannella luokalla nykyisen neljännen luokan sijaan, sen vaikutuksia kieliohjelmaan ja tuntijakoon sekä mahdollisia lisäkustannuksia.

Lapsivaikutusten arviointi

Mahdollisimman aikaisin aloitettu kieltenopiskelu ja alueellisesti tasa-arvoinen kielivalikoima takaavat yhtäläiset mahdollisuudet jokaiselle oppijalle hyödyntää kielenoppimisen herkkyysvaihe. Kielten opiskelu kehittää oppijan ajattelun taitoja ja tukee oppijan kielellistä kehitystä. Kielenopiskelu tukee myös oppijan kielellisen ja kulttuurisen identiteetin rakentumista ja kehittää kykyä asettua toisen asemaan, mikä helpottaa monikulttuurisessa ja -kielisessä yhteiskunnassa toimimista.

A-kielen opettaminen 1. ja 2. vuosiluokalla esityksen mukaisesti pidentää oppilaiden kouluviikkoa kahdella tunnilla, mikä voi tuottaa joillekin oppilaille kuormitusta. Useimmat oppilaat osallistuvat koulun jälkeen iltapäivätoimintaan, jolloin koulupäivien pidentymisellä ei välttämättä ole vaikutusta.

Leikkeihin, peleihin ja toiminnallisiin menetelmiin perustuva kielenopetus motivoi ja innostaa oppilasta yleisesti kielenopiskeluun ja tukee osaltaan elinikäisen oppimisen tavoitteen toteutumista.

Detta beslut publicerades 07.05.2018

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.