49. kaupunginosa (Laajasalo, Jollas), Kuunaritie 14, poikkeamishakemus

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasalo, Jollas) korttelin 49165 tonttia 2 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 9265 seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää seuraavilla ehdoilla:

Muilta osin noudatetaan asemakaavan nro 9265 määräyksiä ja merkintöjä.

Hakija

********** (jättöpäivämäärä 25.5.2018)

Rakennuspaikka

49. kaupunginosan (Laajasalo, Jollas) korttelin 49165 tontti 2

Hakemus

Hakija hakee lupaa toisen asuinrakennuksen rakentamiseen tontille poiketen voimassa olevasta asemakaavasta 9265 siten, että tontin asemakaavassa osoitettu tonttitehokkuus (e=0,2) ylittyy e=0,05.

Tontilla sijaitsee kahden asunnon asuinrakennus, jonka viereen esitetään uutta asuinrakennusta omalle määräalalleen.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tontilla on tilaa rakentaa, tonttia koskeva asemakaava on 30 vuotta vanha ja täydennys- ja tiivistämisrakentaminen on perusteltua hyvien liikenneyhteyksien toteutuessa.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 19.4.1988 vahvistettu asemakaava nro 9265. Asemakaavan mukaan tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Sen tonttitehokkuus on e=0,20, joka vastaa 422,6 k-m² kerrosalaa (tontin pinta-ala on 2 113 m²). Kaksikerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 7,5 m ja yksikerroksisen 5 m.

Tontille saa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia tai –katoksia enintään 18 m² / asunto, kuitenkin enintään 20 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta sekä muita asuntojen ulkopuolisia, asumista palvelevia tiloja kuten varasto-, huolto- askartelu-, ja kokoontumistiloja enintään 12 m² / asunto, kuitenkin enintään 15 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta. Kevytrakenteisia katoksia saa rakentaa myös rakennusalan ulkopuolelle. Kellarikerroksen on oltava pääasiallisesti maanpinnan alapuolella.

Rakennuksen vähimmäisetäisyys naapuritontin rajasta on 6 m, jos rajanpuoleisessa seinässä on asuinhuoneiden pääikkunoita, muussa tapauksessa 4 m tai naapurin suostumuksella 2 m. Tontin rajan osalla, jolla viereisen tontin leveys on enintään 6 m, rakennuksen saa kuitenkin sijoittaa 2 m päähän rajasta tai naapurin suostumuksella rajaan kiinni. Rakennuksen vähimmäisetäisyys kadun, liikenne- loma- tai virkistysalueen rajasta, ellei toisin osoiteta, on 2 m. Tontit on kadun puolella aidattava aidalla tai pensasaidalla, milloin maasto ei sitä estä.

Tontilla saa olla tiloja ympäristölle haittaa tuottamatonta pienteollisuus-ja / tai liiketoimintaa varten enintään 20 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta.

Autopaikkojen vähimmäismäärät tontilla ovat: 1 ap / 130 k-m² ja lisäksi kutakin asuntoa kohden tila yhden auton tilapäistä pysäköintiä varten, kun asuntojen lukumäärä on enintään kaksi ja 1 ap / 95 k-m², kun asuntojen lukumäärä tontilla on suurempi kuin kaksi.

Alueella on voimassa Helsingin yleiskaava (2016), jossa rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A4. Yleiskaavan tavoitteena on hakemuksen kohteena olevan tontin alueella tiivistää pientaloalueita. A4-asuntovaltaisilla alueilla korttelitehokkuudeksi on määritelty pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.

Nykytilanteessa tontilla sijaitsee Kuunaritien suuntaisesti sijoittuva, vuonna 1966 rakennettu kahden asunnon punatiilinen ja tasakattoinen asuinrakennus, joka on osin upotettu rinteeseen. Koillisreunaltaan tontti rajautuu lähivirkistysalueeseen. Tontti on kallioinen ja sillä on suuret korkeuserot: kadun varren n. +11.0 korosta tontti nousee n. + 20.0 korkoon ja laskee taas kohti virkistysaluetta. Lähinaapureiden rakennukset ovat hyvin eri ikäisiä ja ne sijaitsevat tonteillaan kadun ja / tai tontin rajojen suuntaisesti. Kuunaritien varsi on yleisilmeeltään vehreä.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Selvitys naapureiden kuulemisesta ja heidän mahdollisuudesta tehdä muistutus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 2 kpl.

Ensimmäinen muistuttaja edellyttää, että muistuttajalle ilmoitetun mukaisesti uusi rakennus jää kokonaisuudessaan pääosin kallion taakse piiloon ja on harjakattoinen.

Toisella muistuttajalla ei ole huomauttamista tehokkuusluvun nostoon, mutta muistuttaja edellyttää tontin ajoyhteyden louhinnassa talojen kapeassa välissä erityistä huolellisuutta.

Päätöksen perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska tehokkuusluvun nosto edistää tontin tarkoituksenmukaista käyttöä. Ottaen huomioon tontin muoto ja koko, hakemuksen mukaisen asuinrakennuksen rakentamisen voidaan katsoa soveltuvan hyvin tontille ja alueelle. Lähialueella on myönnetty vastaavanlaisissa tilanteissa poikkeamisia tonttitehokkuuden suhteen. Tehokkuusluvun nosto edistää voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita.

Olemassa oleva infrastruktuuri ja yleiskaavan tavoitteiden mukainen alueen tiivistäminen puoltavat täydennysrakentamista, mitä on myös jo alueella tapahtunut. Olemassa olevilla asuinalueilla täydennysrakentaminen on tärkeimpiä keinoja vaikuttaa alueiden kehitykseen ja kaupunki pyrkii aktiivisesti luomaan sille edellytyksiä.

Tehokkuuden nosto e = 0,20 -> e = 0,25 koskee ainoastaan asumiseen tarkoitettua kerrosalaa, joten asumista palvelevien rakennusten ja autokatosten osalta tulee noudattaa asemakaavamääräyksiä. Näin tontille jää riittävästi piha-aluetta.

Tontilla on suuret korkeuserot ja se rajautuu kahdelta sivultaan virkistysalueeseen. Jotta uusi rakennus ajoyhteyksineen sopeutuu olemassa olevaan ympäristöönsä sen laatua heikentämättä, tulee rakentaminen sovittaa nykyisiin tontin korkeussuhteisiin mahdollisimman vähäisin maastonmuokkaustoimenpitein. Välttämättömien maastoleikkauksien osalta tulee huomioida syntyvät putoamiskorkeudet ja varmistaa, että virkistysalueen käyttö on turvallista rakentamisen jälkeen.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2018, 8 §

Maksu

1 000 euroa

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kuulutusteksti kirjaamoon