Vahingonkorvaus, kiinteistön vesivahingot ja vaatimus katualueen / sadevesiviemäröinnin korjauksesta, As Oy Vesakko Bostads Ab
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtajan vahingonkorvauspäätöksestä 15.11.2018 37 § (kiinteistövaurio)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtajan vahingonkorvauspäätöksestä 15.11.2018 (37 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtaja on 15.11.2018 (37 §) päätöksellään hylännyt 2-3.7.2016 Maunulassa Vesakkotiellä tapahtuneeseen kiinteistövaurioon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vaatimuksensa vahingonkorvauksesta 2-3.7.2016 Maunulassa Vesakkotiellä tapahtuneeseen kiinteistövaurioon liittyen. Oikaisuvaatimuksen mukaan vahingosta johtuneet kiinteistövauriot ulottuvat koskemaan myös Männikkötien rakennuksia. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija on esittänyt vahingonkorvausvaatimuksensa tueksi Vahanen rakennusfysiikka Oy:n 17.6.2017 laatiman muistion sekä PS-Palosaneeraus Oy:n 12.7.2016 laatiman raportin ja 11.8.2016 lisäraportin asiassa.
Hakija on esittänyt oikaisuvaatimuksensa tueksi Vahanen rakennusfysiikka Oy:n 11.12.2018 laatiman selvityksen Männikkötien vedenohjauksista sekä karttapiirustuksen 12.2.2018. Kartta liittyy 17.6.2017 muistioon ja 11.12.2018 selvitykseen.
Hakija on esittänyt oikaisuvaatimuksen tueksi Ilmatieteen laitoksen 16.2.2018 antamaan lausunnon vuorokautisista sademääristä 2-3.7.2016 Helsingin Kaisaniemen ja Kumpulan mittauspisteellä. Lausunnon mukaan Kaisaniemessä on mitattu 13,6 mm. ja 6,9 mm. sekä Kumpulassa 10.7 mm. ja 7,0 mm. Lausunnossa on kerrottu, että alle 15 mm. vuorokausisademäärät eivät ole Suomessa (Helsingissä) varsinkaan kesäaikaan harvinaisia, vaan ne toistuvat lähes kuukausittain.
Perustelut
Lautakunta viittaa kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtajan asiassa antaman päätöksen perusteluun, jossa on todettu, että hakija ei ole osoittanut, että kiinteistövaurion aiheuttaneen kosteuden alkuperä olisi katualueen hulevettä.
Kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella.
Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Esimerkiksi kiinteistön pihalla olevat ojat, kaivot, putket ja painanteet sekä muut huleveden johtamiseen ja käsittelyyn käytettävät rakenteet ovat kiinteistön vastuulla.
Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön hulevesijärjestelmästä sekä siihen kuuluvista laitteistosta ja rakenteista kiinteistön hulevesijärjestelmän ja kunnan hulevesijärjestelmän rajakohtaan asti.
Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa myös tonttiliittymän rakentamisesta rakennetun kadun ajoradan reunasta kiinteistölleen.
Rakennuksen omistajalla ja haltijalla on yleinen velvollisuus varautua vaaratilanteisiin kuten tulvatilanteisiin.
Asiassa on riidatonta, että hakijan omistamille kiinteistöille on aiheutunut kosteusvaurioita (lisäraportti 11.8.2016).
Hakijan esittämää syytä kosteusvaurioille voidaan pitää lähtökohdiltaan epätodennäköisenä. Tämän osoittaa pinta-alojen tarkastelu. Kaupungin ylläpitoinsinööri on 25.10.2019 arvioinut, että tontilla kuvatun valuma-alueen pinta-ala on noin 1340 m2. Katualueen pinta-ala, jolta vedellä on mahdollista valua tontille, on noin 90 m2. Ylläpitoinsinööri on arvioinut että jos kyseisestä vedestä ajautuisi 10 % tontille, muodostaisi se vajaan 1 % prosentin veden kokonaismäärästä.
Hakijan esittämä vahingon tapahtuma-aika on jäänyt epäselväksi. Hakijan toimittamassa lisäraportissa (11.8.2016) on kerrottu laajoista vaurioista alapohjissa, ja että näiden vaurioiden syntyminen on vaatinut vuosia.
Hakijan toimittaman muistion 17.6.2017 mukaan katujen hulevesi ohjautuisi tontin puolelle vain runsaimpien sateiden aikana.
Hakijan esittämää säähavaintolausuntoa (Ilmatieteen laitos 16.2.2018) ei tule käyttää paikallisen sademäärän arvion perustana. Arvio siitä, milloin kyseessä on runsaampi sade, tulee tehdä sadetutkan mittausten perusteella, kuten kaupunki on asiassa tehnyt. Tällöin sateesta saadaan mahdollisimman tarkka tieto, niin paikallisesti kuin ajallisesti.
Hakijan toimittamassa selvityksessä (11.12.2018) on kiinnitetty huomiota madallettuun reunakiveen suojatien kohdalla. Kaupungin ylläpitoinsinöörin mukaan on luiskattu reunatuki yleinen ja käytössä koko Helsingin alueella. Selvityksen kuvasta 14 näkyy, miten reunakiven yläreuna on luiskattu ja on vain etureunastaan ajoradan päällysteen tasolla. Selvityksessä kerrotaan edelleen, että kadun poikkileikkaus ei vastaa suunnitelmia. Selvityksessä ei kuitenkaan esitetä poikkileikkausta tontin kohdalta (PL 5 – PL 13). Tontin raja ulottuu kadun reunakivilinjalle ja jalkakäytävä on lähes kokonaan tontin puolella.
Tontin puolella on aiemmin tehty kaivuutöitä, jotka ovat saattaneet muuttaa valumaolosuhteita.
Edellä esitetyn perusteella asiassa on jäänyt näyttämättä, että vaatimuksessa kuvattu vahinko olisi syy-yhteydessä kaupungin hulevesijärjestelmän virheisiin, toimimattomuuteen tai muihin puutteisiin liittyen tai että kaupunki olisi muutoin vahingonkorvauslain mukaisesti vastuussa ko. vahinkotapahtumasta.
Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta aikaisemman päätöksen muuttamiseen.
Lopputulos
Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle aiheutuneesta vahingosta.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtajan päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Sovellettu lainsäädäntö
Vahingonkorvauslaki (31.5.1974/412) 2:1 §.
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (31.8.1978/669) 1–4 §.
Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132) 62 §, 85 §, 88 §, 13 a-i §.
Pelastuslaki (29.4.2011/379) 14 §.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi kirjeitse 20.11.2018. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 11.12.2018 eli säädetyssä määräajassa.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallintojohtaja 15.11.2018 § 37
Päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtaja päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan kaupungin katualueilta on valunut sadevettä asunto-osakeyhtiön tontille ja edelleen rakennusten katutason tiloihin aiheuttaen näihin vesivahinkoja. Vaatimuksen mukaan asunto-osakeyhtiön rakennuksissa on vuosien varrella todettu useita eri kertoja pahoja vesivahinkoja. Viimeisin vesivahinko katutason liiketiloissa on todettu 2.-3.7.2016. Hakija on vaatinut kaupunkia korvaamaan asunto-osakeyhtiölle tämän kyseisen vahingon aiheuttamat kustannukset 115 764,00 euroa ja kaupungin ryhtyvän toimenpiteisiin, joilla voidaan estää vastaavanlaisten vahinkojen syntyminen jatkossa.
Vaatimuksen liitteenä toimitetun konsultin laatiman muistion mukaan Vesakkotiellä olevien sadevesikaivojen ohi valuu sadevesiä talojen C ja D piha-alueille rankkasateilla. Muistion mukaan tämä johtuu siitä, että kadun reunakivetys on talojen tonttiliittymien kohdalla alempana kuin sadevesikaivot ovat. Lisäksi ongelmia aiheuttavat sadevesikaivojen päälle pysäköidyt ajoneuvot sekä lehtipuista tippuvat lehdet.
Kaupungin kaupunkitekniikan ylläpidon tuotantopäällikkö on käynyt havainnoimassa sadevesien valumista vesisateella. Hänen mukaansa vesi on virrannut alas pitkin Vesakkotietä kohti Kivikkotietä. Vesi on kuitenkin valunut enemmän ajoradan vasenta reunaa pitkin, kun katua tarkastellaan Männikkötieltä päin. Tällä puolella katua ei ole lainkaan jalkakäytävää ajoradan ja vahinkoa kärsineen asunto-osakeyhtiön tontin rajan välissä. C-talon kohdalla oleva tonttiliittymä on rakennettu poikkeuksellisen matalaksi.
Vesakkotien sadevesikaivot tyhjennetään säännöllisesti, jonka lisäksi ne puhdistetaan kolmen vuoden välein ohjelman mukaisesti.
Kaupungin ylläpitoinsinöörin selvityksen mukaan Vesakkotie on muutoin vuonna 1976 laaditun asemapiirroksen mukainen, mutta nykyään Vesakkotiellä on kaksi sadevesikaivoa enemmän kuin kyseisessä piirroksessa. Vesakkotie on uudelleenpäällystetty vuonna 2016, jolloin kadun reunaan jätettiin vedenohjausroilo. Ajoradan asfaltin pinta on reunakiveä alempana, joten tavanomaisilla sateilla vedet virtaavat tonttiliittymän ohi. Kadun nykyinen tila vastaa sitä, mitä tuon uudelleenpäällystystyön yhteydessä on suunniteltu eli katu on siis suunnitelmien mukainen ja sen rakenteet ovat kunnossa.
Ilmatieteenlaitokselta on tilattu lausunto koskien 2.-3.7.2016 sademääriä vahinkoalueella (Vesakkotie 3 ja 5 sekä Männikkötie 10). Lausunnon mukaan rankin sade alueelle osui hieman ennen puoltayötä 2.-3.7.2016 välisenä yönä. Tutka-asiantuntijan arvion perusteella tunnin maksimisadanta on ollut noin 27 mm, joka on harvinainen, mutta ei täysin poikkeuksellinen määrä. Tällainen sade katsotaan kuitenkin rankaksi.
Kunta vastaa hulevesien hallinnasta asemakaava-alueella. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistöllä muodostuvien hulevesien hallinnasta sekä tonttiliittymän rakentamisesta ja kunnossapidosta rakennetun kadun ajoradan reunasta kiinteistölleen.
Vahingonkorvausvelvollisuuden syntymiseksi edellytetään tällaisessa tapauksessa tuottamusta, eli kunnossapidosta vastaavan on täytynyt tehdä jokin laiminlyönti. Tämän lisäksi aiheutuneen vahingon sekä tehdyn laiminlyönnin välillä tulee olla syy-yhteys.
Vahinkoa kärsineet liiketilat ja kiinteistön puolella olevat sadevesikaivot sijaitsevat katutason alapuolella. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön hulevesijärjestelmästä sekä siihen kuuluvista laitteistoista ja rakenteista kunnan osoittamaan rajakohtaan asti. Kiinteistön omistaja on näin ollen velvollinen huolehtimaan muun muassa siitä, että kiinteistön puolella olevat kaivot ovat toimintakunnossa, kaivojen putkissa on padotusventtiilit ja, että kyseiset venttiilit ovat toimintakunnossa. Padotusventtiili estää hulevesiä valumasta rankkasateilla takaisin kiinteistölle.
Hakija ei ole osoittanut, että vahingot aiheuttanut vesi on katualueen hulevettä. Hakija ei ole osoittanut, että asunto-osakeyhtiön kiinteistön alueen omat hulevedet olisi ohjattu oikealla tavalla ja, että kiinteistön sadevesiviemärijärjestelmä olisi riittävä. Lisäksi hakijan toimittaman muistion mukaan katujen hulevesi ohjautuisi tontin puolelle vain rankkasateilla, ei tavanomaisilla sateilla.
Hakijan toimittamassa muistiossa on mainittu myös kadulle pysäköityjen autojen vaikutus katujen vetokykyyn. Vahingon syntyyn on siis voinut vaikuttaa myös tällainen ulkopuolinen seikka.
Kyseessä on ennalta arvaamaton tapahtuma, johon on vaikuttanut muun muassa harvinaisen rankka sade. Kaupunki ei olisi voinut varautua kunnossapitotoimenpiteillään paremmin tähän tapahtumaan. Asiassa on siis jäänyt näyttämättä, että vahinko olisi aiheutunut kaupungin laiminlyönnistä. Tämän johdosta kaupunki ei katso olevansa asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut oikeusohjeet
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 88 §, 103 e §, 103 i §
Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 41 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1 - 4 §
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57
Lisätiedot
Tuuli Juntti, lakimies, puhelin: 310 21210
Detta beslut publicerades 21.01.2020
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Föredragande
Mer information fås av
Liisa Mäkelä, lakimies, puhelin: 09 310 22093