Mellunkylä, Tankomäenkatu 11, poikkeamishakemus

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin 47365 tonttia 2 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12321 seuraavasti:

Hakija

BAFO cc Oy (jättöpäivämäärä 20.06.2018)

Rakennuspaikka

47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin 47365 tontti 2

Hakemus

Hakija hakee lupaa pääosin tiiliverhoillun kerrostalon ja massiivipystyhirrestä rakennettavan rivitalon (2 131 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta 12321 siten, että rakennusoikeus ylittyy. Kerrostalo on viisikerroksinen, mikä on yhden kerroksen korkeampi kuin asemakaavan suurin sallittu kerrosluku neljä. Rakennusalueen rajoja ylitetään tontin sisälle päin. Parvekkeet kannatetaan maasta. Yksi autopaikka ylittää kaavan pysäköintialueen rajan.

Hakijan perusteluna kerrosalan ylitykselle on Helsinki-kerrostalon kehitystyö ja siihen liittyvä asuntorakentamisen edistäminen. Rakennusalueiden ylitykset suuntautuvat tontin sisälle päin ja etäisyydet katu- ja viheralueisiin toteutuvat asemakaavan mukaisesti. Kerrostalon rakennusalueen rajan ylitys länteen on alle 0,5 metriä. Rivitalon itäpääty ylittää rajan noin 2,5 metriä. Pohjoissivulla rivitalon pihavarastot ylittävät rajan noin 2,5 metriä. Pysäköintialueen autosuoja / jätekatos ylittää rakennusalueen rajan pohjoiseen noin 2,5 metriä. Kerrostalon ylimmässä kerroksessa on asuntoja sekä länsipäädyssä IV-konehuone ja yläpohjan kylmä ullakkotila. Vesikaton alaspäin taitetut lappeet madaltavat rakennuksen päätyjä, eikä viides kerros hahmotu kaupunkikuvallisesti täyskorkeana kerroksena. Vesikaton alimmat nurkkakorot ovat lähellä naapuritalojen räystäskorkoja, ja päätyjen keskimääräinen räystäskorko jää naapuritalojen IV-konehuoneiden räystään alapuolelle. Ympäristöön liittyminen on havainnollistettu alueleikkauksissa A-A ja D-D. Parvekkeet on kannatettu maasta, mutta arkkitehtonisesti parvekeseinät ovat osa rakennuksen perusmassaa ja parvekkeet näyttävät sisäänvedetyiltä parvekkeilta.

Hakemuksen liitteenä on hankeselostus, jossa kerrotaan, miten hanke edistää Helsinki-kerrostaloille asetettuja kriteerejä. Näitä ovat kohtuuhintaisuus, laatu ja houkuttelevuus, yleispätevyys ja soveltuvuus erilaisille rakennuspaikoille sekä muut erityispiirteet ja innovatiivisuus.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 17.06.2015 hyväksytty asemakaava nro 12321. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuinrakennusten korttelialuetta (A). Tontille on merkitty nelikerroksinen rakennusala Tankomäenkujan varteen ja kaksikerroksinen rakennusala tontin puiston puoleiselle reunalle. Pysäköimispaikan itäreunaan on merkitty rakennusala, jolle on rakennettava autokatos. Rakennusoikeus on 1 900 kerrosalaneliömetriä. Asuinrakennusten julkisivujen materiaalin tulee pääosin olla paikalla muurattu tiili tai muuratun pinnan päälle tehty rappaus tai slammaus. Pihanpuolen julkisivun materiaali voi olla myös puuta. Parvekkeiden on oltava ripustettuja tai sisäänvedettyjä. Ulokeparvekkeita ei saa kannattaa maasta.

Tontin pohjoispuolella on pienteollisuusalue ja pelastusasema. Eteläpuolella on Linnavuorenpuiston lähivirkistysaluetta. Rakennuspaikka on osa rakentuvaa uutta Tankomäen asuinaluetta, jonka tontinvarausehdoissa on varauksensaajaa velvoitettu osallistumaan Helsinki-kerrostalon kehittämiseen yhteistyössä kaupungin kanssa.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (23.8.2018). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska se toteuttaa Helsinki-kerrostalo-hankkeille asetettuja kehittämistavoitteita. Suunnitelma on kaavan periaatteiden mukainen. Hankkeen kaupunkikuvallinen laatu on korkea. Kerrostalo rajaa tonttia pohjoiseen kadun suuntaisesti ja kaksikerroksinen rivitalo puiston suuntaan. Kaikki asunnot avautuvat hyviin ilmansuuntiin ja puistonäkymiin. Kerrostaloasunnoissa on suuret lasitetut parvekkeet. Rivitalossa on terassit ja toisessa kerroksessa asunnon levyiset parvekkeet. Rakennusten väliin sijoittuu suojaisa ja valoisa leikkipiha.

Lisääntynyt rakennusoikeus on sovitettu tontille kasvattamatta rakennusten volyymiä olennaisesti. Kerrosalan ylitys (12,2 %) on vähäisin kaava-alueella hyväksytyistä Helsinki-kerrostalohankkeista. Tontin sisäänpäin suuntautuvat rakennusalojen ylitykset ovat vähäisiä ja perusteltuja, eikä niillä ole kaupunkikuvallista merkitystä. Pysäköimispaikaksi merkityn alueen ulkopuolinen autopaikka on osoitettu luontevasti liikuntaesteisten paikaksi lähelle sisäänkäyntiä muiden autopaikkojen jatkeeksi.

Kerrostalon viidennen kerroksen päädyt on onnistuneesti madallettu vesikaton alaspäin taitetuilla lappeilla niin, ettei viides kerros hahmotu kaupunkikuvallisesti täyskorkeana kerroksena. Vesikaton alimmat nurkkakorot ovat lähellä naapuritalojen räystäskorkoja. Samalla taitteinen kattomuoto luo rakennukselle omaleimaisen kaupunkikuvallisen ilmeen. Koko julkisivun mittainen parvekevyöhyke antaa vaikutelman sisäänvedetyistä parvekkeista.

Rivitalon ulkoseinärunko ja julkisivut tehdään massiivipystyhirrestä. Materiaali on koerakentamishankkeena mielenkiintoinen.

Rakennettavien autopaikkojen lukumäärä noudattaa 15.12.2015 hyväksyttyä asuntotonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjetta, mikä on tällä alueella kerrostalossa 1 ap / 100 k-m² ja rivitalossa 1 ap /asunto. Samaa laskentaohjetta on käytetty muissakin alueen Helsinki-kerrostalohankkeissa.

Poikkeamisen erityisiä syitä ovat asuntorakentamisen edistäminen, asemakaavan toteutumisen edistäminen ja alueen kokonaissuunnitelman toteutumisen edistäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2018, 8 §

Maksu

1 000 euroa

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kuulutusteksti kirjaamoon