Vahingonkorvaus, kiinteistövaurio

Kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtaja päätti hylätä hakijoiden vahingonkorvausvaatimuksen.

Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan vuoden 2017 loka- ja marraskuun vesisateet ovat aiheuttaneet sen, että hakijat ovat joutuneet Työkunnankuja 7:n kohdalla vuoden 2018 alussa uusimaan kaivuutöiden vuoksi vaurioituneen sadevesiviemärin. Kaivuutöitä oli tehty katuvalaistuskaapeloinnille vuonna 2010 ja kaukolämpöputkien uusimiselle vuonna 2012 Helen Lämmön ja Helen Sähkön (myöhemmin Helsingin kaupunki) toimesta. Hakijat ovat vaatineet Helen Oy:tä ja Helsingin kaupunkia korvaamaan uusimisesta aiheutuneet tähän mennessä syntyneet kulut 18 695,68 euroa ja mahdolliset kellarin saneerauksen yhteydessä esille tulevat sadevesiviemärin rikkoutumiseen liittyvät kulut yhteisvastuullisesti.

Katuvalaistuskaapelointi on tehty Helsingin Energian toimesta vuonna 2010. Helen Sähköverkko Oy on tarjonnut hakijoille ilmaliittymisjohtojen muuttamista maakaapeleiksi 16.4.2010 päivätyllä asiakirjalla. Nykyinen ulkovalaistusyksikkö on siirtynyt kaupunkiympäristön toimialalle joten hakijan esittämä vahingonkorvausvaatimus kaupungille käsitellään kaupunkiympäristön toimialalla.

Hakijat ovat allekirjoittaneet Helen Sähköverkko Oy:n tarjouksen 22.4.2010. Liitteistä löytyy myös valokuva kaukolämpötyömaasta vuodelta 2012 sen ollessa käynnissä. Hakijoilla on tämän perusteella ollut tieto molemmista työmaista.

Rakennusvirasto on myöntänyt Kyläkunnantie 40:lle sijoitusluvan vuoden 1962 lokakuussa sadevesijärjestelmän sijoittamiseksi katualueelle. Tuohon aikaan sadevesijärjestelmiä ei vielä viety kartalle. Eräältä hakijoista saadun selvityksen mukaan hakijat eivät ole olleet yhteydessä työmaiden edustajiin kaivuutyön yhteydessä tai aikana sadevesijärjestelmien sijainnista. Selvityksen mukaan oletuksena on ollut, että kaivajilla on ollut tieto liitoksista, mitkä on sijoitettu katualueille.

Alueidenkäytön tarkastajalta saadun selvityksen mukaan kaduilla kaivuutöitä suorittavilla urakoitsijoilla on yleisesti tiedossa, että kaduille on sijoitettu putkia, mitkä eivät näy johtokartoituksissa. Työmailla noudatetaan kaivuutöissä varovaisuutta ja tehdään myös muun muassa ns. peilausta, mikä auttaa johtojen paikallistamisessa. Kyseessä olevista työmaista ei löytynyt arkistoista mitään sellaisia tietoja, että ne olisi hoidettu huonosti tai niitä olisi muutenkaan huomautettu huonosta hoidosta, työtavasta tms.

HSY:ltä saadun tiedon mukaan HSY:n vastuu alkaa runkoviemäristä tai -kaivosta. Tonttijohdot ovat kiinteistön vastuulla ja kiinteistön omistajalla tulee olla tieto niiden sijainnista ja omistaja vastaa niiden mahdollisista korjauskustannuksista. Myös HS-Veden ohjeissa otetaan kattavasti kantaa tonttiliittymien ikään ja sen mukanaan tuomaan saneeraustarpeeseen sekä vastuisiin tonttiliittymien rikkoutumisesta aiheutuneisiin vahinkoihin ja kustannuksiin.

Ilmatieteen laitokselta saadun selvityksen mukaan vuoden 2017 vesisateet olivat poikkeuksellisen suuret. Kaisaniemen mittausasemalla 1960-luvun alusta asti tehtyjen mittausten perusteella lokakuun 2017 sateet ylsivät tilastoissa kolmannelle sijalle sateen määrän suhteen.

Vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta tai laiminlyöntiä sekä syy-yhteyttä tapahtuneen vahingon ja suoritetun toiminnan välillä. Ottaen huomioon betoniputkien iän, epäillyn työmaan vuonna 2010 ja putken romahtamisen välisen ajan, putkien vaurioituminen on tapahtunut hiljalleen ajan myötä.

Kaupunki katsoo tehneensä kaikki tarvittavat toimenpiteet ja toimineensa huolellisesti työmaiden suhteen. Eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus § 45

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57