Använder du tjänsten Beslut regelbundet? Vi söker nu deltagare till cirka en timme långa användartester. Genom att delta hjälper du oss utveckla tjänsten så att den blir ännu bättre.

Lausunto Helsingin pelastuskoulun lakkauttamista koskevasta sisäministeriön suunnitelmasta

De ärenden som har publicerats före 2019 får beslutets rubrik.
HEL 2018-010446
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 13. / 675 §

Lausunto Helsingin pelastuskoulun lakkauttamista koskevasta sisäministeriön suunnitelmasta

Helsingfors stadsstyrelse

Päätös

Kaupunginhallitus antoi sisäministeriölle Helsingin kaupungin pelastuskoulua koskevien sisäministeriön päätösten 31.1.1991 (Dnro 322/719/91) ja 30.3.1993 (Dnro 33/711/92) mahdollista kumoamista koskevasta lausuntopyynnöstä seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupungin pelastuskoulun toiminnan jatkuminen on välttämätöntä pääkaupunkiseudun ensihoidon ja pelastustoiminnan resurssien turvaamiseksi. Suunnitellusta päätöksestä peruuttaa pelastuskoulun toimiluvat tulee luopua.

Peruuttamissuunnitelma vaarantaa toimivan ensihoitotuotannon ja Helsingin pelastuslaitoksen strategisen suorituskyvyn säilymisen. Helsingin kaupunki viittaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kielteiseen kantaan. HUS pitää pelastajakoulutuksen jatkamista Helsingissä välttämättömänä.

Helsingin kaupunki katsoo, että pelastajakoulutuksen järjestäminen Helsingissä, tai sen siirto kokonaisuutena valtion Pelastusopistolle, on ratkaistava yhdessä pelastustoimen koulutusta koskevan kokonaisuudistuksen kanssa ja tällöin on otettava huomioon Helsingin ja Uudenmaan pelastuslaitosten koulutustarpeet.

Perustelut

Ensihoitokelpoisen ammattihenkilöstön saatavuus

Helsingin kaupungin pelastuskoulun erityispiirre on sen vahva kytkentä ensihoitopalvelun tuotantostrategiaan. Pelastuskoulun ensihoidon opetusjakso toteutetaan yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Opetusjakso on 7,5 opintopistettä Pelastusopiston vastaavaa jaksoa laajempi. Opiskelijat perehtyvät pääkaupungin ensihoitojärjestelmään ja suorittavat ohjatun harjoittelun laitoksen ensihoitoyksikössä sekä pakolliset työssäoppimisjaksot.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto antaa pelastajalle terveydenhuoltoalan ammattihenkilön pätevyyden ensihoitopalveluun. Tämä mahdollistaa kahden pelastajan toimimisen työparina perustason ensihoitoyksikössä (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 340/2011 8 §). Helsingin pelastuslaitoksella kaikki palomiehet suorittavat työn ohessa ensihoitoon erikoistuneen lähihoitajan ammattitutkinnon ja saavat näin terveydenhuoltoasetuksen mukaisen kelpoisuuden ensihoitotehtäviin.

Pelastuskoulun lakkauttaminen katkaisisi pelastajakoulutuksen kytkennän terveydenhuollon ammattitutkintoon.

Metropolia Ammattikorkeakoulussa suoritetut pelastuskoulun ensihoito-opinnot ovat nopea väylä ensihoitoon erikoistuneeksi lähihoitajaksi ja valmis kanava kouluttaa palomiehistä hoitotasolle kelpaavia terveydenhuollon ammattihenkilöitä (ensihoitaja-AMK). Pelastuskoulun Metropolia Ammattikorkeakoulussa suoritetut opintopisteet ovat suoraan hyväksiluettavissa hoitotason AMK-ensihoitajatutkinnossa. Koulutusyhteistyö mahdollistaa metropolialueen erityispiirteiden huomioimisen ja alueella tapahtuvan työelämäharjoittelun. Metropolia Ammattikorkeakoulun ensihoidon koulutus on maamme kärkitasoa ja Metropolia Ammattikorkeakoulu puoltaa pelastuskoulun säilyttämistä.

Pelastusopisto ei nykyisellä toimintatavallaan kykene tarjoamaan pelastuskouluun verrattavaa ensihoito-opetusta. Helsingin pelastuslaitoksen toiminnan kannalta on erityisen tärkeää, että pelastajakoulutukseen sisältyvän ensihoitokoulutuksen hyväksiluettavuus säilyy myös jatkossa. Muutoin on uhkana, että terveydenhuoltoasetuksen mukaisen kelpoisuuden hankkiminen uusille pelastajille vaikeutuu ja nostaa kustannuksia.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanta

HUS:n mukaan Helsingin pelastuskoulun tutkintokoulutuksen lakkauttaminen aiheuttaisi todennäköisesti merkittävän pelastushenkilöstön työvoimapulan alueelle. Tämä heijastuisi välittömästi myös ensihoitoon. HUS:lla on yhteistoimintasopimus kaikkien alueensa pelastuslaitosten kanssa ensihoitopalvelun ja ensivastetoiminnan tuotannosta. On varsin epätodennäköistä, että riittävästi Etelä-Suomessa asuvia hakeutuisi Kuopioon koulutukseen tai että muualla asuvat muuttaisivat koulutuksen jälkeen pääkaupunkiseudulle, missä elinkustannukset ovat suuret.

Ensihoito ja pelastustoimi ovat yhteiskunnan ympärivuorokauden toimivia kriittisiä peruspalveluja, joiden toiminta ei saa häiriytyä työvoimapulan vuoksi. Pääkaupunkiseudulla on päivittäistehtävien määrä erittäin suuri ja erityistilanteita esiintyy usein. Pelastajakoulutuksen tuoma pätevyys toimia ensihoitotehtävissä on merkittävä etu työvoiman joustavan käytön kannalta ja sitä hyödynnetään päivittäin ruuhkatilanteiden hallinnassa ja se on oleellinen osa erityistilannevalmiutta. Mahdollisen maakunta- ja SOTE -uudistuksen yhteydessä ensihoidon ja pelastustoimen yhteistyö tiivistyy entisestään. HUS -alueen 180 000 vuosittaisen ensihoitotehtävän hallinnassa oleellinen rooli on potilasohjauksella. Muualla Suomessa ambulanssipotilaita vastaanottavia päivystyksiä voi olla vain yksi, kun pelkästään Helsingissä niitä on kahdeksan. Kuopion koulutus ei valmenna vaativan potilasohjauksen toteuttamiseen.

Uhkat Helsingin turvallisuudelle

Kiireellisten ensihoitopalvelujen tuottaminen on keskeinen osa pelastuslaitoksen strategista suorituskykyä. Pelastuslaitoksen kaikki noin 400 ensihoitoon koulutettua palomiestä ovat joustavasti käytettävissä sekä pelastustoimintaan että ensihoitoon niin arkipäivän tilanteissa kuin massiivisia resursseja vaativissa suuronnettomuuksissa.

Pelastustoimintaan on varattu palomiesresursseja noin 270 henkilötyövuotta (htv) ja ensihoitopalveluun noin 130 htv. Pelastustoiminnan valmiudessa 24/7 olevat noin 40 palomiestä ovat jatkuvasti kykeneviä paikkaamaan ensihoitopalvelun päivittäiset ruuhkatilanteet. Suuronnettomuustilanteissa kaikki vapaavuorolla olevat, noin 320 palomiestä, ovat tarpeen mukaan käytettävissä joko pelastustoiminnan tai ensihoidon tehtäviin. Lisäksi pelastusyksiköihin sijoitetut hoitotason palomiehet tuovat Helsingin ensihoidon ensivasteeseen ja reservivalmiuteen sellaisen terveydenhuollon ammattihenkilöiden lisäresurssin, jota mikään muu organisaatio ei kykene tarjoamaan.

Pelastuskoulun lakkauttaminen ja sen seurauksena Helsingin ensihoidon koulutuskytkennän katkeaminen aiheuttaa pidemmällä aikavälillä uhkan ensihoitopalvelun eriytymiseen pois pelastuslaitoksen tuotantovastuulta. Mikäli näin kävisi, alentuisi pelastuslaitoksen henkilövahvuus noin 130 htv ja samalla katoaisi Helsingin kaupungin tarpeisiin luotu ainutlaatuisen joustava ja moniosaava sekä ensihoitopalveluun että pelastustoimintaan käytettävissä oleva resurssi. Pelastustoimintaan jäävät noin 270 htv palomiesresusseja eivät turvaisi enää ensihoitopalvelun päivittäisiä tai suurten onnettomuuksien resurssitarpeita. Tämä olisi Helsingin turvallisuuden kannalta erittäin haitallista. Lisäksi tämä laskisi turvallisuuspalveluiden kokonaistuottavuutta, koska sekä pelastustoiminnan että ensihoitopalvelun tuottajien olisi erikseen varauduttava merkittäviin resurssien kasvatustarpeisiin suuronnettomuustilanteiden ja poikkeusolojen varalta.

Uhkat palomiesten saatavuudelle

Pelastuskoulun kouluttamat pelastajat ovat ensiarvoisen tärkeitä Helsingin pelastuslaitoksen henkilöstön saatavuudelle. Pelastusopiston kapasiteetti ei nykyisellään riitä korvaamaan pelastuskoulun lakkauttamisesta aiheutuvaa uusien pelastajien vajetta.

Pelastusopistosta valmistui 1.1.2016 - 25.5.2018 yhteensä 175 opiskelijaa, joista vain yhdeksällä oli kotipaikka pääkaupunkiseudulla. Henkilöstön saatavuus pääkaupunkiseudulla on vaarassa, mikäli pelastajakoulutus keskitetään kokonaan valtion pelastusopistolle. Kuopiossa koulutetut henkilöt eivät välttämättä ole valmiita muuttamaan Etelä-Suomeen töihin, mikäli heillä ei ole alueella sosiaalista verkostoa ja koska elinkustannukset ovat korkeammat kuin muualla maassa (vrt. Hätäkeskuksen resurssiongelmista Yle.fi 12.10.2018).

Pelastuskoulun pelastajaoppilaat ovat tällä hetkellä merkittävä resurssi palomiesten kesälomien sijaisuuksissa. Koulun oppilaat perehtyvät jo opintojensa aikana Helsingin pelastuslaitokseen ja sen toimintamalleihin. Lisäksi opintoihin liittyvä Pelastusopistoa laajempi ensihoitokoulutus antaa opiskelijoille valmiudet toimia ensihoitotehtävissä.

Mikäli pelastuskoulun toimiluvat peruutetaan, tulee tarvittavien 30 kesäsijaisen rekrytoiminen yksinomaan Helsinkiin Pelastusopiston noin 180 nykyisestä opiskelijasta olemaan erittäin haasteellista. Lisäksi Pelastusopiston opiskelijoiden käytettävyys ensihoitotehtävissä on pelastuskoulun oppilaita heikompaa ja heidän perehdyttämisensä tulee viemään lisää resursseja.

Pelastusalalla ei ole vapailla työmarkkinoilla palomiehiä sijaistarpeisiin. Helsingin pelastuslaitoksen arvio on, että pelastuskoulun lakkauttaminen tulee johtamaan siihen, että pysyvästi palkattujen palomiesten määrää on kasvatettava, jotta kesän loma-aikojen valmius kyetään ylläpitämään. Pelastuskoulun lakkauttaminen on vakava uhka, ei vain Helsingin, vaan laajemmin koko pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten henkilöstön saatavuudelle.

Pelastustoimen koulutusuudistuksen vaikutus

Pelastusalan koulutuksen kehittämishankkeen työryhmäraportin (Sisäministeriö 8/2018) mukaan:

Pelastustoimen tavoitteena on tuottaa synergiaetuja pelastustoimelle ja sosiaali- ja terveystoimelle pelastustoiminnassa ja ensihoitopalveluissa. Tämän mukaisesti mahdollisimman monella pelastajalla tulisi olla laaja pätevyys ainakin perustason ensihoitotoimintaan. Tavoitteena on täydentää koulutusjärjestelmää siten, että pelastajatutkinnon ohella tai siihen liittyen pelastajat saisivat terveydenhuollon ammattihenkilön statuksen (ensihoito).

Sisäministeriön työryhmän raportissa on esitetty kaksi vaihtoehtoa terveydenhuollon ammattihenkilöstatuksen liittämiseksi pelastajan koulutukseen. Molemmissa malleissa pelastajan koulutus pidentyisi nykyisestä 1,5 vuodesta 3 vuoteen. Työryhmän mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinto olisi pelastajatutkinnon ohella määritettävä pelastuslaissa lakisääteiseksi pätevyysvaatimukseksi pelastustoimen päätoimisen miehistön tehtävään. Samoin lakia Pelastusopistosta tulisi uudistaa, jotta siinä huomioitaisiin uudet tutkintovaatimukset.

Pelastusalan koulutuksen uudistushankkeen etenemisaikataulu ei ole tiedossa. Valtion Pelastusopisto ei ole pelastuslaitostyönantaja, joten se ei nykymallissa yksinään voi toteuttaa pelastuskoulun kaltaista oppisopimuspohjaista koulutusta pelastajan ammattitutkintoon liitettäväksi. Koulutuksen uudistaminen edellyttää muutoksia lainsäädäntöön. Lainsäädännölliset uudistukset tapahtunevat aikaisintaan pelastuslain kokonaisuudistuksen kanssa, jonka valmistelu alkaa vasta vuonna 2019.

Pelastuskoulun toimilupien peruuttaminen ei ole tarkoituksenmukaista tilanteessa, jossa Pelastusopisto ei kykene tarjoamaan korvaavaa mekanismia nopeaan terveydenhuollon ammattikelpoisuuden opiskeluun työn ohessa. Toimivaa järjestelmää ei ole syytä purkaa tässä vaiheessa. Pelastuskoulun toimilupa-asia tulee ratkaista pelastusalan koulutuksen kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Kokonaistaloudellisuus

Pelastuskoulussa annettava ammatillinen koulutus on rahoitettu Helsingin kaupungin toimesta. Pelastusopistossa annettava koulutus on valtion rahoittamaa. Helsingissä on panostettu omien pelastajien koulutukseen jo vuosikymmenien ajan, jotta Helsingin pelastuslaitos saisi pääkaupungin toiminnan erityispiirteiden ja laajaan ensihoito-osaamisen edellyttämää uutta henkilöstöä.

Koulutus pelastuskoulussa on toteutettu kustannustehokkaasti ja toiminnallisesti optimaalisesti, integroimalla opintokokonaisuudet ja pelastuskoulun resurssit pelastuslaitoksen työelämätarpeisiin ja kokonaisresursseihin. Tutkintojen opettajat ovat, paitsi ammattiopetukseen pedagogisesti pätevöitettyjä, myös jatkuvasti kiinni pelastuslaitoksen kenttätyössä pelastustoiminnan johtajina ja pelastusyksiköiden johtajina. Pelastuskoulun tilat ja kalusto ovat joustavasti varalla pelastustoimen muihin tarpeisiin ja toimivat reservinä suuronnettomuustilanteissa.

Ammattitutkintoja antavan pelastuskoulun toiminta on saumattomasti integroitu pelastuslaitoksen täydennyskoulutusta antavaan Helsingin pelastuslaitoksen osaamiskeskukseen. Tilat ja kalusto ovat osittain samoja ja opetushenkilöstöä voidaan käyttää ristiin. Täydennyskoulutuksen uudet menetelmät ja toimintatavat voidaan ottaa suoraan osaksi pelastajien ammattikoulutusta. Näin pelastuskoulusta valmistuvat pelastajat ovat koulusta valmistuessaan suoraan valmiita pelastajan tehtäviin ilman erillistä perehdytystä, toisin kuin Pelastusopistosta rekrytoitavat palomiehet.

Kokonaistaloudellisesti pelastuskoulun lakkauttaminen merkitsee sitä, että valtion on osoitettava lisäresursseja Pelastusopistolle korvaaman pelastuskoulun lakkauttamisesta aiheutuvat lisäkoulutettavien kustannukset. Tämä lisää valtion kustannuksia kokonaisuutena katsoen. Helsingin pelastuslaitoksen osaamiskeskus jatkaa toimintaansa pelastuskoulusta riippumatta. Ammattitutkintoihin nyt osoitetut panokset siirtyvät rekrytointiin, perehdyttämiseen, täydennyskoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen. Kokonaistaloudellisesti sisäministeriön päätös kasvattaa palomieskoulutuksen kustannuksia.

Käsittely

Esteelliset: Daniel Sazonov

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Stäng

Lausuntopyyntö

Sisäministeriö pyytää Helsingin kaupungin lausuntoa Helsingin kaupungin pelastuskoulua koskevien sisäministeriön päätösten 31.1.1991 (Dnro 322/719/91) ja 30.3.1993 (Dnro 33/711/92) kumoamista koskevasta kumoamisesityksestä. Lausuntoa on pyydetty 26.10.2018 mennessä. Lausunnon antamiselle varattua määräaikaan on pidennetty 30.10.2018 asti.

Sisäministeriö on 31.1.1991 tekemällään päätöksellä hyväksynyt Helsingin kaupungin pelastuskoulun palo- ja pelastustoimesta annetun lain (559/1975) 5 §:n 1 momentin mukaiseksi palo- ja pelastustoimen koulutuslaitokseksi. Päätöksen mukaan palolaitoksen koulutuskeskuksen järjestämä palomiehen peruskurssi tuottaa palo- ja pelastustoimesta annetun asetuksen (1089/1975) 27 b §:n 2 momentin mukaisen päätoimiselta palomieheltä vaadittavan kelpoisuuden.

Sisäministeriö on 30.3.1003 tekemällään päätöksellä (71/412-92) päättänyt myöntää pelastuskoululle oikeuden järjestää alipäällystökoulutusta kaupungin pelastustaitoksen henkilöstötarpeen tyydyttämiseksi. Päätöksen mukaan koulutus rinnastetaan Valtion pelastuslaitoksista annettavan alipäällystökoulutuksen, joka tuottaa palo- ja pelastustoimesta annetun asetuksen 27 b §:n 1 momentin mukaisen kelpoisuuden.

Sisäministeriö on harkitsemassa edellä mainittujen päätösten kumoamista. Sisäministeriö katsoo, että perusteluna päätösten kumoamiselle on se, että yhteiskunnan kokonaisedun kannalta toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua on keskittää pelastustoimen ammatillinen koulutus kokonaan Pelastusopiston vastuulle ja tehtäväksi.

Saadut lausunnot

Asiasta on saatu pelastuslaitoksen, HUS:n ja Metropolia Ammattikorkeakoulun lausunnot.

Stäng

Detta beslut publicerades 12.11.2018

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Stäng

Föredragande

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Mer information fås av

Timo Lindén, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550

timo.linden@hel.fi