Valtuustoaloite, Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hanke

På förslag av ordföranden bordlade stadsfullmäktige ärendet.

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo valtuutettu Seija Muurisen aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta näkee, että aloitteessa esitetty erillinen ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma ei ole sellaisenaan kannatettava.

Lisäksi lautakunta toteaa, että mikäli maakuntauudistus toteutuu ja sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnalle, on myös kulttuurin ja vapaa-ajan sektorille luotava toimivat yhteistyörakenteet maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen ikääntyneiden palvelujen edistämisen ja kehittämisen osalta.

Helsingin kaupunkistrategian 2017–2021 yksi kärkihanke on luoda kaupunkiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) yhteistyörakenteet. HYTE-johtamisjärjestelmä hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 16.5.2018. HYTE-työn virkamiesvalmistelua johtaa ohjausryhmä. Tämän ohjausryhmän työn tuloksena Helsingin kaupungille on päätetty laatia yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämissuunnitelman. Tähän suunnitelmaan sisällytetään kaikki erilliset lakisääteiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelmat, mukaan luettuna ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma. Erillinen ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma ei tästä syystä ole sellaisenaan tarpeen.

Helsingin hyvinvointisuunnitelma kokoaa ja ohjaa kaupunkiyhteisiä tekoja kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Helsingin hyvinvointisuunnitelma on konkreettinen toimintaohjelma, joka sisältää tavoitteet, toimenpiteet, oletetut vaikutukset, seurannan sekä toimenpiteiden vastuutahot eri toimialojen ja verkostojen näkökulmasta. Uudessa suunnitelmassa HYTE-tavoitteet ja toimenpiteet ovat aiempaa näkyvämpi osa toimialojen ja kaupunginkanslian talouden ja toiminnan vuosisuunnittelua ja HYTE:ä toteutetaan niin toimialojen perustyössä kuin monialaisissa työryhmissä kaupungin HYTE-verkostossa, joissa osassa on mukana järjestöjä ja muita kumppaneita, kuten esimerkiksi Vanhusneuvosto.

Ikääntyneiden helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen huomioidaan monilla tavoilla Helsingin kaupunkistrategiassa. Nyt valmisteltavassa valtuustokauden HYTE-suunnitelmaluonnoksessa ikäihmiset ovat yhtenä painopisteenä. Tämä HYTE-suunnitelmaluonnoksen painopiste muodostuu Stadin ikäohjelmasta, joka muodostaa kaupungin lakisääteisen suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 5 §, ns. vanhuspalvelulaki).

Stadin ikäohjelmaan on nostettu useita kaupunkiyhteisiä tavoitteita ja kehittämisteemoja. Useat toimenpiteet toteutetaan kaupunkitasoisesti, eli johdetaan usean toimialan yhteistyönä. Stadin ikäohjelmaan on valittu sellaisia keskeisiä tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka olemassa olevan tiedon perusteella on arvioitu kaikkein vaikuttavimmiksi ja tärkeimmiksi ikääntyneiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Stadin ikäohjelman toimintakokonaisuus toimii kaupungin suunnitelmana toimenpiteistä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämisessä pyritään tavoitteellisuuteen ja pitkäjänteisyyteen. Työhön ja palveluihin varattavat resurssit päätetään vuosittain kaupungin talousarviossa samoin kuin muut ikäihmisiin kohdistuvat resursoinnit.

HYTE-työssä liikkuminen on nostettu strategiakärjeksi koko kaupungissa, ja ikääntyneen väestön liikkumista parantavia toimenpiteitä toteutetaan kaupungin liikkumisohjelman avulla. Liikkumisohjelmassa ikääntyneiden ja erityistä tukea tarvitsevien liikkumisen edistämistä varten on perustettu erillinen poikkihallinnollinen työryhmä. Lisäksi liikkumisen kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota myös kaupunkiyhteisen Harvard-Bloomberg-yhteistyön kautta.

Kaupunkitasoisen HYTE-johtamisrakenteen lisäksi kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla toimii muita toimialarajat ylittäviä, ikääntyneisiin keskittyviä osaamisen kehittämisen ja tiedon jakamisen verkostoja, joilla edistetään ikääntyneiden palvelujen kehittämistä. Esimerkiksi toimiala ylläpitää liikunnan, kulttuurin ja vapaaehtoistoiminnan kokoavaa Liikkuvat-verkostoa, joka on avoin kaikille ikääntyneiden kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden kehittämisestä kiinnostuneille.

Maakuntatasoon kiinnittyvien yhteistyörakenteiden valmistelu mahdollista sote- ja maakuntauudistusta varten on ajankohtainen kysymys myös kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla. Kulttuurin ja vapaa-ajan sektorin yhteistyörakenteita on muualla Suomessa hahmoteltu useissa erillisissä, sektorispesifeissä kehittämishankkeissa, esim. KulttuuriSote-hankkeessa. Erillistä valmistelua kulttuurin ja vapaa-ajan osalta ei ole Helsingissä käynnistetty.

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hanketta koskevasta valtuutettu Seija Muurisen ym. valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon:

"Terveydenhuoltolaki (30.12.2010/1326) velvoittaa kuntaa edistämään ja ylläpitämään väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (28.12.2012/980) velvoittaa kunnan eri toimialoja toimimaan yhteistyössä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi.

Helsingin kaupunkistrategiassa on huomioitu vahvasti niin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE) kuin ikääntyneet helsinkiläiset. Strategian mukaan Helsinki luo kaupunkiin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yhteistyörakenteet ja nostaa liikkumisen lisäämisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisensä pilottihankkeeksi. Edelleen jokaisella helsinkiläisellä – niin nuorella, ikääntyneellä kuin toimintarajoitteisella – on mahdollisuus elää kokemusrikasta ja laadukasta elämää ja saada siihen tarvittava tuki ja palvelut kaikissa elämän vaiheissa. Toimiva kaupunki on erityisesti ikääntyneiden sekä tukea ja apua tarvitsevien etu. Päämääränä on tavoittaa entistä aiemmin apua ja tukea tarvitsevat kaupunkilaiset – erityisesti heidät, jotka tarvitsevat paljon tukea tai hoitoa. Helsinki houkuttelee aktiivisesti ikäihmisiä liikkeelle, niin liikunnan kuin kulttuurin pariin.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) johtamis- ja koordinointirakenne on hyväksytty kaupunginhallituksessa 14.5.2018. Uusi toimintatapa vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamista ja koordinointia osana kaupungin johtamisjärjestelmää ja sen seurantaa. Hyvinvointia ja terveyttä edistetään osana kaupungin talouden ja toiminnan vuosisuunnittelua.

HYTE ohjaus- ja asiantuntijaryhmät sekä sihteeristö ovat aloittaneet toimintansa syksyllä 2018. HYTE-ohjausryhmän (HYTE-ohry) tehtävänä on ohjata hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimeenpanoa toimialoilla ja verkostoissa sekä varmistaa, että tavoitteet ja toimenpiteet näkyvät vuosittaisissa toimialojen toimintasuunnitelmissa. HYTE-ohry on linjannut Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteet ja tavoitteet. Ikääntyneiden toimintakyvyn ja osallisuuden vahvistaminen on yksi painoalueista. Strategisesti keskeisistä teemakokonaisuuksista koostuu HYTE-verkosto, johon on koottu tehtäviltään samansuuntaisia ja -sisältöisiä monialaisia työryhmiä. Stadin ikäohjelma ja vanhusneuvosto ovat osa kaupungin HYTE-verkostoa.

HYTE-ohry ohjaa Helsingin hyvinvointisuunnitelman valmistelua. HYTE-ohry on linjannut kaupunkitasoisen hyvinvointisuunnitelman pääpainopisteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle sekä niihin liittyvät tavoitteet, toimenpiteet ja seurannan. Lainsäädäntö määrittelee, että lapsille ja nuorille sekä ikäihmisille on oltava kaupunginvaltuuston hyväksymät hyvinvointisuunnitelmat. Helsingissä nyt valmisteilla oleva kaupunkitason hyvinvointisuunnitelma sisältää nämä lainsäädännön velvoitteet. Kaupunginvaltuusto käsittelee hyvinvointisuunnitelmaa keväällä 2019. Hyvinvointisuunnitelman lähtökohtana on helsinkiläisten hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus. Nämä on kuvattu raporteissa Helsingin tila ja kehitys 2016 sekä toimintaympäristöanalyysi 2017. Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma (Stadin ikäohjelma) tulee olemaan osana kaupungin hyvinvointisuunnitelmaa. Se on jatkoa ensimmäiselle Stadin ikäohjelmalle, joka valmistui vuonna 2015. Päävastuu ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelman valmistelusta ja toteuttamisesta on kaupunginkanslian osallisuus- ja neuvontayksiköllä. Valmistelua on tehty ja tehdään yhteistyössä vanhusneuvoston, kaikkien kaupungin toimialojen ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa.

Stadin ikäohjelmassa on määritelty ohjelman keskeiset tavoitteet, toimenpiteet sekä seurannan mittarit. Päätavoitteiksi on alustavasti määritelty ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja toimintakyvyn paraneminen, ikääntyneiden asumisolojen ja kotona asumisen mahdollisuuksien vahvistuminen, palvelujen laadun parantaminen ja ikääntyneiden mahdollisuuksien lisääminen aktiiviseen osallistumiseen, vaikuttamiseen ja tiedonsaantiin. Stadin ikäohjelman toimenpiteitä toteutetaan eri toimialojen, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyönä.

Stadin ikäohjelman seuraavalle toimintakaudelle alustavasti suunniteltuja toimenpiteitä ovat mm. viestinnän parantaminen, kuten Seniori-infon laajentaminen ja erilaisen digituen kehittäminen. Yli 75-vuotiaille järjestetään alueellista toimintaa yhteistyössä palvelukeskustoiminnan, liikuntapalvelujen, järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa. Toiminta kohdennetaan erityisesti alueille, joilla ei ole liikuntapalveluja tai -tiloja ja joiden sosioekonominen asema on heikko. Omaishoidon palveluja kehitetään edelleen nykyistä sujuvammiksi ja monimuotoisemmiksi. Palvelut räätälöidään omaishoitajan ja hoidettavan tarpeen mukaan. Omaishoitajien vertaistukea järjestetään myös käyttäen etäyhteyksiä. Työssäkäyvien omaisten tukimuotoja kehitetään. Kaupungissa turvataan esteettömyys asumisessa, liikkumisessa ja palveluiden käyttämisessä. Ikääntyneiden palveluja kehitetään kokonaisuutena varhaisesta tuesta elämän loppuvaiheeseen asti. Helsingin palvelujen kehittämisessä huomioidaan muistiystävällisyys ja muut ikäihmisten erityistarpeet. Osana toimialojen täydennyskoulutusta jatketaan henkilökunnan koulutusta muistisairaiden arjesta ja tarpeista sekä heidän kohtaamisestaan.

Kaupunginhallitus on 3.12.2018 hyväksyt liikkumisohjelman kahdeksan tavoitealuetta ja ohjelman mittarit ohjelman projektisuunnitelman mukaisesti sekä merkinnyt tiedoksi vuosien 2018–2021 toimenpidesuunnitelman. Liikkumisohjelma on osaltaan kytketty kaupungin hyvinvointisuunnitelmaan. Helsingin kaupunki on valinnut ikääntyneiden liikkumisen yhteistyökohteeksi Bloomberg Philanthropies -säätiön ja Harvardin yliopiston. Kaikki kaupungin toimialat ovat sitoutuneet kehittämishankkeen toteuttamiseen. Lisäksi liikkumisohjelman yhteyteen on perustettu ikääntyneiden, iäkkäiden ja soveltavan liikunnan alatyöryhmä, joka seuraavan kolmen vuoden aikana selkeyttää eri toimijoiden rooleja ja toimintaa ikäihmisten liikkumisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi, tehostaa viestintää ja vaikuttaa ikäihmisten palveluiden saavutettavuuteen. Sosiaali- ja terveystoimi on asettanut sitovaksi tavoitteekseen, että liikkumissopimuksen käyttöä kotihoidossa laajennetaan siten, että vähintään 70 prosentille säännöllisen kotihoidon asiakkaista on tehty liikkumissopimus.

Helsinki oli mukana, osana sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa Ikääntyneiden ja omaishoidon kärkihanketta (I&O), laatimassa Uudenmaalla opasta kunnille ”Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi”. Opas on tehty tueksi kunnille ns. vanhuspalvelulain mukaisen ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelman laatimiseen. Työskentelyyn osallistui Uudenmaan ikääntyneiden palvelujen valmisteluryhmä, joka koostuu Uudenmaan kuntien vanhuspalvelujen johtavista virkamiehistä. Opasta voivat soveltaa kaikki Suomen kunnat.

Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Uusi HYTE-rakenne ja HYTE-suunnitelma tekevät toiminnasta aiempaa suunnitelmallisempaa ja auttavat myös ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelman, Stadin ikäohjelman, toteuttamista. Aloitteessa esitetyt toimenpiteet ovat jo toteutumassa. Sosiaali- ja terveyslautakunta ei näe erillistä ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hanketta tarpeelliseksi.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Helsingin kaupunkistrategiassa ja hyvinvointisuunnitelmassa on huomioitu vahvasti koko väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Stadin ikäohjelmassa näkökulmana on koko ikääntynyt väestö. Lisäksi kiinnitetään huomiota erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin iäkkäisiin henkilöihin. Ikääntynyt väestö kokonaisuudessaan on terveys- ja hyvinvointivaikutusten arvioinnin näkökulmasta erityisryhmä, vaikka ei olekaan ryhmänä yhtenäinen vaan hyvin moninainen. Ikääntyneet osallistuvat ohjelman valmisteluun ja osallisuus näkyy myös ohjelman toteuttamisessa ja arvioinnissa.

Stadin ikäohjelma kokoaa Helsingin kaupungin toimialat ja muut toimijat yhteen sovituissa toimenpidekokonaisuuksissa, jolloin niiden edistäminen on aiempaa koordinoidumpaa, tehokkaampaa ja asiakaslähtöisempää. Eri toimijat tuovat asiantuntemuksensa yhteisten teemojen kehittämiseen, ja monipuoliset palvelumahdollisuudet saadaan hyödynnettyä laajasti ja monipuolisesti terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi sekä tasa-arvon edistämiseksi. Sekä asukkaat että asiantuntijat tunnistavat samoja kehittämistarpeita ohjelman toimenpidekokonaisuuksissa. Stadin ikäohjelman toteuttaminen tukee väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen tavoitetta."

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon koskien ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hanketta. Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että asia on tärkeä, mutta asian tiimoilta on jo meneillään useita erillisiä hankkeita ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Toimialan yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on mukana kaupungin eri toimialojen muodostamissa työryhmissä, joissa kehitetään ikäihmisten palveluita ja niiden saavutettavuutta. Näitä ovat Hyvinvoinnin ja terveyden suunnitelma HYTE, jossa tavoitteena on, että kaikki hyvinvointia ja terveyttä edistävät lakisääteiset ohjelmat kootaan yhdeksi ohjelmaksi.

Toimialalla huomioidaan ikäihmisten elinikäisen oppimisen tarpeet erityisesti Helsingin suomenkielisen ja ruotsinkielisen työväenopiston palveluiden osalta. Molemmissa opistoissa ikääntyneet ovat palveluiden keskeinen käyttäjäryhmä ja opistojen palvelut parantavat laajasti ikääntyneiden kaupunkilaisten hyvinvointia.

Helsingin kaupungin suomenkielinen ja ruotsinkielinen työväenopisto tekevät monipuolista ja aktiivista työtä ikäihmisille suunnattujen palvelujen tarjoamiseksi ja kehittämiseksi. Stadin ikäohjelman tavoitteena on ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma, joka tulee sisältämään toimenpiteitä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Ohjelman tekemisessä on painotettu eri toimialojen merkitystä suunnittelussa ja toimeenpanossa, ja sen pitää läpäistä toimialojen omat tavoitteet ja toimenpiteet.

Syksyllä 2018 Helsingissä alkoi myös amerikkalaisen Bloombergin säätiön rahoittama ja johtama toimialojen välinen projekti, jonka tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten liikkumisen ja aktiivisuuden esteitä ja pyrkiä löytämään pitkäaikaisia ratkaisuja niiden parantamiseksi. Verkostoprojektissa on mukana edustajia kaikilta toimialoilta, ja mukaan kutsutaan ikäihmisiä kokemusasiantuntijoiksi ja haastateltaviksi eri aihealueista.

Lisäksi ikääntyneiden hyvinvointiin liittyviä käynnissä olevia hankkeita ovat Muistiystävällinen Helsinki ja Liikkumisohjelma.

Ikääntyneet työväenopistojen kursseilla ja toiminnassa

Työväenopistot järjestävät kursseja ja tarjoavat opiskelumahdollisuuksia, paitsi omissa toimipisteissään, myös palvelukeskuksissa, kirjastoissa sekä kouluilla eri puolilla kaupunkia. Palvelut ovat hyvin ikäihmisten saavutettavissa. Työväenopisto toimii aktiivisesti yhteistyössä palvelukeskusten kanssa kehittäen palvelukeskuksiin monipuolista kurssiohjelmaa. Kurssisuunnittelussa otetaan huomioon kuntalaisilta tullut palaute. Opistotalot tarjoavat myös paikkoja yhteisöllisyyttä tukeviin tapaamisiin ja kokoontumisiin.

Helsingin suomenkielisessä työväenopistossa ikääntyneet muodostavat lähes kolmanneksen vuotuisesta opiskelijamäärästä. Työväenopistossa opiskeli vuonna 2018 noin 30 000 henkilöä, joista noin 9 900 oli yli 65-vuotiaita. Yli 75-vuotiaiden osuus opiskelijoista oli vuonna 2018 noin 2 500. Erityisesti ikäihmisille suunnattuja kursseja järjestettiin 484, ja niissä annettiin opetusta yhteensä noin 11 500 tuntia. Näitä seniorikursseja ovat mm. tietokoneen ja älypuhelimen käyttökurssit, seniorijumpat ja erityisesti ikäihmisille suunnatut kielikurssit.

Ruotsinkielinen työväenopisto Arbis toimii myös aktiivisesti ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Arbiksessa noin 30 prosenttia kursseille osallistujista on yli 65-vuotiaita. Arbis on lisännyt päiväkurssien määrää lisääntyneen kysynnän vuoksi. Noin 75 prosenttia kursseista järjestetään 7.30–18.00 välisenä aikana. Arbis järjestää erityisesti senioreille suunnattuja kursseja mm. liikunnassa, kotitaloudessa, tietotekniikassa, musiikissa ja yhteiskunnallisissa aineissa. Arbis on ruotsinkielisen senioriverkoston aktiivinen toimija. Verkosto järjestää kymmenkunta tapahtumaa vuosittain, ja suurin niistä on seniorifestivaali, joka järjestetään lokakuun alussa Arbiksessa. Verkostossa on mukana kaupungin eri ruotsinkielisiä toimijoita sekä kolmas sektori ja seurakunnat.

Työväenopiston edustaja on mukana kaupungin vanhusneuvostossa.
Vanhusneuvosto pyrkii varmistamaan ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä. Neuvosto vaikuttaa eri toimialojen palveluiden suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista selviytymisen kannalta.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä, että ikääntyneiden hyvinvointia vahvistetaan kaupungin kaikilla toimialoilla. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan mukaan nykyisen koordinaation ja yhteistyön lisäksi ei tarvita erillistä ikääntyneiden ohjelmaa.

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupungin esteettömyyslinjaukset, Stadin ikäohjelma ja liikkumisohjelma sisältävät aloitteessa esitetyt ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteet eikä erillistä uutta ohjelmaa kannata laatia.

Helsingin kaupungin esteettömyyslinjaukset

Helsingin kaupungin esteettömyyslinjaukset toimivat yhtenäisinä koko kaupunkia ja kaikkia toimialoja koskevina yleisinä linjauksina esteettömyystyössä. Esteettömyyslinjaukset muodostavat kokonaiskehyksen eri toimialojen omille esteettömyyteen liittyville toteutusohjelmille ja toimialojen kesken käytävälle vuorovaikutukselle. Varsinaiset toteutustoimenpiteet ja niiden toteutusaikataulut määritellään toimialojen omissa toteutusohjelmissa ja toteutussuunnitelmissa.

Esteettömyyslinjaukset on jaettu viiteen painopistealueeseen: kaavoitus ja liikennesuunnittelu, rakennukset, yleiset alueet, asuinympäristö ja palvelut. Esteettömyyslinjaukset koskevat kaikkia toimialoja, joiden toimintaan kyseinen kokonaisuus liittyy. Kaupunginhallitus hyväksyi esteettömyyslinjaukset 29.10.2012.

Esteettömyyslinjaukset ovat kaikki toimialat kattavan kaupungin sisäisen esteettömyystyöryhmän tärkein työkalu. Esteettömyyslinjauksissa listattujen toimenpiteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Raportointitapaa kehitetään parhaillaan esteettömyystyöryhmässä.

Stadin ikäohjelma

Stadin ikäohjelma on ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista säädetyn lain mukainen toimeenpanosuunnitelma Helsingissä. Ohjelman valmistelusta vastaa kaupunginkanslian osallisuus ja neuvonta –yksikkö.

Ohjelmassa on:
1) arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä ikääntyneen väestön palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä.
2) määriteltävä tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi.
3) määriteltävä toimenpiteet, joilla kunta vastaa 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteutumisesta, sekä arvioitava voimavarat, jotka kunnassa tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseksi.
4) määriteltävä kunnan eri toimialojen vastuut 3 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamisessa; sekä
5) määriteltävä, miten kunta toteuttaa yhteistyötä 4 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tahojen kanssa.

Kaupunkiympäristölautakunta esittää ohjelman täydentämistä siten, että
siihen lisätään jatkossa esitettävät asiat ja näistä esitetään vuosille 2019, 2020 ja 2021 konkreettiset, etenevät tavoitteet, joita kaupunginhallitus, -valtuusto, toimialalautakunnat ja vanhusneuvosto voivat seurata.

Liikkumisohjelma

Liikkumisohjelman tavoitteena on palauttaa fyysinen aktiivisuus luonnolliseksi osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää: lisätään kaupunkilaisten liikkumista ja vähennetään istumista.

Kaupunkistrategiasta johdettavia vaikuttavia teemoja ovat mm.:

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen

Oma asuinalue ja lähiympäristö ovat eläkeikäisten liikkumisen kannalta erityisen tärkeitä. Tärkeiden päivittäisten palvelujen tulisi olla kävelymatkan päässä. Jotta arjen asiointimatkat ja muukin kävely saadaan lisääntymään, ympäristön esteettömyydestä on huolehdittava kaikkina vuodenaikoina. Esteettömiä reittejä tarvitaan lisää. Ne ovat erityisen tärkeitä vanhemmille eläkeläisille. Esteettömyyteen kuuluvat myös hyvät opasteet, riittävä valaistus ja penkit. Talvikunnossapidossa tulisi priorisoida tietyt jalkakäytävät ja kävelytiet kuten pyöräteiden talvikunnossapidon parantamisessa on tehty.

Kävelyä ja pyöräilyä edistää se, että pyöräily ja jalankulku erotetaan toisistaan aina, kun se on mahdollista. Lähes kaikki osaavat ajaa pyörällä. Nuorempien eläkeläisten kohdalla pyöräilyn lisääminen on hyvä tavoite. Esteettömiä lähiliikuntapaikkoja, viheralueita ja kävelyreittejä tarvitaan joka puolelle kaupunkia.