Ylipalomiehen virkanimikkeen muuttaminen, pelastuslaitos

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Ennen 16.1.2019 voimassa olleen Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan pelastuskomentaja päättää viran nimikkeen muuttamisesta (16.1.2019 jälkeen HS 16 luku 12 §) Pelastuskomentaja on päättänyt muuttaa eräät ylipalomiehen virat palomiehen viroiksi.

Pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävissä työskentelee noin 250 palomiestä, noin 98 ylipalomiestä ja noin 40 palomies-ensihoitajaa tai palomies-sairaankuljettajaa. Palomiehen tehtäväkohtainen palkka on 1956,82 euroa, ylipalomiehen palkka 2075,97 euroa, palomies-sairaankuljettajalla 2210,24 euroa ja palomies-ensihoitajalla 2370,39 euroa. Palomiehen ja ylipalomiehen tehtävän sisältö on samanlainen lukuun ottamatta paloesimiehen sijaistehtävää, joita ylipalomiehen virassa on ollut mahdollista hoitaa. Mikäli ylipalomiehen virassa oleva henkilö on kelpoinen palomies-sairaankuljettajan tai palomies-ensihoitajan tehtävään, on hänen tehtävänsä ja tehtäväkohtainen palkkansa niiden kanssa täsmälleen samanlainen.

Ylipalomiehen virkatehtävä ja palkkaero on perustunut siihen, että kokeneita palomiehiä on voitu käyttää paloesimiehen sijaisina ilman paloesimiehen koulutusta.

Pelastuslaitoksella on vuoden 2018 aikana käyty useista yhteistoimintaneuvotteluita palomiesten tehtäväluokituksen järjestelystä. Tavoitteena on, että kaikkien palomiesten, virka- tai tehtävänimikkeesä riippumatta, tehtävässä maksettava palkkaus perustuisi nykyistä paremmin tehtävän vaativuuteen. Tehtävien vaativuustekijät on lueteltu kunnallisen teknisen virkaehtosopimuksen 2 luvun 9 §:ssä. Työn muutoksista johtuen paloesimiehen sijaistamiseen vaadittava osaaminen on kasvanut eikä pelkällä ajan myötä karttuneella kokemuksella enää saavuteta siihen riittävää tasoa. Perusteet erilliselle ylipalomiehen viralle ovat poistuneet. Jatkossa paloesimiehen sijaistehtäviin valitaan erillisen koulutusohjelman kautta pätevöityneitä viranhaltijoita.

Koska perusteet erilliselle ylipalomiehen viralle ovat poistuneet, pelastuskomentaja on päättänyt, että ylipalomiehen avoimia virkoja ei enää täytetä, vaan ne muutetaan palomiehen viroiksi. Virkojen nykyisen tehtäväkohtaisen palkan ero käytetään palomiesten palkkauksen kehittämiseen tehtävän vaativuuteen perustuen. Ylipalomiehen virkoja muutetaan palomiehen viroiksi luonnollisen poistuman myötä.

Oikaisuvaatimuksen tekijä viittaa valituksessaan epätasa-arvoiseen kohteluun ja että ylipalomiehen virka olisi "ikälisä", joka palomiehellä on oikeus vuorollaan saada. Valittajan käsitys on virheellinen. Työnantaja päättää siitä, millaisia virkoja tai työtehtäviä työnantaja tarvitsee tehtäviensä täyttämiseen, kuinka paljon sellaisia tarvitaan ja missä järjestyksessä ja milloin virkoja tai tehtäviä täytetään. Yksittäiset virkaan valinnat puolestaan perustuvat lain mukaisiin nimitysperusteisiin.

Perustuslain mukaan julkisten virkojen yleiset nimitysperusteet ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Taito tarkoittaa koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja, kyky viittaa henkilön tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin ja koeteltu kansalaiskunto tarkoittaa yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä.

Perustuslain säännös edellyttää virkaan hakijoiden ansioiden vertailua. Koulutuksen ja työkokemuksen ohella on arvioitava viran hoitamisen kannalta merkityksellisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia. Tämän harkinnan perusteella valitaan ansioitunein hakija.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 12 §:ssä säädetty syrjintäkielto: työnantaja ei saa virkasuhteeseen ottaessaan ilman hyväksyttävää perustetta asettaa hakijoita eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautuneisuuden, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi.

Virkaan valintapäätöksen perustelujen ydin on hakijoista tehty ansiovertailu eli yhteenveto, jossa esitetään hakijoiden koulutus ja työkokemus sekä tiedot kelpoisuusvaatimuksen täyttymisestä. Oikeuskäytännön mukaan kenelläkään ei ole ehdotonta oikeutta tulla valituksi virkaan pelkästään siksi, että hänellä on pitempi työkokemus kuin muilla hakijoilla (KHO 1997/2296). Hakijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien arvioinnin perusteella on lain mukaan mahdollista päätyä valitsemaan kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista muukin kuin kokenein. Virkaa täyttävällä viranhaltijalla on laaja harkintavalta painottaa yhtä kelpoisuusvaatimuksiin sisältyvistä vaatimuksista ja "ohittaa" jokin muu vaatimus haastattelun ja ansiovertailuun perustuvan kokonaisarvion nojalla. Pitempi kokemus ei automaattisesti tee hakijaa kokonaisuutena paremmaksi (KKO:2005:24 ja KKO:1996:141).

Oikaisuvaatimuksen tekijä antaa ymmärtää, että hänellä ja edustamillaan palomiehillä olisi oikeus tulla valituksi ylipalomiehen virkaan. Oikaisuvaatimus on hylättävä, koska pelastuskomentaja ei ole päättänyt ylipalomiehen virkaan valinnasta, vaan asiassa on kyse avoimien virkojen nimikkeen muuttamisesta.

Oikaisuvaatimuksen tekijä antaa ymmärtää, että hänellä ja edustamillaan palomiehillä olisi ollut oikeus tulla kuulluksi ennen pelastuskomentajan päätöstä. Oikaisuvaatimus on hylättävä, koska pelastuskomentajan päätöksellä ei ole puututtu valittajien virka-asemaan eikä palvelussuhteen ehtoihin. Valittajilla ei siten yksittäisinä viranhaltijoina ole oikeutta tulla asiassa kuulluksi. Ylipalomiehen tehtävän lakkauttaminen on yhteistoimintalain 16 §:n mukaisesti ollut esillä useassa yhteistoimintakokouksessa, jossa läsnä ovat olleet palomiehiä edustavat luottamusmiehet.

Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että ylipalomiesten virkojen lakkauttamisella olisi rikottu yhdenvertaisuusperiaatetta tai tasapuolisen hallinnon periaatetta. Oikaisuvaatimus on hylättävä, koska kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta tulla valituksi johonkin virkaan. Virkojen täyttämisestä tai täyttämättä jättämisestä päättää pelastuskomentaja. Myös pelastuslaitoksen tehtävien hoitamiseen vaadittavista viroista päättää pelastuskomentaja.

Oikaisuvaatimuksen tekijällä on mahdollisuus kehittää palkkaustaan pätevöitymällä ja hakeutumalla nykyistä tehtäväänsä vaativampaan palomiestehtävään palomiesten uuden tehtäväluokittelun myötä.

Pelastuslautakunta 15.01.2019 § 10

Päätös

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Henri Nordenswan, hallintopäällikkö, puhelin: 310 30010

Kaupunkiympäristön toimiala Pelastuslaitos Pelastuskomentaja 02.11.2018 § 35

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Henri Nordenswan, hallintopäällikkö, puhelin: 310 30010

Detta beslut publicerades 07.03.2019

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.