Vahingonkorvausvaatimus työntekijän vahingoittuneista silmälaseista

Hallintopäällikkö päätti kohtuussyistä myöntää ********** vahingonkorvauksena silmälasien rikkoutumisesta 50 euroa.

Työntekijä ********** on vaatinut 21.11.2018 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneella vahingonkorvaushakemuksella 164 euron suuruista korvausta lukulasien vahingoittumisesta. Vahinkoilmoituksen mukaan leikkitoiminnan kerhossa ollut lapsi oli työntekijän sylissä ollessaan huitaissut kädellään ja osunut työntekijän silmälaseihin 4.10.2018. Silmälasit putosivat lattialle ja vahingoittuivat. Optikon arvion mukaan silmälaseja ei voinut enää korjata, joten työntekijä osti uudet lasit, jotka maksoivat 164 euroa. Saadun selvityksen mukaan vahingoittuneet lukulasit olivat noin 5 vuotta vanhat.

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Saman lain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Tässä tapauksessa ei voida katsoa, että työntekijä olisi virheellään aiheuttanut vahingon. Vahinko ei myöskään ole aiheutunut siitä, että työnantaja olisi rikkonut tai laiminlyönyt työsuhteesta tai työsopimuslaista johtuvia velvollisuuksiaan (TSL 12 luvun 1 §:n 1 momentti).

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja päätti 21.5.2017 § 23 hallintosäännön 14 luvun 1 §:n perusteella siirtää toimivaltaansa siten, että hallintopäällikkö päättää vahingonkorvauksesta silloin, kun kaupunki on toimialaa koskevissa asioissa korvausvelvollinen, taikka vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi ja haettava määrä on enintään 5000 euroa.

Helsingin kaupunki ei ole asiassa vahingonkorvauslain eikä työsopimuslain nojalla korvausvelvollinen. Saatu selvitys huomioon ottaen korvauksen myöntäminen voidaan kuitenkin katsoa kohtuulliseksi. Voidaan katsoa, että vahinko ei ole ollut työtehtäviä suoritettaessa vältettävissä. Lisäksi silmälasien käyttäminen on työn kannalta välttämätöntä. Vahingonkorvauksena korvataan esineen vahinkohetkinen arvo, ei jälleenhankinta-arvoa.