Sosiaali- ja terveystoimialan viranhaltijoiden päätösvallan käyttäminen yksilöhuollon asioissa 1.1.2019 lukien

De ärenden som har publicerats före 2019 får beslutets rubrik.
HEL 2018-012910
Ärendet har nyare handläggningar
§ 196
Denna beslutsfattare är inte längre aktiv

Sosiaali- ja terveystoimialan viranhaltijoiden päätösvallan käyttäminen yksilöhuollon asioissa 1.1.2019 lukien

Social- och hälsovårdssektorns sektorchef

Päätös

Toimialajohtaja päätti muuttaa 1.1.2019 lukien delegointisäännön 4, 7, 9, 13, 16, 22, 27-36, 42-43, 48, 51-53, 56-59, 61 ja 63 §:ää.

Samalla toimialajohtaja päätti poistaa 42-43 ja 45-47 §:n sekä lisätä uuden 3, 10, 14, 24-25, 37, 47, 49-50, 54 ja 62 §:n.

Päätöksen perustelut

Hallintosäännön 18 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja määrää viranhaltijan päättämään siltä osin, kuin asia ei kuulu jaoston päätettäväksi, sosiaalihuollon järjestämisestä ja antamisesta sekä palvelusta perittävän maksun määräämisestä lautakunnan vahvistamien perusteiden ja yleisten ohjeiden mukaisesti.

Määräysten poistamisesta ja lisäämisestä johtuen ehdotetussa (liite 1) ja 1.5.2018 voimaan tulleessa delegointisäännössä (liite 2) niiden numerointi ei ole vertailukelpoinen. Muutetut ja lisätyt määräykset viittaavat numeroinniltaan ehdotettuun ja poistetut voimassa olevaan delegointisääntöön. Muutetut ja kokonaan uudet määräykset on merkitty ehdotettuun uuteen delegointisääntöön. Jos päätöksentekijän virkanimike muuttuu, mutta hänen päätösvaltansa säilyy pääosin ennallaan, on kyse muutoksesta. Ainoastaan silloin, kun sekä päätöksentekijä että hänen päätettäväkseen esitettävät asiat ovat uusia, on määräys katsottu uudeksi.

Perhe- ja sosiaalipalveluissa suurimmat muutokset koskevat vammaistyötä, jossa ennakoidaan eduskunnan valmisteltavana olevaa uutta vammaispalvelulakia ja valmistaudutaan yhdennettyyn työhön siten, että päätöksentekijät ovat johtava sosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja eivät enää vammaispalvelun, kehitysvammahuollon tai vammaisten sosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä tai sosiaalityöntekijä.

Lastensuojelun sijoituksen sosiaalityössä siirrytään uuteen toimintamalliin, jossa lapsen vastuusosiaalityö ja perhehoitajan tukityö erotetaan toisistaan. Tämä edellyttää uusia määräyksiä, joiden perusteella sijoituksen sosiaalityön erityissosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja tulevat päättämään muun muassa perhehoidon hoitopalkkioista ja kulukorvauksista (24 ja 25 §).

Sosiaalihuoltolain 29 a § velvoittaa kuntaa järjestämään sosiaalipäivystystä terveydenhuoltolain 50 §:n 3 momentissa tarkoitetun laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön yhteydessä. Tämän johdosta terveys- ja päihdepalvelujen sosiaali- ja kriisipäivystyksen kolme sosiaalityöntekijää siirtyy 7.1.2019 Haartmanin ja Malmin päivystysten sosiaalityöhön, ja heille ehdotetaan uutta määräystä, jonka perusteella he voivat päättää ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä ja takaisinperinnästä ( 54 §).

Psykiatria- ja päihdepalvelujen 1.1.2019 voimaan tuleva organisaatiomuutos edellyttää muutoksia sen viranhaltijoiden nimikkeisiin, minkä johdosta määräykset 56-59 § esitetään tältä osin muutettaviksi. Päätösvalta viranhaltijoilla säilyy pääosin ennallaan. Ainoa merkittävä muutos on päihdehuoltolaissa tarkoitetusta lyhytaikaisesta tahdosta riippumattomasta hoidosta päättäminen väkivaltaisuuden perusteella. Tästä eivät ehdotetun delegointisäännön mukaan päättäisi enää sosiaalityöntekijä, sosiaaliterapeutti eikä sosiaaliohjaaja, vaan ainoastaan johtava sosiaalityöntekijä.

Detta beslut publicerades 07.01.2019

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Stäng

Mer information fås av

Karri Välimäki, johtava lakimies, puhelin: 09 310 43970

karri.valimaki@hel.fi