Använder du tjänsten Beslut regelbundet? Vi söker nu deltagare till cirka en timme långa användartester. Genom att delta hjälper du oss utveckla tjänsten så att den blir ännu bättre.

Vähäpäästöisten ajoneuvojen kriteerien tarkistaminen

HEL 2019-000175
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 11. / 148 §

Oikaisuvaatimus vähäpäästöisten ajoneuvojen kriteerien tarkistamista koskevasta päätöksestä

Helsingfors stadsstyrelse

Päätös

Kaupunginhallitus päätti hylätä vähäpäästöisten ajoneuvojen kriteerien tarkistamisesta tekemäänsä päätökseen 25.11.2019 § 807 kohdistuvan oikaisuvaatimuksen, sillä oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Stäng

**********

on tehnyt oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen päätöksestä 25.11.2019 § 807, jolla kaupunginhallitus päätti vähäpäästöisten ajoneuvojen kriteerien tarkistamisesta.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

**********

on toimittanut oikaisuvaatimuksen Helsingin kaupungin kirjaamoon 17.12.2019. Oikaisuvaatimus on osoitettu oikealle viranomaiselle ja se on saapunut säädetyssä määräajassa.

Oikaisuvaatimuksen mukaan kaupunginhallituksen päätös tulee ensisijaisesti kumota tai toissijaisesti muuttaa päätöskohdan viisi (5) osalta siten, että nykyistä bensiinikäyttöisten ajoneuvojen euroluokkakriteeriä ei muuteta.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet koskien päästökriteerien määrityksiä ja niiden arviointi

Oikaisuvaatimuksen mukaan bensiiniautojen osalta Euro 5- ja Euro 6 -päästökriteerit eivät eroa toisistaan.

Oikaisuvaatimuksessa viitataan kaupunginhallituksen aikaisempiin päätöksiin ja niissä esitettyihin perusteluihin, joissa käsitellään dieselkäyttöisten ajoneuvojen päästöjä ja toisaalta toteamukseen, että ”bensiiniautojen ilmanlaatua heikentävät päästöt ovat jo Euro 5 -päästöluokassa hyvin alhaiset, eikä Euro 6 -päästöluokka muuta kriteerejä.”

Kaupunki katsoo, että tuoreemman tutkimuksen valossa hiukkaslukumäärän rajoittamisella näyttää olevan alati kasvava merkitys terveellisen ilmanlaadun kannalta, jolloin kriteerien tarkistaminen näiltä osin on perusteltua.

Bensiiniautojen osalta Euro 5 ja Euro 6 –päästökriteerit tosiasiallisesti eroavat toisistaan. Päästökriteerinä on jo Euro 5 -tasolla ollut hiukkasmassaa rajoittava kriteeri PM (yksikkö g/km). Uutena päästökomponenttina hiukkasmassan rinnalle Euro 6 –päästökriteeristöön on tullut hiukkaslukumäärää kuvaava indikaattori PN (yksikkö kpl/km). Muut päästökomponentit ja näiden raja-arvotasot ovat yhtä suuret Euro 5- ja Euro 6 -tasoissa. Uusi päästökomponentti PN yhdessä PM:n kanssa rajoittaa erityisesti hiukkaspäästöjen kokojakaumaa. Tällä pyritään rajoittamaan kooltaan pienimpien hiukkasten määrää hengitysilmassa. Pienhiukkasten (PM 2.5, aerodynaaminen halkaisija < 2,5 mikrometriä) ja erityisesti nk. ultrapienten tai nanohiukkasten (halkaisija luokkaa 10 nm tai alle) terveysvaikutuksista on viime vuosina saatu paljon uutta tutkimustietoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on luokitellut ulkoilman pienhiukkaset tautitaakaltaan merkittävimmäksi ympäristöaltisteeksi. Ultrapienten hiukkasten kertymisestä elimistöön ja pienen kokonsa ansiosta jopa verenkierron mukana aivoihin julkaistaan jatkuvasti uutta tutkimustietoa. Ultrapienten hiukkasten kertyminen on yhdistetty mm. Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien esiintyvyyteen. Rönkkö & Tuomisen (2019) artikkelin mukaan nanohiukkasten pitoisuudet tieliikenneympäristössä ovat hyvin korkeita. Hiukkasten merkittäviksi päästölähteiksi tunnistetaan kaikki erilaisia polttoaineita käyttävät moottoriajoneuvot. Edellä kuvatun nojalla Euro 6 -päästökriteeri on perusteltu myös bensiinikäyttöisten henkilöautojen osalta.

Oikaisuvaatimuksessa nostetaan esiin dieselhenkilöautojen typenoksidipäästöt (NOx) ja verrataan niitä bensiiniautojen vastaaviin päästöihin. Kuitenkin bensiiniautojen Euro-päästöluokan korottaminen on perusteltua ennen kaikkea pienhiukkaspäästöjen vähenemisen perusteella.

Oikaisuvaatimuksen yhteenvedossa esitetään väite, jonka mukaan Helsingin kaupunki tukisi päätöksellään Euro 6 -päästöluokan dieselhenkilöautojen hankintaa, joiden lähipäästöt ovat selkeästi haitallisemmat kuin Euro 5 -luokan bensiinikäyttöisten henkilöautojen. Kuitenkin päätöksessä dieselhenkilöautoille on Euro-luokan lisäksi asetettu varsin tiukka CO2-päästökriteeri (50 g/km NEDC-mittaustavalla mitattuna). Vastaava CO2-raja-arvo bensiinikäyttöisille henkilöautoille on 95 g/km. Käytännössä kriteerit täyttävän dieselhenkilöauton tulee olla ladattava dieselhybridi. Ladattavalle hybridille ominaisen osittaisen sähkökäytön vuoksi ajoneuvon terveydelle haitalliset pakokaasupäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin pelkästään polttomoottorikäyttöisen dieselhenkilöauton.

Oikaisuvaatimuksen yhteenvedossa todetaan, että ”Lisäksi kaupungin käyttöön hankittavat ajoneuvot ovat päätöksen mukaan pääasiassa muita kuin vähäpäästöisiä”. Väitteen ei voida katsoa pitävän paikkaansa. Helsingin kaupunki hankkii vain uusia ajoneuvoja. Uudet henkilöautot ovat Euro 6 -päästöstandardin voimaantulon jälkeen lakisääteisesti Euro 6 -tasoa. CO2-päästöjen osalta kaupunki on aiempien päätösten mukaisesti pääosin hankkinut kriteerit täyttäviä autoja. Poikkeukset liittyvät ajoneuvojen erityisiin käyttötarkoituksiin tai varusteluvaatimuksiin, joiden myötä päästökriteerejä vastaavaa tarjontaa ei ole ollut markkinoilta saatavilla.

Hyvän hallinnon periaatteiden toteutumisen arviointi

Oikaisuvaatimuksen mukaan päätöskohta viisi (5) on epäjohdonmukainen. Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että päätös vähäpäästöisten kriteerien tarkistamisesta bensiiniajoneuvojen osalta, jotka täyttävät Euro 5 päästövaatimukset, on hallinto-oikeudellisten periaatteiden vastainen. Lisäksi päätöksen todetaan tältä osin olevan suhteellisuus-, yhdenvertaisuus-, tarkoitussidonnaisuuden- ja luottamuksensuojan periaatteiden vastainen.

Kaupunki on jo vuonna 2008 linjannut vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämistä koskevat päämäärät useissa kaupungin hyväksymissä ohjelmissa ja strategioissa. Näin ollen kaupungilla on jo vuonna 2008 ollut selkeä visio positiivisten ympäristö- ja terveysvaikutusten edistämisestä koskien koko kaupunkia ja kuntalaisia. Ilmansuojelun toimintaohjelman (khs 19.5.2008), meluntorjunnan toimintasuunnitelman (khs 17.11.2008) ja pääkaupunkiseudun ilmastostrategian 2030 (khs 11.2.2008) puitteissa on nimenomaisesti mainittu toimet koskien vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämistä.

Kaupungilla on Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma, jossa päästöjen vähentäminen on yhtenä tavoitteista. Helsingin kaupunki tukee Valtioneuvoston asettamia kansallisia päästövähennystavoitteita toimenpideohjelmassaan. Päästöt ovat yleinen ympäristöongelma, jonka torjumiseksi tulee linjauksia ja velvoitteita aina EU-tasolta asti.

Oikaisuvaatimuksen kohteena on kaupungin vapaaehtoisesti kannustintarkoituksessa myönnetty alennus asukaspysäköintiin. Alennuksen saavuttamiseksi kaupunki on asettanut ajoneuvojen ilmastopäästöihin sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen asetetut kriteerit, jotka tarkistetaan aina uuden ja päivittyneen tiedon, tekniikan tai muun viranomaista velvoittavan seikan vuoksi pääsääntöisesti kahden vuoden välein (khs 9.5.2011 § 476).

Viranomaistoiminnan yksi keskeisimmistä piirteistä on yhdenvertaisuuden edistäminen. Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Viranomaistoiminnassa hallinnon asiakkaita tulee kohdella tasapuolisesti ja syrjimättä.

Luottamuksensuojaperiaatteen keskeisenä sisältönä on oikeusjärjestyksen ja siihen perustuvan päätöksenteon ennakoitavuuden vaatimus.

Viranomaisen suhteellisuusperiaatteen keskeisenä piirteenä pidetään toimien oikeasuhteisuutta tavoiteltuun päämäärään nähden. Suhteellisuusperiaatteen mukaan hallinnollisten toimien on oltava tarpeellisia ja välttämättömiä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tarkoitussidonnaisuuden periaate puolestaan sisältää yleisen velvollisuuden käyttää toimivaltaa vain siihen tarkoitukseen, johon se lain mukaan on määritelty tai tarkoitettu käytettäväksi.

Vähäpäästöisten ajoneuvojen kriteerien tarkistamisessa on kyse vapaaehtoisen alennuksen myöntämisestä. Kyse ei ole sellaisesta avustuksesta, johon olisi lakisääteinen oikeus. Näin ollen asukaspysäköinnin alennuksen ei voida katsoa olevan oikeus tai saavutettu etuus, johon ei voisi tulla muutoksia. Edellä mainitusta johtuen kaupunginhallituksen päätöstä ei voida pitää luottamuksensuojan periaatteen vastaisena.

Asukaspysäköinnin alennukseen on asetettu kriteerit, jotka tukevat yleishyödyllisesti koko kaupunkia ja kuntalaisia. Tavoitteilla pyritään vähentämään päästöjä ja meluhaittoja, mitkä ovat tutkitusti terveydelle haitallisia. Kriteerit ovat yksiselitteiset ja samat kaikille, ja ne on mahdollista täyttää kenen tahansa asukaspysäköinnin alennuksen piiriin kuuluvan autonomistajan toimesta. Näin ollen kriteerit ovat yhdenvertaisia eivätkä täytä syrjinnän määritelmää.

Asukaspysäköinnin alennus koskee muutamia tuhansia Helsingin kaupungin yksityisautoilevia asukkaita. Suhteessa satojen tuhansien asukasmäärään Helsingin kaupungissa, tämä on verrattain pieni määrä. Kaupunki on kuitenkin katsonut, että kannustamalla parempiin valintoihin eli valitsemaan vähäpäästöisempi auto, saadaan sillä kaikkien kuntalaisten ilmanalaan vaikuttavia terveyshyötyjä. Tältäkään osin ei voida katsoa, että kaupunki olisi toiminut syrjivästi osoittaessaan oikeuden kannustimeen vain osalle kaupungin asukkaista (asukaspysäköinnin alennuksen piirissä olevat yksityisautoilijat). Tältäkään osin ei voida katsoa syrjinnän määritelmän täyttyvän.

Suhteellisuus- ja tarkoituksensidonnaisuuden periaatteiden osalta voidaan todeta, että kaupunki on joutunut punnitsemaan yksityisautoilun aiheuttamien päästö- ja meluhaittojen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia ympäristöön ja kunnan asukkaiden terveyteen nähden. Päätös tukee kaupungin tavoitteita ja edistää julkisen toimijan vastuuta edesauttaa hyvinvoinnin lisäämistä kannustamalla yksityisautoilijoita kuntalaisten kannalta parempiin vaihtoehtoihin. Tehtyä päätöstä voidaan pitää suhteellisuus- ja tarkoituksensidonnaisuuden periaatteiden mukaisena.

Yhteenveto

Viranomaisella on aina harkintavaltaa myöntämissään etuuksissa. Viranomaisella on oikeus muuttaa päätöstään ja kriteereitään etuuden saavuttamiseksi uuden tutkimustiedon ja uudistuneen tekniikan tultua markkinoille. Oikaisuvaatimuksessa esitetyt viittaukset aiempiin päätöksiin eivät ole relevantteja uuden päätöksen osalta. Jokainen päätös ja sen perustelut on tehty sen hetkisen tiedon valossa. Ottaen huomioon, että ympäristö- ja terveyshaittojen minimoimiseen liittyvä tieto ja teknologia kehittyvät, kaupungin tulee päätöksenteossa ottaa huomioon uusi ja alati päivittyvä informaatio.

Kaupunki julkisena toimijana on suunnannäyttäjänä päästövähennyksiin kohdistuvien toimien osalta niin omassa toiminnassaan kuin tukemalla kuntalaisia ympäristöystävällisimpiin valintoihin.

Helsingin kaupunki on päätöksessään § 807 noudattanut kaikkia hyvän hallinnon periaatteita.

Oikaisuvaatimus tulee hylätä, sillä siinä ei ole esitetty sellaisia laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteita, joiden johdosta kaupunginhallituksen päätös olisi kumottava tai joiden johdosta päätöstä olisi muutettava.

Stäng

Kaupunginhallitus 25.11.2019 § 807

Päätös

Kaupunginhallitus päätti tarkistaa kaupunginhallituksen päätöksessä 14.11.2016 § 1025 määriteltyjä vähäpäästöisille ajoneuvoille asetettuja kriteereitä siten, että kaupunginvaltuuston 16.2.2011 § 31 hyväksymä 50 % alennus voimassaolevista pysäköintimaksuista sekä asukas- ja yrityspysäköintitunnuksen lunastamismaksusta voidaan 18.11.2019 alkaen antaa ajoneuvolain (1090/2002) mukaisille jäljempänä luetelluille ajoneuvoille. Lisäksi kaupungin ajoneuvojen hankinnassa on tarkistetut kriteerit otettava huomioon soveltuvin osin.

  1. Vähäpäästöisten bensiinikäyttöisten henkilöautojen (ml. hybridit) CO2-päästöt ovat enintään 95 g/km NEDC-päästömittausmenetelmällä ja enintään 126 g/km WLTP-päästömittausmenetelmällä mitattuna
  2. Vähäpäästöisten dieselkäyttöisten henkilöautojen CO2-päästöt ovat enintään 50 g/km NEDC-päästömittausmenetelmällä ja enintään 70 g/km WLTP-päästömittausmenetelmällä mitattuna.  
  3. Vähäpäästöisten bifuel- eli kaasuautojen CO2-päästöt ovat enintään 150 g/km NEDC-päästömittausmenetelmällä ja enintään 180 g/km WLTP-päästömittausmenetelmällä mitattuna
  4. Kaikkien edellä mainittujen ajoneuvojen osalta CO2-päästökriteerin täyttymiseksi riittää, että päästöarvo täyttää edellä asetetut ehdot vähintään toisen päästömittausmenetelmän osalta
  5. Kaikkien edellä mainittujen ajoneuvojen Euro-päästöluokka on vähintään Euro 6
  6. Kaikki täyssähköautot ja täyssähkökäyttöiset L-luokan ajoneuvot (moottoripyörät, mopot, kolmi- ja nelipyörät sekä kevyet nelipyörät eli mopoautot) ovat vähäpäästöisiä
  7. Kaupungin kuljetuskäyttöön hankittavien bensiinikäyttöisten (ml. hybridit) monikäyttö- ja farmarihenkilöautojen CO2-päästöt ovat enintään 125 g/km NEDC-päästömittausmenetelmällä ja enintään 156 g/km WLTP-päästömittausmenetelmällä mitattuna

Tarkistuksen myötä pysäköintietuuden piiristä poistuville pysäköintietuus on voimassa vuoden 2020 loppuun asti.

Pysäköintietuutta ei myönnetä takautuvasti.

18.11.2019 Pöydälle

Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot

Jorma Lamminmäki, hankintajohtaja, puhelin: 310 31500

jorma.lamminmaki@hel.fi
Stäng

Detta beslut publicerades 10.03.2020

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
  • päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimusten perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Stäng

Föredragande

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Mer information fås av

Jorma Lamminmäki, hankintajohtaja, puhelin: 09 310 31500

jorma.lamminmaki@hel.fi

Bilagor

1. Oikaisuvaatimus 16.12.2019

I beslutsdokumenten nämns bilagor som inte publiceras på nätet. Bort lämnas bilagor som innehåller sekretessbelagda uppgifter, bilagor som innehåller uppgifter som kan äventyra integritetsskyddet eller sådana som man inte av tekniska orsaker kunnat överföra till elektroniskt format. (Offentlighetslagen 621/1999, Lagen om tjänster inom elektronisk kommunikation 917/2014, Dataskyddslagen 1050/2018, Lagen om behandling av personuppgifter inom social- och hälsovården 703/2023, Lagen om offentlig upphandling och koncession 1397/2016). Upplysningar om stadsstyrelsens beslutshandlingar fås också från Helsingfors stads registratorskontor.