Vahingonkorvaus, esinevahinko, 5.2.2019, Staffansby lågstadieskola

Hallintopäällikkö päätti hylätä ********** vahingonkorvausvaatimuksen vahingoittuneesta takista.

Hakija on esittänyt 13.2.2019 päivätyssä vahingonkorvaushakemuksessa 90 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen lapsensa vahingoittuneesta takista. Tositetta tai muuta selvitystä takin hankintahinnasta ei ole esitetty.

Hakijan mukaan koulussa oli järjestetty ulkotoimintaa, jossa lapselle oli annettu maalia. Tehtävän aikana maalia oli joutunut lapsen takille. Maalaustapahtumasta, värien käytöstä ja mahdollisesta omaisuuden vaurioitumisesta ei erikseen tiedotettu. Lapselle oli annettu ohjeeksi, että jos maalia tulee vaatteille, maali tulee ”pestä” pois lumella, joten opettajalla oli tiedossa riski maalin joutumisesta vaatteille. Maalin vesiliukoisuutta eri materiaaleista ei ollut varmistettu. Takilla ei ole enää jälleenmyyntiarvoa. Maali ei ole irronnut takista, vaikka sitä on useamman kerran pesty myös tahranpoistoaineella.

Koululta saadun selvityksen mukaan kakkosluokkalaiset olivat maalanneet pihalla vesiliukoisilla väreillä. Ennen maalaukseen ryhtymistä oppilaille oli opettajien toimesta annettu useampaan kertaan ohjeet maalien käytöstä sekä siitä, kuinka toimia, jos vesiliukoista maalia joutuu vaatteille (lumella pesu). Osa oppilaista ei seurannut ohjeita ja väriä roiskui hakijan lapsen takille. Epäselväksi jäi, oliko hakijan lapsi mukana roiskuttamassa maalia. Erillistä tiedotetta ei lähetetty, sillä vesiliukoista maalia käytetään joka viikko kuvataiteessa. Vesiliukoisuus on varmistettu tuoteselosteesta, jossa todetaan värin olevan vesiohenteista ja lähtevän pois saippuavedellä (kuva tuoteselosteesta).

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi.

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen.

Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan työnantajan vahingonkorvausvastuuta sovelletaan myös kuntaan.

Asiassa ei ole ilmennyt, että vahinko olisi aiheutunut Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palvelussuhteessa olevan opettajan virheestä tai laiminlyönnistä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole asiassa vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen. Ennen maalauksen alkamista opettajat ovat ohjeistaneet useamman kerran toisen vuosiluokan oppilaita värien käytöstä ja kuinka toimia, mikäli väriä joutuu vaatteille. Opettajat ovat riittävällä huolellisuudella varmistaneet maalin vesiliukoisuuden ja voineet perustellusti luottaa tuoteselosteessa kerrottuun. Kohtuudella ei voida edellyttää, että opettajien olisi tullut varmistaa ennakkoon maalin irtoaminen eri materiaaleista. Kyseinen maali on säännöllisesti käytössä kuvataiteen oppitunneilla. Osa oppilaista ei ole toiminut opettajien ohjeiden mukaisesti, jolloin vahinko on syntynyt.