Poikkeamispäätöshakemus, Katajanokka tontti 91-8-161-7, Kauppiaankatu 2, Asunto Oy Kataja

HEL 2019-004105
Ärendet har nyare handläggningar
§ 64

Katajanokka, Kauppiaankatu 2, poikkeamishakemus

Markanvändningschef

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 8. kaupunginosan (Katajanokka) korttelin 8161 tonttia 7 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 8340 seuraavasti:

  • Rakennuksen rakennetusta kerrosalasta (ylitys 238 k-m², 4,8 %)
  • Asemakaavassa osoitetusta myymälätilan huoneistoalan enimmäismäärästä (ylitys 7 m², 1,46 %)
  • Julkisivun suojelumääräyksestä siten, että ulko-ovi ja katos  rakennetaan suojeltuun julkisivuun.

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

  • Uusi ovi ja katos on suunniteltava suojellun rakennuksen julkisivuun soveltuvalla tavalla. Rakennuslupavaiheessa tulee esittää sekä ovesta että katoksesta materiaaleineen yksityiskohtainen suunnitelma.
  • Pysäkin ja pysäkinalueen rakenteellinen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä HKL:n kanssa. Katualueiden suunnittelu on tehtävä yhteistyössä liikenne- ja katusuunnittelun kanssa. Katualueen rakennussuunnitelmat tulee teettää kaupungin ohjeistuksen mukaisesti ja ne tulee hyväksyttää liikenne- ja katusuunnittelupalvelussa ennen rakennusluvan hakemista.
  • Hakijan tulee saada luvat  (mm. sijoitus- ja kaivuluvat) ennen toimenpiteisiin ryhtymistä sekä sopia alueen vuokraamisesta.

Hinta

1 000 euroa

Hakija

Asunto-Oy Kataja

Rakennuspaikka

8. kaupunginosan (Katajanokka) korttelin 8161 tonttia 7

Hakemus

Hakija hakee lupaa poiketa voimassa olevasta asemakaavasta nro 8340 seuraavasti: rakennuksen rakennetusta kerrosalasta, myymälätilan huoneistoalan enimmäismäärästä sekä julkisivun suojelumääräyksestä

Hakija on toimittanut hakemuksen liitteenä aineistot: asemapiirustuksen (21.2.2020), otteet julkisivuista (10.2.2020) ja pohjakerroksesta (10.2.2020, päivitetty, sähköposti 25.5.2020) sekä hankeselostuksen (10.2.2020, päivitetty, sähköposti 25.5.2020)

Hankkeessa on tarkoitus muuttaa As Oy Katajan nykyisiä maapohjaisia kellaritiloja siten, että tilaan saadaan toteutettua asukkaiden irtaimistovarastot, muuta varastotilaa ja liiketilaa. Kellaritilat ovat kunnostamattomat ja nykykunnossaan niihin liittyy rakenteellisia ja taloteknisiä ongelmia. Rakennuksen kokonaisala on 5 810 m², kellarin ala on noin 723 m² ja nykyiset liiketilat ovat 303 m² ja työhuonetila 59 m² (isännöitsijän tietojen mukaan).

Tontin tehokkuusluku on e=2,4. Rakennusoikeus asemakaavan mukaan on 2,4 x 1 458 m² = 3 499 k-m². Hakija toteaa, että rakennuksen alkuperäinen käytetty kerrosala, 4 962 k-m², ylittää valmiiksi asemakaavan rakennusoikeuden (3 499 k-m²). Nyt haettava rakennuksen kerrosalan muutos tuo vähäisen lisäyksen tähän ylitykseen.

Muutosalueen uusi liiketila lisää kerrosalaa: 4 962 k-m² + 238 k-m² (216 k-m²) = 5 200 k-m². Uuden kerrosalan määrä on laskettu kiinteistössä toteutetun lasermittauksen pohjalta, pitäen sisällään liiketilakäyttöön muutettavat tilat, sekä näitä ympäröivät seinärakenteet. Pinta-alaan sisältyy mukaan 22 m² ulkoseinän yli 25 cm paksuuden ylittävää osuutta. Alkuperäisen rakennuksen kerrosalaan (4 962 k-m²) verrattuna muutosalue (liiketilat 238 k-m²) on vähäinen (4,8 %).

Hakija perustelee kerrosalan ylitystä sillä, että se johtuu lähtökohtaisesti asemakaavan rakennusoikeusmäärityksiin sisältyvistä suojelutavoitteista. Mahdollisuus tilojen käyttämiseen liiketilakäytössä on kirjattu kaavan käyttötarkoitusmääräyksiin (m 480).

Asemakaavan määräyksen mukaan (m 480), mikäli tiloihin on erillinen kulkuyhteys, rakennuksen myymälä-, palvelu-, toimisto-, varasto- tai näihin verrattavia tilojen huoneistoalan yhteenlasketun enimmäismäärä on 480 m². Uuden kellarin liiketilan huoneistoala on 184 m². Huoneistoala on laskettu kiinteistössä toteutetun lasermittauksen pohjalta, pitäen sisällään liiketilakäyttöön muutettavat tilat ilman kantavia seinärakenteita. Lisäyksen jälkeen liiketilojen kokonaishuoneistoala on 184 m² + 303 m² = 487 m², mikä ylittää asemakaavan määräyksen mukaisen osuuden 7 m² (=1,46 %).

Yhtiön omistuksessa oleva nykyinen työtila (huoneisto K29, 59 m²) on laskettu tässä tarkastelussa asemakaavan määräyksen k 50 mukaiseksi työtilaksi. Se ylittää sallitun määrän 9 m²:llä. Yhtiön omistuksessa olevia nykyistä kerhotilaa (tila H27) ja varastoa (tila I28) ei käyttötarkoituksen pohjalta (yhtiön yhteistiloja) ole laskettu mukaan näihin pinta-aloihin.

Tilojen peruskorjaus ja pysyvien liiketilojen rakentaminen liittyvät hakijan mukaan keskeisellä tavalla toisiinsa, sillä se mahdollistaa kiinteistön käytön, ylläpidon ja suojelun kestävällä tavalla.

Liiketilojen rakentaminen edellyttää muutoksia rakennuksen suojeltuun julkisivuun, sillä liiketilaan on järjestettävä erillinen sisäänkäynti asemakaavamääräyksen m 480 mukaisesti. Kulkuyhteyden toteuttaminen ahtaan sisäpihan tai nykyisten porrashuoneiden kautta siten, ettei siitä aiheudu haittaa rakennuksen asunnoille ja niiden yhteistilojen ja pihan käytölle, vaatii erillistä sisäänkäyntiä. Uusi oviaukko esitetään Kruunuvuorenkadun puoleiselle julkisivulle. Muutos julkisivuun toteutetaan rakennuksen arkkitehtuuriin soveltuen.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 18.6.1984 hyväksytty asemakaava nro nro 8340. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuinkerrostalojen korttelialueella (AK).

Tontin asemakaavamääräyksiä:

  • Tontin tehokkuusluku on e=2,4.
  • m 480: rakennusalan osa, jossa saa olla myymälätilaa, mutta myös palvelu-, toimisto-, varasto-  tai näihin verrattavia tiloja rakennuksen ensimmäisessä kokonaan tai osittain maanpinnan  yläpuolisessa kerroksessa tai kellarikerroksessa, mikäli kuhunkin tällaiseen huoneistoon  järjestetään erillinen kulkuyhteys. Asemakaavaan on merkitty näiden tilojen enimmäishuoneistoala.
  • Olemassa olevia asuntoja ei saa muuttaa muuhun käyttöön.
  • Tontin sisäpiha on asemakaavassa merkitty leikki- ja oleskelualueeksi, jolle on istutettava puita ja pensaita, vähintään ¼ tämän tontin osan pinta-alasta (n. 59,7 m²). Tontin itärajalla saa olla enintään 1,4 m korkea tiili-, luonnonkivi- tai muu ympäristöön soveltuva aita tai matala pensasaita.
  • Rajalle saa järjestää kulkuyhteyden.

Asemakaavassa rakennus on suojeltu sr-2 merkinnällä, jonka mukaan rakennusala tai sen osa, jolla sijaitsee rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvan kannalta tai muusta niihin verrattavasta syystä arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa ilman pakottavaa syytä hävittää eikä rakennuksessa saa suorittaa sellaisia purkamis- ja muutostöitä, jotka turmelevat kadunpuoleista julkisivua, julkisivun osan muodostavaa vesikattoa tai porrashuoneiden rakennustaiteellista arvoa. Rakennuksessa suoritettavia korjaus- ja muutostöitä tehtäessä on rakennuslupaviranomaisen erityisesti katsottava, että rakennuksen arvo säilyy. AK-korttelialueilla tontin kerrosala saa olla välitonteilla enintään 1,6 ja kulmatonteilla enintään 2,4 kertaa tontin pinta-ala, ellei asemakaavassa ole tontin rakennusalalla sallittua enimmäisrakennusoikeutta erikseen määrätty.

Kantakaupungin vanhoilla asuntoalueilla suoritettu asemakaavoitustyö on perustunut kaksivaiheiseen kaavoitusmenettelyyn. Laatimalla ensiksi ns. tavoitekaava on pyritty kiireellisimmiksi koettujen tavoitteiden toteuttamiseen, säilyttämiseen ja konttoristumisen estämiseen asuntovaltaisissa kortteleissa. Toisen vaiheen tavoitteena on pidetty alueiden yksityiskohtaisten asemakaavojen laatimista asuinympäristön parantamiseksi.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu keskusta C2 alueeksi. Aluetta kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena.

Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava kantakaupungille ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen sekä liike- ja toimitilojen riittävä määrä. Käyttötarkoituksen muutosten yhteydessä tulee tehdä alueellinen tarkastelu

Aluetta kehitetään kestävien kulkumuotojen, erityisesti kävelyn ja pyöräilyn, ehdoilla.

Rakennus sijaitsee Katajanokan vanhassa osassa, joka sisältyy Museoviraston inventoinnissa (RKY) valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Nykytilanteessa paikalla oleva rakennus on vuonna 1902 valmistunut rakennustaiteellisesti merkittävä Jugend-kauden talo. Talon piirustukset laati arkkitehdit Usko Nyström, Albert Petrelius ja Vilho Penttilä.

Asuinkerrostalossa on 4 kerrosta ja kellarikerros. Rakennuksessa on 19 asuinhuoneistoa, joiden yhteinen pinta-ala on 3 779,82 m². Yhtiön hallinnassa on 3 kpl asuinhuoneistoja (160 m²), 2 kpl liiketiloja (303 m²). Piha on pieni alueen umpikortteleiden järjestelmän takia. Kauppiaankadun varrella katutaso nousee, mahdollistaen huoltorakennuksen kattotason käytön pysäköintiä varten (yht. 3 pysäköintipaikkaa).

Rakennuksen katujulkisivut ovat huolellisesti koristeltuja. Kasvi- ja puuaiheisia kipsikoristeita on käytetty erityisesti ikkunalinjoissa valkoisella ja Kruunuvuorenkadun puolella katonrajassa punaisella. Rakennuksessa on käytetty monia ikkunatyyppejä ja -kokoja, joiden punaruskeat puitteet toimivat myös koriste-elementteinä.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (23.5.2019). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot ELY-keskukselta, kaupunginmuseolta ja pelastuslaitokselta.

Sähköpostitse 22.4.2020 lähettämässä kannanotossa Ely-keskus toteaa, että mikäli oviaukko toteutetaan kaupunginmuseon 6.11.2019 antamassaan lausunnossa esittämällä tavalla, se on toteutettavissa.

Kaupunginmuseolta on saatu kaksi lausuntoa (13.6.2019 ja 6.11.2019).

Lausunnossaan 6.11.2019 kaupunginmuseo toteaa, että hankkeessa on tarkoitus on muuttaa As Oy Katajan nykyisiä maapohjaisia kellaritiloja siten, että tilaan saadaan toteutettua asukkaiden irtaimistovarastot, muuta varastotilaa ja liiketilaa. Liiketilaan on tarkoitus järjestää erillinen sisäänkäynti.

Poikkeamishankkeen aiemmassa vaiheessa uuden sisäänkäynnin paikka oli osoitettu rakennuksen päätyyn Kauppiaankadun ja Kruunuvuorenkadun kulmaukseen. Asiaa koskevassa lausunnossaan museo totesi, että tässä muodossa uuden sisäänkäynnin puhkaiseminen ja kulkuyhteyden toteuttaminen katutasolta kellaritiloihin ei kaupunginmuseon mielestä ole voimassa olevan suojelumääräyksen, eikä rakennuksen arkkitehtonisten arvojen mukainen toimenpide, eikä kaupunginmuseo voinut puoltaa Kauppiaankatu 2:n poikkeamispäätöshakemusta.

Kaupunginmuseon lausunnon jälkeen on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa sisäänkäynti. Päädyn osalta tutkittiin vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa portaat ja ovi ilman katosta. Lisäksi tutkittiin vaihtoehtoa, jossa sisäänkäynti sijaitsisi Kruunuvuorenkadun puolella raitiovaunupysäkin kohdalla.

Museon näkökulmasta rakennuksen päädyn umpinainen sokkeli, jossa on pienet ampuma-aukkotyyppiset ikkunat, ei tue ison oviaukon tekemistä päätyyn. Sen sijaan Kruunuvuorenkadun puoleinen vaihtoehto vaikuttaa paremmin soveltuvalta. Ratkaisua tukisi myös oven sijoitus siten, että se jatkaa viereisten ikkunoiden rytmiä.

Esillä olevissa suunnitelmissa työ- ja varastotiloihin lisätään niihin johtava uusi erillinen käyntiovi katoksineen Kruunuvuorenkadulle. Uusi oviaukko on esitetty Kruunuvuorenkadulle kohtaan, jossa kadun korkeus on mahdollisimman alhaalla, ja oviaukkoa varten tarvittava syvennys jää matalaksi. Oven yläreuna on mitoitettu siten, että se noudattaa viereisten kellarin ikkunoiden yläreunan korkoa. Oven kokonaiskorkeus jää hieman matalaksi, mutta se on kuitenkin käyttökelpoinen. Oviaukkoa varten katuun on tarkoitus tehdä matala (enintään 30 cm) syvennys ja portaat. Uusi ovi jatkaa julkisivussa olevien kellaritason ikkunoiden rytmiä. Suunnitelmissa uusi ovi tehdään lasitettuna, valoaukko viereisten ikkunoiden mukaan.

As Oy Katajan kaltaisissa suojelluissa rakennuksissa kaupunginmuseon näkökulmasta rakennuksen olemassa oleva tilanne on lähtökohta, joka asettaa myös rajat mahdollisille muutoksille ja määrittelee kellarikerroksen realistiset käyttötarkoitukset. Suunnitelma on kehittynyt aiemmasta ratkaisusta rakennuksen arkkitehtonisia arvoja huomioonottavammaksi, mutta kaupunkiympäristön kannalta Kruunuvuorenkadun puolelle sijoitettava oviaukko katuun tehtävine syvennyksineen on haasteellinen toteuttaa.

Museo suhtautuu erityisen kriittisesti oven toteuttamiseen lasitettuna. Tällaisenaan ovisuunnitelma kontrastoi liikaa rakennuksen arkkitehtuurin ja kaupunkiympäristön kanssa. Mahdollisimman umpinainen puuoviratkaisu vaikuttaisi arkkitehtuuriin huomattavasti sopivimmalta. Hankkeen rakennuslupavaiheessa tuleekin esittää sekä ovesta että katoksesta materiaaleineen yksityiskohtainen suunnitelma.

Muilta osin Helsingin kaupunginmuseolla ei ole poikkeamiseen huomautettavaa.

Kaupunginmuseo toteaa lisäksi, että voimassa oleva asemakaava on valitettavasti rakennusten suojelutavoitteiden osalta vanhentunut. Kaava-alue kattaa käytännössä koko Katajanokan jugendalueen, eikä se määräyksien osalta ota riittävästi huomioon rakennusten yksilöllisiä ominaispiirteitä. Tämä on erityisen valitettava puute Katajan tapaisten poikkeuksellisen arvokkaiden kohteiden osalta. Etenkin kaavan m- ja k-merkinnät voivat olla selkeässä ristiriidassa kohteiden suojelutavoitteiden kanssa.

Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.

Päätöksen perustelut

Haetut toimenpiteet voidaan toteuttaa, koska rakennuksen kellaritilojen osittainen muutos liiketiloiksi mahdollistaa kantakaupungille ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilymisen sekä liike- ja toimitilojen riittävän määrän. Mahdollisuus tilojen käyttämiseen liiketilakäytössä on kirjattu kaavan käyttötarkoitusmääräyksiin (m 480).

Rakennusoikeuden ylitys voidaan sallia, koska toimenpide tiivistää kaupunkirakennetta ja lisää olemassa olevan rakennuksen monikäyttöisyyttä. Toimenpiteen voidaan katsoa noudattavan yleiskaavan 2016 keskusta C2 määräystä, jonka mukaan aluetta kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena.

Toimenpiteen seurauksena tontin kerrosalaan laskettavien tilojen osuus kasvaa 238 k-m². Voimassa olevassa asemakaavassa tontille on osoitettu rakennusoikeutta 3 499 k-m², käytetty rakennusoikeus on 4 962 k-m²; ylitys on nykyisellään 1 463 k-m², haettu lisäkerrosala 238 k-m² ja ylitys on yhteensä 1 701 k-m² (n. 48 %). Osuus kellarikerroksessa tapahtuvasta kokonaisylityksestä käytettyyn kerrosalaan nähden on 4,8 %. Katajanokan vanhalla asuntoalueella tonteille jo rakennettu kerrosala on usein suurempi kuin asemakaavassa määritelty.

Kellarikerroksessa tapahtuvat toimenpiteet edellyttävät muutoksia rakennuksen suojeltuun julkisivuun. Uusi oviaukko ja katos on esitetty Kruunuvuorenkadulle kohtaan, jossa kadun korkeus on mahdollisimman alhaalla, ja oviaukkoa varten katuun tehtävä syvennys jää matalaksi. Koska ovi tulee aivan jalkakäytävälle ja Kruunuvuorenkadulla kulkevan raitiovaunupysäkin kohdalle, on toteutuksesta esitettävä yksityiskohtaiset suunnitelmat ennen rakentamista yhteistyössä kaupungin ja HKL:n kanssa.

Uusi oviaukko tulee vanhan ikkunan paikalle ja sen on siten sopeutettava julkisivun muotoon. Katajanokan vanhojen kerrostalokortteleiden kokonaismiljöö on säilynyt poikkeuksellisen yhtenäisenä ja sen tähden alueelle toteutettavat muutokset on huolellisesti integroitava ympäristöön, sen merkitykseen ja korkeaan arvoon yhteensopiviksi.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö ja hyödyntäminen sekä alueelle tarpeellisen palvelutason säilyttäminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2020, 8 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Detta beslut publicerades 24.06.2020

Valitusosoitus

Pöytäkirjan 64 § (Poikkeamispäätöksestä).

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
  • kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
  • toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
  • viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11–13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 64 § (Maksun osalta ).

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Stäng

Mer information fås av

Pirjo Ruotsalainen, suunnittelija, puhelin: 09 310 37277

pirjo.ruotsalainen@hel.fi

Beslutsfattare

Rikhard Manninen
maankäyttöjohtaja