Vahingonkorvaus, esinevahinko, 31.1.2019, Suutarilan ala-aste

Hallintopäällikkö päätti hylätä ********** (jäljessä hakija) vahingonkorvausvaatimuksen vahingoittuneesta takista.

Hakija on esittänyt 4.2. saapuneessa vahingonkorvaushakemuksessa korvausvaatimuksen välituntivalvonnassa vahingoittuneesta takista. Rikkoutunut pitkä talvitakki on hankittu 2016 noin 350 euron hintaisena. Tositetta tai muuta tarkempaa selvitystä ei ole esitetty.

Hakijan mukaan koulun välituntipiha-alueella on paviljongin pystyttämisen takia aidattu työmaa-alue. Hakija oli hakenut pallon työmaa-alueelta ja palatessa sieltä alueen rauta-aita oli repäissyt takinhihaan reiän. Takki oli mennyt pilalle. Työmaan rauta-aidan tarkoituksena on estää pallojen meno työmaalle. Rauta-aidan väli, josta välituntivalvojan tulee ”pujahtaa” oli pieni ja lumikasat vielä pienensivät sitä. Aitojen suojaamattomista ristikoista hän oli informoinut myös esimiestänsä. Pallon mennessä työmaa-alueelle esimies oli ohjeistanut välituntivalvontaa suorittavaa opettajaa hakemaan pallon työmaa-alueelta.

Hakijan esimiehen, koulun rehtorin selvityksen mukaan piha-alueesta vie runsaasti tilaa päiväkodille rakennettava paviljonki. Työmaa-alue on rakennuttajan toimesta aidattu. Oppilaat on ohjeistettu turvalliselle välituntialueelle ja opettajat valvovat työmaan ja välituntialueen välissä, että kukaan oppilas ei mene liian lähelle työmaa-aluetta, minkä lisäksi oppilaita on erikseen ohjeistettu. Rehtorin mukaan hän on ohjeistanut opettajia, että jos esimerkiksi pallo menee työmaa-alueelle, aikuinen katsoo, onko hänen turvallista noutaa pallo.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi.

Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan työnantajan vahingonkorvausvastuuta sovelletaan myös kuntaan.

Asiassa ei ole ilmennyt, että Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala olisi asiassa korvausvelvollinen vahingonkorvauslain nojalla. Rehtori ei virkamiehenä ole virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttanut vahinkoa tai muutoinkaan laiminlyönyt työnantajan edustajana velvoitteitaan. Rehtori on ohjeistanut välituntivalvontaa suorittavia opettajia, että aikuinen arvio pallon turvallisen noudon. Pallon hakemista ei ole edellytetty, vaan se on jäänyt välituntivalvontaa suorittavan opettajan omaan harkintaan. Hakijan tiedossa on ennakkoon ollut, että pallon hakemiseen työmaa-alueelta liittyy riski, joka on sittemmin toteutunut vaatevahinkona.