Toivomusponsi, vammaisten henkilöiden yksilölliset kuntoutustarpeet ja kuljetusmaksun epäkohdat vanhusten päivätoiminnassa

HEL 2019-006672
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 11. / 11 §

Valtuutettu Sinikka Vepsän toivomusponsi 65 vuotta täyttäneiden vammaisten päivätoiminnasta

Helsingfors stadsstyrelse

Päätös

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 5.6.2019 hyväksymän toivomusponnen (Sinikka Vepsä) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimitti selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Stäng

Käsitellessään 5.6.2019 valtuutettu Seija Muurisen aloitetta ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hankkeesta kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen: "Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää, onko vanhuspalvelujen tarjoamassa päivätoiminnassa huomioitu riittävästi 65 vuotta täyttäneiden vammaisten henkilöiden yksilölliset kuntoutustarpeet sekä selvittää kuljetusmaksuun liittyvät epäkohdat. Helsingissä päivätoimintaan sisältyy kuljetusmaksu, vaikka asiakas kulkee päivätoimintaan omalla sähköpyörätuolillaan, inva-autolla tai toisen henkilön kuljettamana." (Sinikka Vepsä).

Kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa tehdään vanhuuseläkeiän saavuttaneen päivätoimintaa saavan vammaisen asiakkaan yksilöllinen palvelutarpeen arviointi. Henkilö voi jatkaa vammaisten päivätoiminnassa 65 vuotta täytettyään, jos sen katsotaan olevan hänen tarpeisiinsa nähden tarkoituksenmukaisempi palvelu kuin ikääntyneiden päivätoiminta.

Sekä kaupungin omaan että ostopalvelupäivätoimintaan kuuluu ryhmäkuljetus ja ateriat. Palvelusetelipaikkojen päivätoiminnan asiakas voi halutessaan valita palvelun ilman kuljetusta.

Syyskuussa 2019 tehdyn kyselyn mukaan asiakkaat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä päivätoimintaan kuljetuksineen. Sosiaali- ja terveystoimiala on ryhtynyt selvittämään mahdollisuutta eriyttää ikääntyneiden päivätoiminnasta asiakkaalta perittävä maksu kuljetusten ja aterioiden osalta.

Toivomusponnen johdosta on saatu päätöshistoriaan sisältyvä sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto.

Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Stäng

Sosiaali- ja terveyslautakunta 19.11.2019 § 267

Lausunto

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Sinikka Vepsän toivomusponnesta koskien 65 vuotta täyttäneiden vammaisten päivätoimintaa:

"Vammaispalveluita koskeva lainsäädäntö

Vammaispalvelusta säädetään sosiaalihuoltolaissa (1301/2014), vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987) eli vammaispalvelulaissa sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977).

Vammaisuudelle ei ole olemassa yksiselitteistä oikeudellista määritelmää, vaan sille on eri laeissa annettu erilaisia määritelmiä. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen 1 artiklan mukaan vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysmääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisuus voi olla syntyperäistä tai se voi johtua esimerkiksi tapaturmasta tai onnettomuudesta.

Palvelujen ja tukitoimien järjestämisvelvollisuudesta

Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa tarkoitetulle henkilölle järjestetään kuitenkin hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti vammaispalvelulain nojalla siltä osin, kuin ne ovat hänen palvelutarpeeseensa nähden riittäviä ja sopivia sekä muutoinkin hänen etunsa mukaista.

Vammaispalvelulain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve.

Ikärajoista

Kummassakaan edellä mainitussa laissa ei ole varsinaisia ikärajoja palvelujen suhteen.

Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista tarkoitetaan ikääntyneellä väestöllä vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevaa väestöä ja iäkkäällä henkilöllä henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta.

Vanhuspalvelulain soveltamisesta

Kunnan on järjestettävä ikääntyneen väestön sosiaalipalvelut sisällöltään, laadultaan ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnan ikääntyneen väestön hyvinvointi, sosiaalinen turvallisuus ja toimintakyky edellyttävät. Palvelut on järjestettävä niin, että ne ovat kunnan ikääntyneen väestön saatavissa yhdenvertaisesti.

Päivätoiminnan järjestämisen perusteista

Vammaisten päivätoimintaa voidaan järjestää kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain tai vammaispalvelulain nojalla. Kehitysvammaiselle henkilölle päivätoimintaa järjestetään hänen kehitysvammansa mukaisen toimintakyvyn mukaan. Vammaispalvelulain mukaista päivätoimintaa järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään vammaispalvelulain 8 b §:n 2 momentin mukaan työkyvytöntä henkilöä, jolla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e §:ssä tarkoitettuun työtoimintaan ja jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Tällaisella työkyvyttömällä henkilöllä on vammaispalvelulain mukaan subjektiivinen oikeus päivätoimintaan.

Työkyvyttömyyden perusteella ennen vuotta 1965 syntyneelle henkilölle maksetaan työkyvyttömyyseläkettä 65 ikävuoteen asti kansaneläkelain 10 §:n mukaan.

Koska subjektiivista oikeutta erityislainsäädännön mukaiseen päivätoimintaan ei ole enää sen jälkeen, kun vammainen henkilö saavuttaa vanhuuseläkeiän, arvioi Helsingin sosiaali- ja terveystoimi päivätoimintaa saavan asiakkaan tilanteen uudelleen sen vuoden lopulla, jolloin asiakas täyttää 65 vuotta.

Huolimatta siitä, että henkilö täyttää 65 vuotta, hän voi jatkaa vammaisten päivätoiminnassa, jos sen katsotaan olevan hänen tarpeisiinsa nähden tarkoituksenmukaisempi palvelu kuin ikääntyneiden päivätoiminta. Koska palvelu järjestetään tuolloin sosiaalihuoltolain perusteella, maksaa vammainen päivätoiminnasta asiakasmaksun kuten muutkin yli 65-vuotiaat.

Helsingin kaupunki järjestää päivätoimintaa sekä omana että ostopalveluna. Asiakas voi myös halutessaan valita päivätoiminnan palvelusetelin. Palvelusetelin valittuaan asiakas valitsee itselleen sopivan päivätoimintayksikön hyväksyttyjen tuottajien joukosta palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmästä.

Palvelutarpeen arviointi päivätoiminnassa

Toivomusponnessa tuodaan esiin huoli siitä, tulevatko 65 vuotta täyttäneiden vammaisten yksilölliset kuntoutustarpeet riittävästi huomioiduksi heidän siirtyessä ikääntyneiden päivätoimintaan.

Kaikille uusille asiakkaille tehdään ennen ikääntyneiden päivätoiminnan myöntämistä palvelutarpeen arviointi ja yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin perustuva enintään kuuden kuukauden mittainen päätös. Kuukautta ennen määräajan päättymistä päivätoiminnan tarve arvioidaan uudelleen. Uuden asiakkaan päivätoiminta voidaan lopettaa aiemminkin, jos yhteisessä monialaisessa arvioinnissa päädytään siihen, että päivätoiminta ei tue asiakkaan hyvinvointia tai asiakas ei ole motivoitunut päivätoimintaan.

Tämän jälkeen päätökset ovat määräaikaisia ja enintään 12 kuukauden mittaisia.

Jos asiakas peruuttaa paikan kaksi kertaa kuukauden aikana ilman terveydellistä perustetta, tulee asiakkaalle käynnistää uusi palvelutarpeen arviointi, jossa arvioidaan päivätoiminnan oikea-aikaisuutta suhteessa asiakkaan palvelutarpeeseen. Tarkoitus on etsiä asiakkaalle hänen tarpeitaan vastaava palvelu, eikä häntä missään tilanteessa jätetä ilman palvelua. Päivätoiminnassa työskentelee muun muassa hoitajia, ohjaajia, sairaanhoitajia ja sosiaaliohjaajia sekä fysio- ja toimintaterapeutteja.

Päivätoiminta perustuu aina asiakkaalle laadittuun yksilölliseen suunnitelmaan, jota tehtäessä huomioidaan muissa palveluissa tehdyt hoitosuunnitelmat (kotihoito, sosiaalityö, omaishoito). Päivätoiminta tukee asiakkaan hyvää elämää ja osallisuutta sekä ehkäisee syrjäytymistä. Suunnittelussa ja arvioinnissa on mahdollisuuksien mukaan aina mukana asiakas ja/tai hänen läheisensä sekä yhteistyöverkostoa.

Päivätoiminnan sisältö ja kuljetukset päivätoimintaan

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut järjestää yli 65-vuotiaille vammaisille henkilöille heidän tarpeisiinsa vastaavaa päivätoimintaa. Valtaosa ikääntyneiden päivätoiminnan asiakkaista on eriasteista muistisairautta sairastavia, ja sellaisenaan ikääntyneiden päivätoiminnan sisältö ei välttämättä vastaa vammaisen ikääntyneen tarpeita. Koska ikääntyneitä vammaisia päivätoiminta-asiakkaita on vähän, on ollut tarkoituksenmukaista ostaa heidän yksilöllisiä tarpeitaan vastaavaa päivätoimintaa myös vammaisten päivätoimintayksiköistä. Myös oman yli 65-vuotiaille suunnatun päivätoiminnan sisällön kehittäminen on tarpeen, jotta päivätoiminta voi vastata erilaisten asiakkaiden tarpeita.

Sekä kaupungin omaan että ostopalveluna toteutettavaan päivätoimintaan kuuluu ryhmäkuljetus asiakkaan kotoa ja kotiin sekä päivätoiminnassa tarjottavat ateriat. Palvelusetelipaikkojen päivätoiminta-asiakas voi valita päivätoiminnan kuljetuksella tai ilman. Syyskuussa 2019 päivätoiminnan palveluseteliasiakkaita oli 245, joista 38 valitsi palvelusetelin ilman kuljetusta.

Päivätoiminnan kuljetukset järjestetään ryhmäkuljetuksina yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimialan kuljetuspalveluyksikön kanssa. Yhdensuuntainen kuljetusmatka voi kestää enintään 60 minuuttia. Ryhmäkuljetus ei sisällä erityisjärjestelyjä, kuten porraskiipijää tai apukuljettajaa. Jos asiakas tarvitsee kuljetuksen erityisjärjestelyjä, hänet ohjataan hakemaan vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua tai hän järjestää kuljetuksen itse. Matka kotoa autoon voi kestää maksimissaan 10 minuuttia. Muistisairaat asiakkaat haetaan ja tuodaan kotoa sisältä asti. Muut asiakkaat tulevat itse ulos auton tullessa, ellei muuta ole sovittu ja kirjattu asiakkaan kuljetusprofiiliin.

Päivätoiminnasta perittävät maksut

Ikääntyneen päivätoiminnasta peritään sosiaali- ja terveyslautakunnan 1.3.2016 tekemän päätöksen mukainen omavastuuosuus, johon sisältyy toiminta, ateria sekä ilman erityisjärjestelyjä tapahtuva kuljetus.

Asiakaskyselyn tulokset

Asiakkaille lähetettiin syyskuussa 2019 kysely siitä, kuinka hyvin iäkkäiden päivätoiminta vastaa yli 65-vuotiaiden vammaisten henkilöiden tarpeita. Vastaajat olivat tyytyväisiä päivätoiminnan sisältöön. Ateriasta perittävää maksua ei pidetty ongelmallisena, myös päivätoimintamaksuun kuuluviin kuljetuksiin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Kuljetuksesta perittävän maksuun osalta esitettiin kuitenkin näkemys, että maksu tulisi periä vain niiltä, jotka käyttävät kuljetusta.

Johtopäätökset

Nykyjärjestelmään ollaan kyselyn perusteella tyytyväisiä. Sosiaali- ja terveystoimiala selvittää vielä mahdollisuutta eriyttää ikääntyneiden päivätoiminnasta asiakkaalta perittävä maksu kuljetusten ja aterioiden osalta.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Toteutuessaan ateria- ja kuljetusmaksun eriyttäminen lisäisi päivätoiminnan asiakkaiden valinnanvapautta ja itsemääräämisoikeutta. Eriyttämistä voidaan edellä mainitusta syystä pitää tarkoituksenmukaisena asiakkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistävänä uudistuksena."

Käsittely

Vammaistyön johtaja Katja Raita, erityisasiantuntija Tuula Mohamud ja lakimies Merja Santala olivat kutsuttuina asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.

Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot

Katja Raita, vammaistyön johtaja, puhelin: 310 43149

katja.raita@hel.fi

Tuula Mohamud, erityisasiantuntija, puhelin: 310 20669

tuula.mohamud@hel.fi

Merja Santala, lakimies, puhelin: 310 43697

merja.santala@hel.fi
Stäng

Detta beslut publicerades 20.01.2020

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Stäng

Föredragande

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Mer information fås av

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36184

marja-liisa.rautanen@hel.fi