Poikkeamispäätöshakemus, Kluuvi tontti 0296/9, Mannerheimintie 5, Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta
Kluuvi, Mannerheimintie 5, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin 2096 tonttia 9 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 11018 seuraavasti:
- Poikkeamista tontille osoitetusta rakennusoikeudesta (38 940 k-m²) enintään 2 000 k-m² (5 %, yhteensä 40 940 k-m²).
- Poikkeamista rakennuksen vesikaton kaavassa määritellystä ylimmästä korkeusasemasta +19.5 ja +22.5 (N2000-korkeusjärjestelmässä +19.8 ja +22.8) siten, että rakennuspaikan ylin korko on enintään +35.3 hissi- ja teknisen kuilun sekä poistumisportaan rakennusosan osalta Kalevan talon tontin (2096/10) rajalla, jolloin poikkeaminen kaavasta on enintään 15,5 metriä ja rakennuspaikan ylin korko on uudisrakennusosan pääkappaleen osalta Kaivopihan puolella +31.9, jolloin poikkeaminen kaavasta on enintään 9,1 metriä.
- Poikkeamista rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmästä korkeusasemasta +19.3 (N2000-korkeusjärjestelmässä +19.6) siten, että leikkauskohdan ylin korko on enintään noin +31.9, eli noin 9,1 metriä kaavassa osoitettua korkoa ylempänä.
- Poikkeamista määräyksestä: ”Kattokaltevuus, josta saa poiketa alaspäin ulko-oleskeluun tarkoitetun terassin osalta” siten, että kaavassa osoitettu 27 astetta alitetaan.
Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:
- Hanke tulee toteuttaa 6.9.2019 päivättyjen viitesuunnitelmien periaatteiden mukaisesti.
- Uudisrakennukset tulee olla julkisivuiltaan vaalean sävyisiä ja sovittua ympäröivään kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen kaupunkitilaan.
- Kaivopihan puoleisen uudisrakennusosan tekniset laitteet ja kalusteet tulee integroida rakennukseen vesikaton sisäpuolelle siltä osin kuin se on mahdollista.
- Lisärakennusosan ja Uuden Ylioppilastalon välisen poistumistieyhteyden julkisivu tulee olla vaaleaa lasia ja arkkitehtoniselta ilmeeltään suojeltuun rakennukseen sopiva.
- Tontilla 2096/9 sijaitseva pysty-yhteysosa, jossa on hissitorni poistumisportaineen, ei saa ylittää kadunvarsirakennuksen harjakorkeutta ja sen korkeus tulisi suurimmaksi osaksi noudattaa olemassa olevan kadunvarsirakennuksen sisäpihan puoleista räystäskorkeuden tasoa. Rakennusosa tulee arkkitehtoniselta ilmeeltään sovittaa suojellun kadunvarsirakennuksen ominaispiirteisiin ja kattomaisemaan. Suunnittelussa tulee tutkia mahdollisuus hissikonehuoneen integroimiseksi rakennusmassaan.
- Maantasokerros on varattava liiketilakäyttöön.
- Pyörä- ja autopaikkamäärät tulee toteuttaa kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.2.2017 § 116 hyväksymän työpaikka-alueiden autojen ja pyörien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeen mukaisesti.
Hakija
Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta
Rakennuspaikka
2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin 2096 tontti 9
Hakemus
Hakija hakee lupaa lisäkerrosten rakentamiseen olemassa olevaan rakennukseen korttelin 2096 tontilla 9. Uusi Ylioppilastalo pääosin, samassa kiinteistössä (kortteli 2096, tontti 9) sijaitseva Hansatalo sekä viereisessä kiinteistössä (kortteli 2096, tontti 10) sijaitsevan nykyisen Hotelli Seurahuoneen tilat yhdistetään yhdeksi hotelliksi. Hankkeen yhteydessä korotetaan nykyistä Hansataloa kahdella kerroksella siten, että nykyinen IV-konehuone kattokerroksesta puretaan ja tilalle rakennetaan kaksi hotellihuonekerrosta ja uusi IV-konehuone. Uuden ylioppilastalon osakuntatilat, sekä sen katutason ja Kaivopihan tason liiketilat säilyvät nykyisessä käytössään.
Toimenpiteet aiheuttavat asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden ylityksen tontilla 2096/9. Hakijan esittämän kerrosalalaskelman mukaan tontin rakennusoikeudesta (yhteensä 38 940 k-m²) on aiemmin ylitetty 30 k-m². Toimenpiteet aiheuttavat nykytilanteeseen nähden 1 970 k-m² ylityksen, jolloin yhteenlaskettu rakennusoikeuden ylitys on 2 000 k-m² (5 %).
Toimenpide poikkeaa rakennusalaa koskevasta asemakaavamääräyksestä: ”Kattokaltevuus, josta saa poiketa alaspäin ulko-oleskeluun tarkoitetun terassin osalta”. Rakennuspaikalla kaltevuus on 27 astetta. Hakijan esittämissä suunnitelmissa kaltevuus alittuu, sillä paikalle rakennetaan tasakatto.
Rakennuspaikkaa koskee asemakaavan määräys, joka osoittaa rakennuksen vesikaton ja valoaukon katteen ylimmän kohdan korkeusaseman. Toimenpide poikkeaa asemakaavasta rakennusalan osilla, joilla ylin sallittu korkeusasema on +19.5 ja +22.5 (nykyisessä N2000-korkeusjärjestelmässä +19.8 ja +22.8). Hankkeen suunnitelmissa osoitettu rakennuksen ylin korko Kaivopihan puoleisella sivulla on enintään noin +31.9, eli noin 9,1 metriä yli kaavassa sallitun koron.
Rakennuspaikkaa koskee myös asemakaavan määräys, joka osoittaa rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmän korkeusaseman. Toimenpide poikkeaa kaavassa osoitetusta korkeuslukemasta +19.3 (nykyisessä N2000-korkeusjärjestelmässä +19.6).
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että eri rakennusten yhdistäminen hotelliksi edellyttää uusia pysty-yhteyksiä kerrosten välillä. Ne toteutetaan Hansatalon korotuksen taakse, viereisen kiinteistön (kortteli 2096, tontti 10) puolelle. Hankkeen mahdollistuminen edellyttää riittävää hotellihuonemäärää vastaamaan operaattorin tarpeita. Hotellikäyttö edellyttää ilmanvaihdon parantamista nykytilanteeseen verrattuna.
Hakijan mukaan poikkeaminen mahdollistaa
- edellä mainittujen pysty-yhteyksien tarkoituksenmukaisen toteutuksen ja hyödyntämisen, kun korotus voidaan liittää uusiin pystykuiluihin,
- riittävän hotellihuonemäärän toteutumisen sekä
- vanhojen suojeltavien rakennusten vähäisemmät muutokset. Korotukseen voidaan sijoittaa myös Uutta Ylioppilastaloa palveleva uusi riittävän tilava IV-konehuone, joka muutoin (ilman korotusta) jouduttaisiin sijoittamaan Uuden Ylioppilastalon puolelle.
Poikkeamishakemuksen mukaiset toimenpiteet ovat osa Kaivopihan laajempaa kehityshanketta. Hakijan esittämiä toteutusvaihtoehtoja on käsitelty Helsingin kaupunkikuvatyöryhmässä keväällä 2019. Lausunnossaan (27.5.2019) työryhmä pitää Hansa-talon laajentamista eheällä, valkoisen eleettömällä, julkisivulinjasta sisäänvedetyllä rakennuskappaleella hyväksyttävänä ratkaisuna.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunginhallituksen 11.12.2018 § 640 määräämä rakennuskielto (nro 12561) asemakaavan laatimiseksi ja muuttamiseksi. Rakennuskielto koskee rakennusten 1. kerrosten ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamista asuinkäyttöön rakennuskieltokartassa nro 12561 esitetyillä tonteilla 11.12.2020 saakka. Rakennuskiellolla ei ole vaikutusta haettuun toimenpiteeseen.
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 29.4.2002 vahvistettu asemakaava nro 11018. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka sijaitsee liike- ja toimistorakennusten korttelialueella. Katutason tiloihin ja tontin sisäisten aukioiden tason tiloihin tulee sijoittaa myymälä-, ravintola- tai muita asiakaspalvelutiloja. Suurinta sallittua kerroslukua ei ole osoitettu.
Rakennuspaikkaa koskee määräys rakennuksen vesikaton ja valoaukon katteen ylimmän kohdan korkeusasemasta. Hansatalon kohdalla tämä korkeusasema on osoitettu rakennusalan osille siten, että korko nousee askelittain rakennusmassan sisäosasta itään kohti Kaivopihaa seuraavasti: +13.0, +19.5, +22.5.
Rakennuspaikkaa tai sen lähiympäristöä koskevat seuraavat asemakaavamääräykset:
- Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten rakennusala (”sr-1”). Tällä osalla tonttia olevaa rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät julkisivujen, vesikaton tai sisätilojen kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Erityisesti tulee säilyttää seuraavat sisätilat: Vanhan ylioppilastalon kaikki arvokkaat sisätilat; Uuden ylioppilastalon osakuntaporras 5 A ja arvokkaat osakuntatilat kiinteine sisustuksineen; Uuden ylioppilastalon entisen juhlasalin aulatila.
- Rakennusalan osa (”mal”), johon saa sijoittaa maanalaisen ravintolan ja maanalaista myymälätilaa sekä väestönsuojatiloja. Kaavaan g-h-i-k-merkityllä alueen osalla tulee maanalaiset työtilat valaista osittain suoralla tai epäsuoralla luonnonvalolla.
- Sijainniltaan ohjeelliselle jalankulkureitille likimääräisissä tasoissa +3,9 - +6,0 varattu tontin osa (”j”), jonka vapaan leveyden on oltava vähintään 2,4 metriä. Jalankulkureitin suunnittelussa on otettava huomioon liikuntaesteiset.
- Valokatteinen tila (”v”).
Asemakaavassa nro 11018 määrätyt korkeuslukemat ovat Helsingin kaupungin vanhan NN-korkeusjärjestelmän mukaisia. Tämän päätöksen myöhemmissä osissa lukemat on ilmoitettu N2000-korkeusjärjestelmän mukaisina. N2000-korkeusjärjestelmän ero vanhaan NN-korkeusjärjestelmään +30,5 cm.
Helsingin yleiskaavassa (2016) rakennuspaikka on osoitettu palvelu-, liike- ja toimitilapainotteiseksi keskustaksi (C1), jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava pääsääntöisesti liiketilaksi. Alue on kävelypainotteinen. Alue erottuu ympäristöään tehokkaampana ja toiminnallisesti monipuolisempana. Liike- ja toimitilan kokonaismäärää ei lähtökohtaisesti tule vähentää. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava keskustalle ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen. Käyttötarkoituksen muutosten yhteydessä tulee tehdä alueellinen tarkastelu.
Nykytilanteessa korttelin 2096 tontti 9 on keskeinen osa Helsingin liikeydinkeskustaa. Tontilla sijaitsevat eri ikäiset rakennukset on rakennettu kiinni toisiinsa, ja yhdessä ne muodostavat Kaivopihan kauppakeskuksen. Rakennus, johon poikkeamishakemuksen toimenpiteet tontilla 2096/9 kohdistuvat, on Hansataloksi kutsuttu laajennusosa, joka liittyy kiinteästi Uuteen ylioppilastaloon. Hansatalo on otettu käyttöön vuonna 1982, Uusi Ylioppilastalo on valmistunut vuonna 1911. Rakennukset ovat liike-, toimisto- ja ravintolatilaa, minkä lisäksi Uusi Ylioppilastalo on osittain Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan piirissä toimivien järjestöjen kerho-, kokous- ja juhlakäytössä. Rakennukset sijoittuvat tontilla 10 sijaitsevan rakennuksen (Kalevan talo), tontilla 2096/9 sijaitsevan liike- ja toimistorakennuksen (Kaivotalo), aukiomaisen sisäpihan (Kaivopiha) ja Ylioppilasaukion sekä Mannerheimintien rajaamalle alueelle.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun sähköpostiviestillä (13.11.2019). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle. Muistutuksia ei ole esitetty.
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kaupunginmuseolta, Helen Oy:ltä ja Helen Sähköverkko Oy:tä.
Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (2.12.2019), poikkeamispäätöshakemus koskee Kaivopihalla sijaitsevan Hansatalon IV-konehuonekerroksen purkamista ja korvaamista kahdella julkisivusta sisennetyllä hotellikerroksella sekä uudella tekniikkakerroksella. Kaupunginmuseo on osallistunut hankkeen käsittelyyn kaupunkikuvatyöryhmässä, eikä sillä ei ole huomautettavaa poikkeamispäätöshakemuksen korotussuunnitelmasta. Kaupunginmuseo ei lausunnossaan ota kantaa Kaivopihan kehittämishankkeeseen, mukaan lukien Hansatalon päämassan muutokset, eikä myöskään hotellihankkeeseen asemakaavan suojelemissa osissa tonttia.
Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, sillä hanke edistää alueellisen palvelutason säilymistä. Uudisrakennuksen rakentaminen vähentää suojeltuihin rakennuksiin kohdistuvia muutostarpeita. Toimenpiteellä on kaupunkikuvallisia vaikutuksia, sillä rakennuspaikka sijaitsee näkyvällä paikalla Helsingin liikeydinkeskustassa ja liittyy rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten muodostamaan kokonaisuuteen.
Poikkeaminen rakennusoikeudesta tontilla 2096/9 voidaan sallia, koska ylitys 1 979 k-m² on tontin yhteenlaskettuun rakennusoikeuteen (38 940 k-m²) nähden vähäinen (5 %). Rakennusoikeuden maltillinen korottaminen on perusteltua keskustan vetovoimaisella ja matkailun kannalta keskeisellä alueella.
Hakemuksen alustavien suunnitelmien mukaan uudisrakennus koostuu seuraavista julkisivultaan ja massoittelultaan erottuvista osista:
- Kaivopihan puoleinen uudisrakennuksen pääosa, jossa on kaksi hotellikerrosta ja IV-tekniikkakerros,
- tontilla 10 sijaitsevaan rakennukseen (Kalevan talo) kiinni rakennettava hissin, portaiden ja teknisen kuilun muodostama pysty-yhteys, sekä
- uudisrakennuksen pääosan ja Uuden Ylioppilastalon väliin rakennettava poistumistieyhteys.
Poikkeaminen asemakaavasta osoitetusta rakennuksen vesikaton ylimmästä korkeusasemasta kohdistuu kaikkiin uudisrakennuksen osiin. Toimenpiteet eivät vaikuta rakennusalan osaan, jossa on valokate. Poikkeaminen on suurin hissin, portaikon ja teknisen kuilun muodostamassa pysty-yhteysosassa, jonka vesikaton ylin korkeusasema on alustavien suunnitelmien mukaan noin +35.3, eli noin 15,5 metriä yli kaavassa sallitun. Uudisrakennuksen ja Uuden Ylioppilastalon väliin rakennettava portaikko jää alustavissa suunnitelmissa selkeästi muita osia matalammaksi, eikä sillä ole merkittäviä kaupunkikuvallisia vaikutuksia. Hotelli- ja IV-tekniikkakerrosten muodostaman osan vesikaton ylin korkeusasema on +31.9 eli noin 9,1-12,1 metriä yli kaavassa sallitun. Rakennuksen varjostava vaikutus jää vähäiseksi, sillä sen julkisivulinja on Kaivopihan puolelta sisäänvedetty ja Uuteen Ylioppilastaloon jätetään etäisyyttä. Muut uudisrakennuksen osat jäävät katutasolta katsoen piiloon.
Poikkeaminen rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmästä korkeusasemasta kohdistuu uudisrakennuksen pääosaan Kaivopihan puolella. Alustavissa suunnitelmissa esitetty ylin korkeuslukema +31.9 on noin 12,4 metriä yli kaavassa sallitun. Poikkeaminen voidaan myöntää samoin perustein kuin edellä mainittu poikkeaminen vesikaton ylimmästä korkeusasemasta.
Poikkeaminen määräyksestä: ”Kattokaltevuus, josta saa poiketa alaspäin ulko-oleskeluun tarkoitetun terassin osalta” voidaan sallia, koska uudisrakennus on tasakattoinen. Kaupunkikuvatoimikunta on lausunnossaan (27.5.2019) puoltanut uudisrakennuksen pääosan rakentamista tasakattoisena. Julkisivun ja vesikaton leikkauskohta ei ulotu Kaivopihalla kaavassa sallitun rakennusalan rajaan saakka, sillä uudisrakennuksen julkisivulinja on sisennetty.
Kaupunkikuvatyöryhmä ei lausunnossaan (27.5.2019) ota kantaa uudisrakennuksen hissikuilun, portaikon ja teknisen kuilun muodostamaan osaan, joka on julkisivultaan rapattu. Hakijan alustavissa suunnitelmissa tasakattoinen rakennuksen osa rakennetaan kiinni tontilla 2096/10 sijaitsevaan rakennukseen, ja sen ylin korkeusasema mukailee ympäröivien rakennusten harjakorkeutta. Rakennusmassan suhde ympäröiviin suojeltuihin rakennuksiin sekä vaikutukset kattomaisemaan on esitetty viitteellisesti. Tästä johtuen poikkeaminen voidaan myöntää seuraavilla ehdoilla:
- Tontilla 2096/9 sijaitseva pysty-yhteysosa, jossa on hissitorni poistumisportaineen, ei saa ylittää kadunvarsirakennuksen harjakorkeutta ja sen korkeus tulisi suurimmaksi osaksi noudattaa olemassa olevan kadunvarsirakennuksen sisäpihan puoleista räystäskorkeuden tasoa. Rakennusosa tulee arkkitehtoniselta ilmeeltään sovittaa suojellun kadunvarsirakennuksen ominaispiirteisiin ja kattomaisemaan. Suunnittelussa tulee tutkia mahdollisuus hissikonehuoneen integroimiseksi rakennusmassaan.
Poistumistieyhteys uuden rakennusosan ja Uuden Ylioppilastalon välillä on hakijan alustavissa suunnitelmissa esitetty viitteellisesti. Koska yhteys rakennetaan kiinni suojeltuun rakennukseen, se tulee toteuttaa seuraavalla ehdolla:
- Lisärakennusosan ja Uuden Ylioppilastalon välisen poistumistieyhteyden julkisivu tulee olla vaaleaa lasia ja arkkitehtoniselta ilmeeltään suojeltuun rakennukseen sopiva.
Kaivopihan puoleinen hotellikerrosten ja IV-konehuoneen muodostama uudisrakennuksen osa on kaupunkikuvallisesti erottuvin, ja se tulee toteuttaa seuraavin ehdoin:
- Kaivopihan puoleisen uudisrakennusosan tekniset laitteet ja kalusteet tulee integroida rakennukseen vesikaton sisäpuolelle siltä osin kuin se on mahdollista.
Hanke tulee toteuttaa 6.9.2019 päivättyjen viitesuunnitelmien periaatteiden mukaisesti.
Haettu toimenpide ei ole vastoin alueella voimassa olevaa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 1 momentin mukaista rakennuskieltoa asemakaavan muuttamiseksi eikä MRL:n 128 §:n mukaista toimenpiderajoitusta (rakennuskielto nro 12561).
Poikkeamisen erityinen syy on alueelle tarpeellisen palvelutason säilyttäminen tai parantaminen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2019, 8 §
Maksu
1 000 euroa
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Kuulutusteksti kirjaamoon
Detta beslut publicerades 23.12.2019
Valitusosoitus
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Mer information fås av
Niko Latvakoski, suunnittelija, puhelin: 09 310 37020