Valtuustaloite, kiireettömään hoitoon pääsyn jonojen poistaminen

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Risto Rautavan ja 25 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta kiireettömään hoitoon pääsyn jonojen poistamiseksi:

”Kiireettömien ajanvarausaikojen odotusaikaa mitataan terveysasemilla laskemalla kolmas vapaana oleva lääkärin kiireetön ajanvarausaika kalenteripäivissä. Terveysaseman T3-luku on näiden aikojen keskiluku eli mediaani. Helsingin terveysasemien hoitoonpääsyn odotusaika on mediaanien keskiarvo. Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan käyttösuunnitelmassa 2019 on terveysasemia koskevana sitovana tavoitteena terveysasemien T3-keskiarvon (hoitoonpääsyajan mittari) lasku alle kymmeneen ja yksittäisen aseman kohdalla alle 20:een vuoden 2019 loppuun mennessä.

Terveysasemien keskimääräinen odotusaika lääkärin kiireettömälle vastaanotolle oli tänä vuonna tammikuusta syyskuuhun 23 vuorokautta. Kahdeksalla Helsingin terveysasemalla odotusaika oli keskimäärin alle 20 vuorokautta. Vuonna 2018 keskimääräinen odotusaika lääkärin kiireettömälle vastaanotolle oli Helsingin terveysasemilla 16 vuorokautta.

Aloitteessa esitetään, että Helsinki selvittää pikaisesti, miten kiireettömän hoidon jonojen purku on saatu hoidettua muissa kunnissa ja ottaa käyttöön samanlaisia ratkaisuja kiireettömään hoitoon pääsyssä myös Helsingin terveysasemilla.

Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että kiireettömän hoidon odotusaikojen lyhentäminen lääkärin vastaanotolle muissa kunnissa on pitkälti perustunut lääkärivajeen korjaamiseen ja toisaalta samojen toimintamallien käyttöönottoon, joita Helsinki on jo toteuttanut tai toteuttamassa.

Helsingin terveysasemat ottivat käyttöön suoraostosetelin helmikuussa 2019 ja palvelusetelin lokakuussa 2019 lääkärin vastaanottojen tarjoamiseksi yksityisiltä palveluntuottajilta. Palvelusetelejä tarjotaan satoja viikossa, mutta se ei vielä valitettavasti näy merkittävästi T3-luvuissa (osin T3 laskentatavan takia), vaikka ne parantavatkin asiakkaiden hoitoon pääsyä.

Merkittävä ongelma on terveysasemien ja lasten- ja nuorten lääkäripalvelujen lääkärivaje. Tämä näkyy sekä täyttämättöminä vakansseina että laskennallisena matalana vakanssien täyttöasteena, joka on merkittävä. Lokakuussa 2019 laskennallinen täyttöaste oli 80,4 prosenttia, eli 381:stä lääkäristä puuttuu 74,55 lääkäriä sijaisten ja työvoiman rekrytointiongelmien takia.

Erityisesti sijaisten saanti on heikentynyt vuoden 2019 aikana. Tästä ja aiempiin vuosiin verrattuna kasvaneesta lääkärivajeesta huolimatta palvelusuoritteet eivät ole onneksi vähentyneet samassa suhteessa. Tämä kertoo yksiselitteisesti toiminnan tehostumisesta ja tuottavuuden kasvusta olemassa olevin resurssein.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Nopealla hoitoon pääsyllä lääkärin vastaanotolle on myönteinen vaikutus asiakkaiden terveyteen, hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Helsingin Tietokeskus tuottaa vuosittain seurantatietoja helsinkiläisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Lisäksi asiaa tutkitaan kansallisin kyselyin ja seurantatiedoin.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala pyrkii olemaan kehityksen kärjessä ja hyödyntää laaja-alaisesti terveys- ja hyvinvointi- indikaattoreita ensimmäisinä organisaatioina Suomessa ja maailmassa. Lisäksi Helsinki kehittää yhteistyössä Kustannus Oy Duodecimin kanssa Terveys- ja hyvinvointiarvio -työkalua. Työkalulla kyetään arvioimaan asukkaita asioita kokonaisuutena, etsimään riskiryhmiä ja tarvittaessa kohdistamaan palveluja erityisessä terveys- ja hyvinvointiriskissä oleville henkilöille.”