Poikkeamispäätöshakemus, Taka-Töölö tontti 517/26, Stenbäckinkatu 26, Kiinteistöyhtymä Stenbäckinkatu 26
Taka-Töölö, Stenbäckinkatu, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) ********** koskevan poikkeamishakemuksen.
Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista rajatusta rakennuskiellosta asemakaavan laatimiseksi ja muuttamiseksi (piirustus nro 12561) seuraavasti:
- 1. kerroksen toimitilat muutetaan asuinhuoneistoksi.
Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 7995 seuraavasti:
- Poikkeamista tontille osoitetusta suurimmasta sallitusta asuntoluvusta 5 muuttamalla toimitilat asunnoiksi siten, että asuntojen määrä on 8.
- Poikkeamista päärakennukselle osoitetusta enimmäiskerrosalasta 865 k-m² siten, että ylitys on 149 k-m² (17 %), yhteensä 1 014 k-m².
- Ylitetään kellarikerroksen suurin asuinkäyttöön sallittu osa (1/4) siten, että kellarikerrokseen sijoitetaan asuin- ja toimitilaa (yhteensä noin 227 k-m²).
Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:
- Toteutuksessa tulee noudattaa kaupunkiympäristölautakunnan 5.2.2019 (§ 57) hyväksymän asuinkerrostalojen ullakkorakentamista koskevan alueellisen poikkeamisluvan ehtoja.
- Rakennuslupaa haettaessa suunnitelma on käsiteltävä ullakkotyöryhmässä, ja ennen toimenpiteisiin ryhtymistä hankkeelta edellytetään työryhmän puoltava lausunto.
- Kellarikerrokseen muodostuvasta kerrosalasta vähintään 60 k-m² tulee toteuttaa toimitilana, ja kellarin pohjaratkaisu tulee toteuttaa 23.9.2019 päivättyjen viitesuunnitelmien periaatteiden mukaisesti.
- Rakennuksen sisätiloissa portaaseen liittyvä arkadi-aihe tulee säilyttää.
- Julkisivukäsittely tulee tehdä suojelukohteen arvojen mukaisesti, muun muassa alkuperäiset ikkunarakenteet säilyttäen ja kunnostaen. Rakennushistoriaselvityksessä arvokkaiksi todettuja piirteitä ei saa vaarantaa muutostöissä.
- Rakennuksen arvokas kiinteä sisustus, kuten esimerkiksi panelointi, tulee säilyttää.
- Rakennuksen porrashuoneen valaistus tulee toteuttaa tilan arkkitehtuuri huomioiden.
Hakija
**********
Rakennuspaikka
14. kaupunginosan (Taka-Töölö) **********
Hakemus
Hakija hakee lupaa kaksikerroksisen toimistorakennuksen (jäljempänä päärakennus) pysyvän käyttötarkoituksen muuttamiseksi asuinkäyttöön. Tontille on tarkoitus sijoittaa 8 asuntoa, joista 7 sijoitetaan päärakennukseen ja 1 nykytilanteessa asunnon ja autotallin käsittävään piharakennukseen. Päärakennukseen sijoitettavista asunnoista 3 kpl sijaitsee ensimmäisessä kerroksessa ja 4 kpl toisessa kerroksessa. Ensimmäisen kerroksen asunnoille osoitetaan kellarista lisätilaa. Kellariin on tarkoitus sijoittaa asuin-, toimi- ja varastotilaa sekä sauna. Rakennuksen ullakolle sijoitetaan asuntojen lisätilaa, ja toisen kerroksen asuntoihin rakennetaan uudet kattoterassit pihan puoleisille katonlappeille. Piharakennuksen ensimmäisen kerroksen asunto säilyy asuntona.
Hanke poikkeaa rakennuskiellosta nro 12561, joka koskee rakennusten 1. kerrosten ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamista asuinkäyttöön. Rakennuskielto on voimassa 11.12.2020 saakka.
Hanke poikkeaa asemakaavan nro 7995 määräyksestä A5, jonka mukaan alue on asuntorakennusten korttelialuetta, jolla suurin sallittu asuntoluku tontilla on 5.
Toimenpiteiden vuoksi kaksikerroksisen päärakennuksen rakennusalan kerrosala ylittää asemakaavaan merkityn kerrosalan 865 k-m², jolloin uusi päärakennuksen rakennusoikeudellinen kerrosala on noin 1 014 k-m² ja rakennusoikeuden ylitys on 17 %.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennuksissa on todettu merkittäviä peruskorjaustarpeita, ja kiinteistön järkevän jatkokäytön kannalta on luontevaa palauttaa päärakennus tässä peruskorjausvaiheessa voimassa olevan asemakaavan ja ympäröivän rakennuskannan mukaisesti asuinkäyttöön.
Hanketta on käsitelty hakijan ja kaupungin välisissä yhteisneuvottelussa rakennusvalvonnassa 8.3.2019. Neuvottelussa on käsitelty kohteen rakennussuojelua, ullakkorakentamista, esteettömyyttä ja voimassa olevaa rakennuskieltoa koskevia kysymyksiä, ja päätetty, että rakennuksen suojeluasiat linjataan poikkeamisluvassa. Yhteisneuvottelussa päätetty, että mahdollinen ullakkohanke käsitellään ullakkotyöryhmässä, olennaista on mm. kattoterassin katemateriaali ja sen suhde kuparikattoon.
Hakija ilmoittaa ottaneensa huomioon yhteisneuvottelussa ja sen jälkeisessä suunnitelmien kehittämisessä esiin tulleet kohdat hankkeen alustavissa suunnitelmissa.
Ullakoiden muuttamista 2. kerroksen asuntojen lisätilaksi hakija perustelee sillä, että ullakko on matalahkoa tilaa, joka ei korkeutensa puolesta sovellu erillisille ullakkoasunnoille, mutta palvelisi kuitenkin hyvin asuntojen lisätilana, jolloin asuntojakaumaan saataisiin laadukas ja persoonallinen lisäys. Ullakon asuintilat saisivat pääosin luonnonvalonsa pihan puolen katonlappeille esitettyjen uusien kattoterassien kautta, jotka eivät hakijan mukaan näy kaupunkikuvassa. Tontti kuuluu kaupunkiympäristölautakunnan 5.2.2019 (§ 57) hyväksymän ullakkorakentamisen vyöhykekartan alueeseen U4 kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas alue, jolla avoimen näkymän suuntaisiin kattopintoihin ja kadun puoleisiin kattopintoihin saa avata ikkuna-aukkoja vain harkitusti. Ullakkorakentamisen alueellinen poikkeamislupa koskee asuinkerrostaloja, mutta hakijan ja kaupungin käymissä ennakkoneuvottelussa on todettu, että tässä hankkeessa voidaan kuitenkin soveltaa sen periaatteita.
Hanketta on käsitelty Helsingin ullakkotyöryhmässä 18.2.2020, hakija on päivittänyt hakemustaan 10.3.2020 päivätyillä suunnitelmilla.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi ja MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunkiympäristölautakunnan 11.12.2018 § 640 määräämä rajattu rakennuskielto (nro 12561) asemakaavan muuttamiseksi ja laatimiseksi. Alue, jota rakennuskielto koskee, käsittää suuren osan kantakaupungista. Rakennuskielto koskee rakennusten 1. kerrosten ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamista asuinkäyttöön rakennuskieltokartassa nro 12561 esitetyillä tonteilla ja on voimassa 11.12.2020 saakka. Tontit, joita rakennuskielto koskee, kuuluvat pääosin käynnistyneen kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamistyön alueeseen. Rakennuskieltoalueella on eri-ikäisiä asemakaavoja 1800-luvulta alkaen.
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 16.8.1982 vahvistettu asemakaava nro 7995. Asemakaavassa rakennuspaikka on merkitty asuntorakennusten korttelialueeksi A5, jossa luku osoittaa tontille sallittujen asuntojen enimmäismäärää. Tontille on merkitty kaksi olemassa olevien rakennusten ulkopintojen pääpiirteiden mukaisesti rajattua rakennusalaa, joista päärakennuksen enimmäiskerrosala on 865 k-m² ja kerrosluku II, ja piharakennuksen enimmäiskerrosala on 76 k-m² ja kerrosluku I. Päärakennusta koskevan merkinnän ”1/4 II” murtoluku osoittaa sen, kuinka suuren osan kellarikerroksen pinta-alasta saa kerrosluvun estämättä käyttää asuinhuoneistoksi. Rakennuksilla ei ole asemakaavan suojelumerkintää. Tonttia koskee vähimmäisautopaikkamääräys 1 ap/300 k-m².
Lisäksi asemakaavan muutoksen selostuksessa todetaan, että kortteli on säilytetty pientaloluonteisena voimassa olevan asemakaavan mukaan. Asuntojen keskipinta-alaksi on kaavaselostuksessa määrätty vähintään 50 m².
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu kantakaupungin keskusta-alueeksi (C2), jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava kantakaupungille ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen sekä liike- ja toimitilojen riittävä määrä.
Rakennuspaikka on Museoviraston inventoinnissa sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon, RKY - Taka-Töölön kerrostaloalue.
Rakennuspaikkaa koskee kaupunkiympäristölautakunnan 5.2.2019 § 57 hyväksymä asuinkerrostalojen ullakkorakentamista koskeva alueellinen poikkeamispäätös, joka on voimassa määräaikaisena 4.2.2024 asti. Tontti kuuluu ullakkorakentamisen kaupunkikuvallisten vyöhykkeiden kartan alueeseen U4, kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas alue. Avoimen näkymän suuntaisiin kattopintoihin ja kadun puoleisiin kattopintoihin saa avata ikkuna-aukkoja vain harkitusti.
Nykytilanteessa tontilla sijaitsee vuosina 1927-1928 asuinrakennukseksi rakennettu kaksi asuinkerrosta ja kellarikerroksen sisältävä päärakennus (Villa Weckman) sekä nykyisin asunnon ja autotallin käsittävä piharakennus. Kiinteistö on toiminut teollisuusmies Johan Reinhold Weckmanin ja hänen perheensä asuntona 1950-luvulle saakka. Sen jälkeen rakennus on ollut Valtion viljavaraston pääkonttorina, Asianajotalo ANPR:n toimistona sekä Saudi-Arabian suurlähetystönä. Voimassa olevassa rakennusluvassa päärakennus on toimistorakennus.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (19.12.2019). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia ei ole esitetty.
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta (kaupunginmuseo), Museovirastolta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus).
Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan 16.1.2020, että suurikokoisen huvilan tilat antavat mahdollisuuden esitetyn tilajaon toteuttamiseen rakennuksen ominaispiirteitä noudattavalla tavalla. Rakennuksen välitön ympäristö on muuttunut huomattavasti rakennusajan jälkeen, mikä heijastuu nyt uudessa käyttömuodossa. Rakennuksella on rakennushistoriallista ja kaupunkikuvallista arvoa. Muutoksessa rakennuksen suojeluarvot tulee huomioida. Arvokkaat porrashuoneeseen liittyvät sisätilat kuuluvat suojeltavien rakenteiden piiriin. Jo aiemmassa vaiheessa muutetun yläaulan tilaa voidaan kaupunginmuseon arvion mukaan muuttaa; parveketila voidaan nykytilanteen mukaisesti erottaa aulasta ja pitkää sivua voidaan kaventaa kattokasetoinnin rytmi huomioiden. Portaaseen liittyvä arkadi-aihe tulee hahmottua jatkossa. Porrashuoneen valaistuksen suunnittelu tulee jatkossa toteuttaa huolellisesti tilan arkkitehtuuri huomioiden. Julkisivukäsittely tulee tehdä suojelukohteen arvojen mukaisesti, mm. alkuperäiset ikkunarakenteet säilyttäen ja kunnostaen. Kaupunginmuseo puoltaa poikkeamispäätöshakemusta, huomioiden rakennuksen ulkoasun ja arvokkaiden sisätilojen suojeluarvot.
ELY-keskus pitää lausunnossaan (8.1.2020) rakennuksen käyttötarkoituksen palauttamista asumiskäyttöön rakennukselle luontevana. Alustavien suunnitelmien mukaan arvokas pääporrashuone säilytetään, eikä julkisivuihin ja kadun puolen kattoon tehdä muutoksia. Ullakkorakentamisen osalta ELY-keskus pitää tärkeänä, että ullakkorakentamisen alueellisen poikkeamisluvan ehtoja ja vyöhykekarttaa noudatetaan. Mikäli rakennuksen sisätiloissa on arvokasta kiinteää sisustusta, kuten esimerkiksi panelointeja, ne tulee säilyttää. Hakemuksen liitteenä toimitetussa rakennushistoriaselvityksessä arvokkaiksi todettuja piirteitä ei saa vaarantaa muutostöissä. Tarkasteltaessa hanketta kokonaisuutena, Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että poikkeaminen voidaan myöntää.
Hanketta on käsitelty Helsingin ullakkotyöryhmässä 18.2.2020. Työryhmä toteaa lausunnossaan, että ullakon vapaa korkeus on erittäin pieni, mikä johtaisi myös esitetyn kaltaisten terassien osalta hyvin matalaan tilaan. Työryhmä ei näin ollen puolla terassien toteuttamista. Uusien valoaukkojen avaamista rakennuksen sisäkulmaan pidettiin kuitenkin mahdollisena, mutta työryhmä suosittelee ratkaisuksi esimerkiksi lape- tai lyhtyikkunaa tai vesikaton pintaa mukailevaa ateljeeikkunaa. Työryhmä pitää vesikaton alkuperäistä materiaalia (kuparipelti) vaalittavana ominaispiirteenä ja maltillisemmassa ratkaisussa vesikattopintaa säilyisi laajemmalla alueella. Lausunnon mukaan suunnitelma, jossa edellä mainittu on otettu huomioon, tulee tuoda uudelleen ullakkotyöryhmän arvioitavaksi.
Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa.
Poikkeaminen rakennus- ja toimenpidekiellosta nro 12561 voidaan sallia, koska alustavissa suunnitelmissa kellariin on osoitettu toimitilaa, johon on erillinen sisäänkäynti ja jonne saadaan luonnonvaloa. Päärakennuksen ensimmäisen kerroksen huoneet on alun perin suunniteltu keskeisimmiksi asuintiloiksi, joten niiden muuttamista asuinkäyttöön voidaan puoltaa rakennushistoriallisilla syillä. Kortteli on voimassa olevan asemakaavan mukaisesti asuinrakennusvaltaista, joten päärakennuksen muuttaminen pääosin asuinkäyttöön sopii lähiympäristön rakennuskantaan.
Voimassa olevan asemakaavan nro 7995 osoittama suurin sallittu asuntoluku (5) saadaan ylittää, sillä asuntolukua koskevaa määräystä voidaan pitää asemakaavan osalta vanhentuneena.
Asemakaavan päärakennukselle osoittama enimmäiskerrosala 865 k-m² voidaan ylittää, sillä alustavien suunnitelmien mukainen kerrosalan ylitys (149 k-m²) toteutetaan nykyisen rakennusvaipan sisällä.
Asemakaavan mukaan kellarikerroksen pinta-alasta saa kerrosluvun estämättä käyttää asuinhuoneistoksi 1/4. Alustavissa 23.9.2019 päivätyissä suunnitelmissa kellariin sijoitetaan asuin- ja toimitilaa yhteensä noin 227 k-m², mikä on noin puolet kellarin bruttoalasta (469 m²). Asuintilojen osuus (94 k-m²) kellarin bruttoalasta on kuitenkin alle 1/4. Toimenpide on kellariin sijoitettavien asuintilojen osalta asemakaavan tavoitteiden mukainen.
Hankkeessa tulee pyrkiä esteettömyyden parantamiseen. Koska pääsisäänkäynnin muuttaminen esteettömäksi olisi rakennuksen ulkohahmon kannalta ongelmallista, voidaan alustavissa suunnitelmissa esitetty ulkokäyttöön soveltuva porrashissivaraus katsoa riittäväksi esteettömyyttä edistäväksi toimenpiteeksi.
Terassin rakentamista ullakolle hakijan alkuperäisten 23.9.2019 päivättyjen viitesuunnitelmien mukaisella tavalla ei sallita. Jatkosuunnittelussa valoaukkojen avaaminen on mahdollista rakennushistorialliset ja maisemalliset arvot säilyttäen.
Rakennuslupaa haettaessa jatkosuunnitelma on käsiteltävä ullakkotyöryhmässä, ja ennen toimenpiteisiin ryhtymistä hankkeelta edellytetään työryhmän puoltava lausunto.
Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö tai hyödyntäminen.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 § 1 mom, 58 § 1 mom, 128, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2020, 8 §
Maksu
1 000 euroa
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Detta beslut publicerades 25.03.2020
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 29 § (Maksun osalta).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 29 § (Maksun osalta).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Mer information fås av
Niko Latvakoski, suunnittelija, puhelin: 09 310 37020