Aloituspaikat, suomenkielilnen yleisopetus 7 luokka, lukuvuosi 2020-2021

HEL 2019-010810
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 10. / 50 §

7. luokkien yleisopetuksen aloituspaikkamäärät lukuvuodelle 2020–2021

Finska sektionen vid nämnden för fostran och utbildning

Päätös

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti kaupungin ylläpitämien suomenkielisten peruskoulujen 7. luokkien yleisopetuksen aloituspaikkamäärät lukuvuodelle 2020–2021 seuraavasti:

Alueen A1 koulut
Yleisopetuksen oppilaat pl. painotettu opetus
Aurinkolahden peruskoulu
72
Itäkeskuksen peruskoulu
36
Merilahden peruskoulu
72
Myllypuron peruskoulu
90
Puistopolun peruskoulu
54
Sakarinmäen peruskoulu
40
Vartiokylän yläasteen koulu
90
Vesalan peruskoulu
126
Vuoniityn peruskoulu
90
Yhteensä
670
 
Alueen A2 koulut
Yleisopetuksen oppilaat pl. painotettu opetus
Hiidenkiven peruskoulu
96
Jakomäen peruskoulu
42
Latokartanon peruskoulu
60
Malmin peruskoulu
87
Puistolan peruskoulu
84
Pukinmäenkaaren peruskoulu
80
Suutarinkylän peruskoulu
110
Yhteensä
559
 
 
Alueen A3 koulut
Yleisopetuksen oppilaat pl. painotettu opetus
Haagan peruskoulu
54
Kannelmäen peruskoulu
152
Meilahden yläasteen koulu
123
Pakilan yläasteen koulu
150
Pitäjänmäen peruskoulu
84
Torpparinmäen peruskoulu
36
Yhteensä
599
 
Alueen A4 koulut
Yleisopetuksen oppilaat pl. painotettu opetus
Aleksis Kiven peruskoulu
100
Arabian peruskoulu
50
Jätkäsaaren peruskoulu
55
Kruununhaan yläasteen koulu
60
Käpylän peruskoulu
54
Pasilan peruskoulu
40
Ressun peruskoulu
25
Taivallahden peruskoulu
75
Yhtenäiskoulu
22
Yhteensä
481
 
Alueen A5 koulut
Yleisopetuksen oppilaat pl. painotettu opetus
Laajasalon peruskoulu
132
Porolahden peruskoulu
150
Yhteensä
282
 
Kaikki yhteensä
2591 

Koulukohtaisesta aloituspaikkamäärästä riippumatta koulun 7. luokalla voivat aloittaa oppilaat, jotka asuvat koulun oppilaaksiottoalueella, ja oppilaat, jotka ovat olleet saman yhtenäisen peruskoulun 6. luokalla lukuvuonna 2019–2020. Näissä tapauksissa koulun aloituspaikkamäärä voi siis ylittyä.

7. luokkien koulukohtainen aloituspaikkamäärä on voimassa vuosiluokkien 7–9 ajan siten, että 7. luokalla määritelty ikäluokkaa koskeva oppilasmäärä ei voi ylittyä 8. ja 9. luokalla muuten kuin alueelle muuttavien tullessa koulun uusiksi oppilaiksi. Oppilaat, jotka ovat olleet yhtenäisen peruskoulun 6. luokalla lukuvuonna 2019–2020, voivat siirtyä saman peruskoulun 7. luokalle.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Stäng

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan jaosto päättää oman kieliryhmänsä perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaisesta sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen oppilaitoskohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta (Helsingin kaupungin hallintosäännön 15 luvun 2 §:n 2 kohta). Esityksen lähtökohtana on turvata koulujen ja alueiden tasapuolinen kehitys.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on 19.12.2017 (§ 32) päättänyt oppilaaksioton perusteista.

Oppilaan koulupaikan määräytyminen ja oppilaaksiottamisen perusteet suomenkielisessä perusopetuksessa

1 Lähikoulun tai muun soveltuvan paikan osoittaminen

1.1 Lähikoulu

Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päättämällä oppilaaksiottoalueella hän asuu.

1.2 Muu soveltuva paikka

Oppilaalla on oikeus päästä muuhun kunnan osoittamaan lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun seuraavissa tilanteissa:

- ensimmäiselle luokalle otettaessa sellaisen A-kielenopetukseen, jota ei ole mahdollisuus valita lähikoulussa

- jos oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua

- B1-englannin opetuksen perusteella

- jos oppilaan lähikoulu ei ole oppilaan terveydentilan tai muuhun erityisen syyn takia hänelle sovelias. Tarvittaessa syy osoitetaan asiantuntijalausunnolla.

- oppilaalla on erityisen tuen päätös erityisluokalle

- oppilas osallistuu valmistavaan opetukseen

- oppilas osallistuu joustavan perusopetuksen toimintaan.

Oppilaaksi pääseminen edellyttää, että koulussa on tilaa. Koulun osoittamisessa voidaan ottaa huomioon matkan pituus ja turvallisuus. Tarvittaessa käytetään arvontaa, jos halukkaita oppilaita on enemmän kuin koulussa on tilaa.

2 Pyrkiminen muuhun kuin 1 luvussa tarkoitettuun kouluun

2.1 Yleistä

Oppivelvollinen voi pyrkiä myös muuhun kuin edellä 1 luvussa tarkoitettuun kouluun. Oppilaaksi pääseminen edellyttää, että koulussa on tilaa.
Helsingin kaupungin järjestämään opetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia oppilaita.

Vuosiluokkien 1–6 osalta edellytetään, että näistä oppilaista kouluun ei synny uutta opetusryhmää.

Jos oppilas otetaan muuhun kuin 1 luvussa tarkoitettuun kouluun, oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista.

2.2 Valintaperusteet

Oppilaita otettaessa hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.

Jos hakijoita on enemmän kuin koulussa on tilaa, valintaperusteita noudatetaan seuraavassa järjestyksessä:

1) Sisaruus: oppilaalla on sisaruksia kyseisessä koulussa

2) Jatkuvuus

a) Esiopetus ja vuosiluokat 1 - 2: esiopetuksen ja alueen koulun yhteisessä suunnitelmassa nimetyistä esiopetusryhmistä tulevat oppilaat.

b) Yhtenäinen peruskoulu: ko. koulun oppilaaksiottoalueen vuosiluokkien 1-6 kouluissa olevat oppilaat.

3) Koulumatkan pituus

Jokaisen valintaperusteen kohdalla käytetään tarvittaessa lisäksi arvontaa, jos hakijoita on enemmän kuin koulussa on tilaa.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää vuosittain 1. vuosiluokan ja 7. vuosiluokan aloituspaikkamäärät kouluittain. Ensimmäisen vuosiluokan aloituspaikkamäärä sitoo vuosiluokkien 1- 2 tässä luvussa tarkoitettua oppilaaksiottoa ja seitsemännen vuosiluokan aloituspaikkamäärä vuosiluokkien 7-9 tässä luvussa tarkoitettua oppilaaksiottoa.

2.3 Valintakoe

Jos opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta, voidaan oppilaita otettaessa käyttää oppilaan taipumuksia painotettavaan opetukseen osoittavaa koetta. Samaa painotusta tarjoavat koulut käyttävät samaa valintakoetta. Tiettyyn painotukseen hakeva oppilas otetaan huomioon kaikkien kyseistä painotusta tarjoavien koulujen oppilaaksiotossa huoltajan ilmoittamassa järjestyksessä.

3 Oppilaaksi ottaminen kielikylpyopetukseen

Kielikylpyopetukseen otetaan oppilaita, jotka ovat osallistuneet kielikylpyesiopetukseen tai joilla on muutoin riittävä ruotsin kielen taito, joka arvioidaan haastattelussa.

Oppilaan koulupaikka määräytyy kieliohjelmassa määritellyn kielikylpypolun mukaisesti.

4 Oppilaan koulunkäyntioikeus asuinpaikan muuttuessa

Jos oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin sisällä, oppilaalla on oikeus käydä kaikki koulun luokka-asteet ao. koulussa, jonka oppilas hän oli ennen asuinpaikan muuttumista.

Jos oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin ulkopuolelle, oppilaalla on oikeus käydä kuluva lukukausi loppuun ao. koulussa. Oppilas voidaan tämän jälkeen ottaa helsinkiläiseen kouluun 2 luvussa mainittujen perusteiden mukaisesti.

Huoltaja vastaa mahdollisista oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Koulukohtainen aloituspaikkamäärä

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää vuosittain 1. vuosiluokan ja 7. vuosiluokan koulukohtaiset aloituspaikkamäärät.

Koulukohtaisesta aloituspaikkamäärästä annettava ennuste on suuntaa antava.

Lukuvuoden 2020–2021 koulukohtainen aloituspaikkamäärä 7. luokalle on laskettu siten, että perusjoukkona on 2007 syntyneet helsinkiläiset ilman ruotsinkielisiä. Väestömäärästä on ensin vähennetty erityisen tuen ja painotetun opetuksen oppilaiden osuus, joita oletetaan olevan samassa suhteessa kuin 20.9.2019. Näin saatuun oppilasmäärään on lisätty painotetun opetuksen oppilaspaikat lukuvuonna 2020–2021 jolloin on saatu koulukohtainen aloituspaikkamäärä. Painotetun opetuksen oppilaspaikkoihin lasketaan mukaan soveltuvuuskokeen perusteella valittavien lisäksi kielikylpyopetus ja vieraskielinen opetus.

Tämän päätöksen luvut muodostavat koulun 7. luokan oppilasmäärän pois lukien painotetun opetuksen oppilaspaikat. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää painotetun opetuksen oppilaspaikoista.

Laskelman perusteella valmisteltiin yhteistyössä koulujen rehtoreiden kanssa esitys siten, että koulujen rehtorit ovat voineet esittää väestöennusteen pohjalta koulukohtaisen aloituspaikkamäärän, jotta opetusryhmät ovat opetuksen järjestämisen kannalta järkeviä ja opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet (opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto 21.6.2016 § 57).

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan perusopetuspalvelut tiedottaa päätöksestä Helsingin kaupungin ylläpitämille kouluille, joilla on 7. luokka.

Vaikutusten arviointi

Helsingin kaupunkistrategian 2017-2021 mukaan helsinkiläisillä tulee olla tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet ja kaupungin perusopetuspalvelut ovat vetovoimaisia lähipalveluita. Koulukohtainen aloituspaikkamäärän päättäminen lukuvuosittain tukee edellä kuvattuja tavoitteita vahvistamalla koulujen tasapuolista kehitystä, minkä johdosta eri alueilla asuvat asukkaat saavat yhdenvertaiset koulupalvelut.

Koulukohtainen aloituspaikkamäärän määrittely tukee yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista. 7. luokalla aloittavien osalta tavoitteena on yhtenäinen koulupolku, jolloin yhtenäisessä peruskoulussa oppilaan koulu ei vaihdu 7. luokalle siirryttäessä ja jos koulu vaihtuu, niin koulupolut on suunniteltu siten, että oman alueensa lähikouluun pääsee jatkamaan tutun oppilasryhmän kanssa.

Koulukohtaisen aloituspaikkamäärän määrittelyssä huomioidaan optimaalinen ryhmäkokojen muodostuminen pedagogisesti ja taloudellisesti. Optimaaliset ryhmäkoot tukevat osaltaan oppilaan yksilöllistä oppimista ja, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen omassa lähikoulussaan.

Perheiden arkea pyritään helpottamaan osoittamalla koulu mahdollisimman turvallisen ja lyhyen matkan päästä kodista. Lisäksi perheiden arkea pyritään helpottamaan huomioimalla sisarusten pääsy samaan kouluun, mikäli oppilaaksiottoaluetarkistusten seurauksena heille määrittyisi eri koulu.

Oppilaaksiottoalueiden muutokset

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää mahdollisista oppilaaksiottoalueiden muutoksista.

Stäng

Detta beslut publicerades 13.11.2019

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Stäng

Föredragande

perusopetusjohtaja
Outi Salo

Mer information fås av

Petteri Räisänen, johtava tietosuunnittelija, puhelin: 09 310 20349

petteri.j.raisanen@hel.fi

Arjariitta Heikkinen, perusopetuksen aluepäällikkö, puhelin: 09 310 71765

arjariitta.heikkinen@hel.fi

Kimmo Mustonen, perusopetuksen aluepäällikkö, puhelin: 09 310 23148

kimmo.mustonen@hel.fi

Taina Tervonen, perusopetuksen aluepäällikkö, puhelin: 09 310 83013

taina.tervonen@hel.fi

Ulla-Maija Vähäsarja, perusopetuksen aluepäällikkö, puhelin: 09 310 71764

ulla-maija.vahasarja@hel.fi

Hanna Välitalo, perusopetuksen aluepäällikkö, puhelin: 09 310 83012

hanna.valitalo@hel.fi