Aloituspaikat, suomenkielilnen yleisopetus 7 luokka, lukuvuosi 2020-2021

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan jaosto päättää oman kieliryhmänsä perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaisesta sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen oppilaitoskohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta (Helsingin kaupungin hallintosäännön 15 luvun 2 §:n 2 kohta). Esityksen lähtökohtana on turvata koulujen ja alueiden tasapuolinen kehitys.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on 19.12.2017 (§ 32) päättänyt oppilaaksioton perusteista.

Oppilaan koulupaikan määräytyminen ja oppilaaksiottamisen perusteet suomenkielisessä perusopetuksessa

1 Lähikoulun tai muun soveltuvan paikan osoittaminen

1.1 Lähikoulu

Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päättämällä oppilaaksiottoalueella hän asuu.

1.2 Muu soveltuva paikka

Oppilaalla on oikeus päästä muuhun kunnan osoittamaan lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun seuraavissa tilanteissa:

- ensimmäiselle luokalle otettaessa sellaisen A-kielenopetukseen, jota ei ole mahdollisuus valita lähikoulussa

- jos oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua

- B1-englannin opetuksen perusteella

- jos oppilaan lähikoulu ei ole oppilaan terveydentilan tai muuhun erityisen syyn takia hänelle sovelias. Tarvittaessa syy osoitetaan asiantuntijalausunnolla.

- oppilaalla on erityisen tuen päätös erityisluokalle

- oppilas osallistuu valmistavaan opetukseen

- oppilas osallistuu joustavan perusopetuksen toimintaan.

Oppilaaksi pääseminen edellyttää, että koulussa on tilaa. Koulun osoittamisessa voidaan ottaa huomioon matkan pituus ja turvallisuus. Tarvittaessa käytetään arvontaa, jos halukkaita oppilaita on enemmän kuin koulussa on tilaa.

2 Pyrkiminen muuhun kuin 1 luvussa tarkoitettuun kouluun

2.1 Yleistä

Oppivelvollinen voi pyrkiä myös muuhun kuin edellä 1 luvussa tarkoitettuun kouluun. Oppilaaksi pääseminen edellyttää, että koulussa on tilaa.
Helsingin kaupungin järjestämään opetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia oppilaita.

Vuosiluokkien 1–6 osalta edellytetään, että näistä oppilaista kouluun ei synny uutta opetusryhmää.

Jos oppilas otetaan muuhun kuin 1 luvussa tarkoitettuun kouluun, oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista.

2.2 Valintaperusteet

Oppilaita otettaessa hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.

Jos hakijoita on enemmän kuin koulussa on tilaa, valintaperusteita noudatetaan seuraavassa järjestyksessä:

1) Sisaruus: oppilaalla on sisaruksia kyseisessä koulussa

2) Jatkuvuus

a) Esiopetus ja vuosiluokat 1 - 2: esiopetuksen ja alueen koulun yhteisessä suunnitelmassa nimetyistä esiopetusryhmistä tulevat oppilaat.

b) Yhtenäinen peruskoulu: ko. koulun oppilaaksiottoalueen vuosiluokkien 1-6 kouluissa olevat oppilaat.

3) Koulumatkan pituus

Jokaisen valintaperusteen kohdalla käytetään tarvittaessa lisäksi arvontaa, jos hakijoita on enemmän kuin koulussa on tilaa.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää vuosittain 1. vuosiluokan ja 7. vuosiluokan aloituspaikkamäärät kouluittain. Ensimmäisen vuosiluokan aloituspaikkamäärä sitoo vuosiluokkien 1- 2 tässä luvussa tarkoitettua oppilaaksiottoa ja seitsemännen vuosiluokan aloituspaikkamäärä vuosiluokkien 7-9 tässä luvussa tarkoitettua oppilaaksiottoa.

2.3 Valintakoe

Jos opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta, voidaan oppilaita otettaessa käyttää oppilaan taipumuksia painotettavaan opetukseen osoittavaa koetta. Samaa painotusta tarjoavat koulut käyttävät samaa valintakoetta. Tiettyyn painotukseen hakeva oppilas otetaan huomioon kaikkien kyseistä painotusta tarjoavien koulujen oppilaaksiotossa huoltajan ilmoittamassa järjestyksessä.

3 Oppilaaksi ottaminen kielikylpyopetukseen

Kielikylpyopetukseen otetaan oppilaita, jotka ovat osallistuneet kielikylpyesiopetukseen tai joilla on muutoin riittävä ruotsin kielen taito, joka arvioidaan haastattelussa.

Oppilaan koulupaikka määräytyy kieliohjelmassa määritellyn kielikylpypolun mukaisesti.

4 Oppilaan koulunkäyntioikeus asuinpaikan muuttuessa

Jos oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin sisällä, oppilaalla on oikeus käydä kaikki koulun luokka-asteet ao. koulussa, jonka oppilas hän oli ennen asuinpaikan muuttumista.

Jos oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin ulkopuolelle, oppilaalla on oikeus käydä kuluva lukukausi loppuun ao. koulussa. Oppilas voidaan tämän jälkeen ottaa helsinkiläiseen kouluun 2 luvussa mainittujen perusteiden mukaisesti.

Huoltaja vastaa mahdollisista oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Koulukohtainen aloituspaikkamäärä

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää vuosittain 1. vuosiluokan ja 7. vuosiluokan koulukohtaiset aloituspaikkamäärät.

Koulukohtaisesta aloituspaikkamäärästä annettava ennuste on suuntaa antava.

Lukuvuoden 2020–2021 koulukohtainen aloituspaikkamäärä 7. luokalle on laskettu siten, että perusjoukkona on 2007 syntyneet helsinkiläiset ilman ruotsinkielisiä. Väestömäärästä on ensin vähennetty erityisen tuen ja painotetun opetuksen oppilaiden osuus, joita oletetaan olevan samassa suhteessa kuin 20.9.2019. Näin saatuun oppilasmäärään on lisätty painotetun opetuksen oppilaspaikat lukuvuonna 2020–2021 jolloin on saatu koulukohtainen aloituspaikkamäärä. Painotetun opetuksen oppilaspaikkoihin lasketaan mukaan soveltuvuuskokeen perusteella valittavien lisäksi kielikylpyopetus ja vieraskielinen opetus.

Tämän päätöksen luvut muodostavat koulun 7. luokan oppilasmäärän pois lukien painotetun opetuksen oppilaspaikat. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää painotetun opetuksen oppilaspaikoista.

Laskelman perusteella valmisteltiin yhteistyössä koulujen rehtoreiden kanssa esitys siten, että koulujen rehtorit ovat voineet esittää väestöennusteen pohjalta koulukohtaisen aloituspaikkamäärän, jotta opetusryhmät ovat opetuksen järjestämisen kannalta järkeviä ja opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet (opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto 21.6.2016 § 57).

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan perusopetuspalvelut tiedottaa päätöksestä Helsingin kaupungin ylläpitämille kouluille, joilla on 7. luokka.

Vaikutusten arviointi

Helsingin kaupunkistrategian 2017-2021 mukaan helsinkiläisillä tulee olla tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet ja kaupungin perusopetuspalvelut ovat vetovoimaisia lähipalveluita. Koulukohtainen aloituspaikkamäärän päättäminen lukuvuosittain tukee edellä kuvattuja tavoitteita vahvistamalla koulujen tasapuolista kehitystä, minkä johdosta eri alueilla asuvat asukkaat saavat yhdenvertaiset koulupalvelut.

Koulukohtainen aloituspaikkamäärän määrittely tukee yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista. 7. luokalla aloittavien osalta tavoitteena on yhtenäinen koulupolku, jolloin yhtenäisessä peruskoulussa oppilaan koulu ei vaihdu 7. luokalle siirryttäessä ja jos koulu vaihtuu, niin koulupolut on suunniteltu siten, että oman alueensa lähikouluun pääsee jatkamaan tutun oppilasryhmän kanssa.

Koulukohtaisen aloituspaikkamäärän määrittelyssä huomioidaan optimaalinen ryhmäkokojen muodostuminen pedagogisesti ja taloudellisesti. Optimaaliset ryhmäkoot tukevat osaltaan oppilaan yksilöllistä oppimista ja, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen omassa lähikoulussaan.

Perheiden arkea pyritään helpottamaan osoittamalla koulu mahdollisimman turvallisen ja lyhyen matkan päästä kodista. Lisäksi perheiden arkea pyritään helpottamaan huomioimalla sisarusten pääsy samaan kouluun, mikäli oppilaaksiottoaluetarkistusten seurauksena heille määrittyisi eri koulu.

Oppilaaksiottoalueiden muutokset

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää mahdollisista oppilaaksiottoalueiden muutoksista.

Detta beslut publicerades 13.11.2019

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.