Poikkeamispäätöshakemus, Laajasalo tontti 49274/3, Turumankatu 20, TA-Kodit Oy/As Oy Helsingin Ariadne
Laajasalo, Kruunuvuorenranta, Turumankatu 20, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasalo, Kruunuvuorenranta) korttelin 49274 tonttia 3 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12010 seuraavasti:
- Asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 2 700 k-m². Rakennusoikeuteen laskettava kerrosala on 3 000 k-m², joten rakennusoikeuden ylitys on 300 k-m² (n. 11,1%).
- Kerrosluku ylittyy yhdellä kerroksella. Rakennuksessa on VII-kerrosta.
- Rakennus ylittää Haakoninlahdenpuiston puoleisen rakennusalueen rajan 1,0 m. Rakennus ylittää yhteispihan puoleisen rakennusalueen rajan 1,1 m.
- Parvekevyöhykkeen julkisivumateriaali tiililaattaelementti poikkeaa kaavanmukaisesta materiaalista.
- Poiketaan asemakaavasta sisäpihan ylimpien kerroksien julkisivumateriaalin osalta.
- Yksikerroksista, viereisten rakennusten ylimpään kerrokseen liittyvää rakennusosaa ei toteuteta.
- Kerhotila on sijoitettu 7. (parvi-) kerrokseen, tontilla, jossa suurin kaavan sallima kerrosluku on kuusi.
- VI-kerroksen kerrosala ylittää sallitun pinta-alan 31,6 k-m².
- Poiketaan asemakaavan autopaikkanormista. Käytetään 12/2015 hyväksytyn ”Asuintonttien pysäköintipaikkojen laskentaohjeet” mukaista normia 1 ap / 130 k-m².
- Poiketaan autopaikkojen sijainnista
Hakija
TA-kodit Oy/As Oy Helsingin Ariadne
Rakennuspaikka
49. kaupunginosan (Laajasalo, Kruunuvuorenranta)
korttelin 49274 tontti 3.
Hakemus
TA-kodit Oy on hakenut lupaa saada poiketa asemakaavasta Helsingin kaupungin 49.kaupunginosan (Laajasalo, Kruunuvuorenranta) korttelin 49274 tontilla 3 (osoitteessa Turumankatu 20). Poikkeamista haetaan voimassa olevasta asemakaavasta nro 12010 siten, että rakennusoikeus ylitetään 11,1%:lla ja kerroslukumäärä ylitetään yhdellä kerroksella. Rakennus ylittää Haakoninlahdenpuiston puoleisen rakennusalueen rajan 1,0 metrillä ja yhteispihan puoleisen rakennusalueen rajan 1,1 metrillä. Lisäksi poiketaan asemakaavasta parvekevyöhykkeen ja sisäpihan ylimpien kerroksien julkisivumateriaalin osalta. Yksikerroksista, viereisten rakennusten ylimpään kerrokseen liittyvää rakennusosaa ei toteuteta. Kerhotila on sijoitettu 7. (parvi-) kerrokseen, tontilla, jossa suurin kaavan sallima kerrosluku on kuusi. Kuudennen kerroksen kerrosala ylittää sallitun pinta-alan 31,6 k-m². Autopaikkoja laskettaessa käytetään uutta laskentaohjetta ja niiden sijainnissa poiketaan asemakaavassa määräystä.
Hakija perustelee hakemustaan seuraavasti:
1)
- Kaava: Asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 2 700 k-m²
- Poikkeama: Rakennusoikeuteen laskettava kerrosala on 3 000 k-m² joten rakennusoikeuden ylitys on 300 k-m² (n. 10%).
- Perustelu: Tontin 3 ullakkokerros muodostaa yhdessä tonttien 1 ja 2 massoittelun kanssa kaupunkikuvallisen kokonaisuuden. Ratkaisu pohjautuu arkkitehtikilpailussa esitettyyn ehdotukseen ja on kaavoittajan puoltama. Asunto A2 laajentaminen UVV-tilaan elävöittää 1. kerroksen puistojulkisivua sekä yhteispihaa. Kylpyhuoneen lisääminen asuntoon A19 parantaa parvikerroksen toimivuutta ja asukasmukavuutta.
2)
- Kaava: VI. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun.
- Poikkeama: Kerrosluku ylittyy. Rakennuksessa on 7 kerrosta. (Ylin kerros on suunniteltu samoilla periaatteilla kuin tonteilla, joissa kaava sallii parvikerroksen)
- Perustelu: Arkkitehtikilpailun seminaarissa todettiin, että kaupunkikuvallisista syistä rakennuksen 3 massoittelun pitäisi jatkua kuten tontilla 1 ja 2, jotta syntyy yhtenäinen kokonaisuus.
3)
- Kaava: AH-korttelialueita reunustavien tonttien rakennukset ja rakenteet saavat ulottua vähäisessä määrin AH-korttelialueelle, parvekkeet ja ensimmäisen kerroksen asuntoihin liittyvät pihat ja terassit enintään 4 m, vastaavasti AH-korttelialueen rakenteet saavat ulottua vähäisessä määrin korttelialuetta reunustaville tonteille.
- Poikkeama: Rakennus ylittää Haakoninlahdenpuiston puoleisen rakennusalueen rajan 1,0 m. Rakennus ylittää yhteispihan puoleisen rakennusalueen rajan 1,1 m.
- Peruste: Kaava sallii rakennusalueen rajojen ylitykset. Ylitykset ovat vähäisiä ja perustuvat voittaneen kilpailuehdotuksen ratkaisuihin. Voittanut kilpailuehdotus perustui koko rakennuksen pituiseen parvekevyöhykkeeseen, joka kasvattaa rakennusmassan syvyyttä. Ylitykset mahdollistavat koko rakennusoikeuden sijoituksen sekä kattokerroksien kevennyksiä.
4)
- Kaava: Julkisivun materiaalin on oltava pääosin paikalla muurattu tiili tai muuratun pinnan päälle tehty rappaus tai slammaus tai vastaava ympäristöön sopiva korkealaatuinen julkisivumateriaali.
- Poikkeama: Parvekevyöhykkeen julkisivumateriaali on tiililaattaelementti.
- Peruste: Tiililaatta-elementit muodostavat parvekelinjan kantavan rakenteen. Paikallamuurattu tiiliverhous kasvattaisi parvekkeiden syvyyttä. Tiililaatta-elementit jälkisaumataan työmaalla. Tiililaatan käyttö mahdollistaa kantavien pilareiden verhouksen myös parvekkeen sisäpuolelta.
5)
- Kaava: Ylin kerros tulee rakentaa toiselta sivultaan pääosin samaan julkisivulinjaan kuin alemmat kerrokset ja olla samaa julkisivumateriaalia kuin alemmat kerrokset. Toiselta sivultaan ylin kerros tulee olla pääosin vähintään 2.5m sisäänvedetty julkisivulinjasta, mutta osittain samassa julkisivulinjassa kuin alemmat kerrokset ja sen tulee poiketa julkisivu materiaaliltaan alemmista kerroksista.
- Poikkeama: Kattokerroksien julkisivut ovat sisäpihan sivulta pääosin samalla julkisivulinjalla kuin alemmat kerrokset mutta eri julkisivumateriaalia.
- Peruste: Julkisivu on jaettu horisontaalisti kahteen osaan, mikä keventää julkisivua ja pienentää mittakaavan tuntua.
6)
- Kaava: [yk] Rakennusala, jolle on rakennettava yksikerroksinen, viereisten rakennusten ylimpään kerrokseen liittyvä rakennusosa. Toiselta sivultaan rakennusosa tulee rakentaa pääosin samaan julkisivulinjaan kuin alemmat kerrokset.
- Poikkeama: Yksikerroksista, viereisten rakennusten ylimpään kerrokseen liittyvää rakennusosaa ei toteuteta.
- Peruste: Poikkeama on vähäinen ja kattokerrosten kattomuoto perustelee ratkaisua.
7)
- Kaava: Rakennuksen kaikkiin kerroksiin saa rakentaa asumista palvelevia yhteis-, varasto- ja huoltotiloja sekä teknisiä tiloja asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi.
- Poikkeama: Kerhotila on sijoitettu 7. (parvi-)kerrokseen, tontilla, jossa suurin kaavan sallima kerrosluku on 6.
- Peruste: Kerhotilan sijoittaminen 7. kerrokseen mahdollistaa merinäkymät. Lisäksi se mahdollistaa kattokerroksien kevennyksiä (aukkoja 6. ja 7. kerroksen massaan.) Saunaosasto on haluttu sijoittaa 6. kerrokseen, mistä on suora yhteys kattoterassille. Ratkaisu mahdollistaa teknisten tilojen, sekä muiden yleisen tilojen sijoituksen 1. kerrokseen.
8)
- Kaava: VI 2/3: Sulkeissa oleva murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ylimmässä kerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
- Poikkeama: 6. kerroksen kerrosala ylittää sallitun pinta-alan 31,6 k-m².
- Peruste: Poikkeama on vähäinen ja mahdollistaa koko rakennusoikeuden sijoituksen.
9)
- Kaava: Autopaikkojen määrä ovat: asuinkerrostalojen korttelialueella 1AP /105k-m²
- Poikkeama: Autopaikkojen määrä lasketaan Helsingin Kaupungin “Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeet” mukaan.
- Peruste: Poikkeama on vähäinen. Asukkaiden pysäköinti järjestetään Helsingin pysäköintipolitiikan tavoitteiden mukaisesti siten, että se mahdollistaa tavoiteltavan tiivin kaupunkirakenteen toteuttamisen sekä kantakaupungin laajentumisen. Tiivis pysäköintihalli mahdollistaa laajemman istutettavan alueen yhteispihassa.
10)
- Kaava: LPA-korttelialue. Asemakaavan mukaan tontin 49274 / 5 ja 8 saavat sijoittaa autopaikkojaan maanpäälliselle LPA-tontille 49273 / 3. Tontti 49274/5 saa sijoittaa autopaikkojaan LPA-tontille 49273/7. Tontti 49273/11 saa sijoittaa autopaikkojaan LPA-tontille 49272/2.
- Poikkeama: Tonttien 49274 / 1-4 ja 6-10 vieraspysäköintipaikat (yhteensä 13 kpl) sijoitetaan LPA-alueelle 49273/3 (10 kpl), 49274/7 (2 kpl) sekä 49273/11 (1 kpl).
- Peruste: Poikkeama on vähäinen. Vieraspysäköintipaikkojen käytettävyys ja käyttöaste on huomattavasti suurempi, kun ne sijoitetaan katutasolle pysäköintihallin sijasta. Vieraspysäköinnin ratkaisu on läpikäyty ja hyväksytetty kaupungin liikennesuunnittelijan Aleksi Räsäsen kanssa.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Alue sijaitsee entisen Laajasalon öljysatama-alueen länsiosassa, jossa on ollut teräsrakenteisten öljysäiliöiden lisäksi erilaisia öljynjalostukseen ja toimitukseen liittyviä huolto-, varasto-, toimisto- ja tehdasrakennuksia. Alueen rakennukset ja rakenteet on purettu. Alueen maasto on kallioista ja topografialtaan vaihtelevaa ja siellä on tehty louhintaa ja muokkausta teollisuustoiminnan tarpeisiin. Alueen rakentaminen on käynnissä ja hankkeita on koordinoitu yhteisissä koko korttelin rakennuttajakokouksissa.
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 16.11.2011 vahvistettu asemakaava nro 12010. Asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 2 700 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku VI.
AH-korttelialueita reunustavien tonttien rakennukset ja rakenteet saavat ulottua vähäisessä määrin AH-korttelialueelle, parvekkeet ja ensimmäisen kerroksen asuntoihin liittyvät pihat ja terassit enintään 4 m, vastaavasti AH-korttelialueen rakenteet saavat ulottua vähäisessä määrin korttelialuetta reunustaville tonteille.
Julkisivun materiaalin on oltava pääosin paikalla muurattu tiili tai muuratun pinnan päälle tehty rappaus tai slammaus tai vastaava ympäristöön sopiva korkealaatuinen julkisivumateriaali.
Ylin kerros tulee rakentaa toiselta sivultaan pääosin samaan julkisivulinjaan kuin alemmat kerrokset ja olla samaa julkisivumateriaalia kuin alemmat kerrokset. Toiselta sivultaan ylin kerros tulee olla pääosin vähintään 2,5m sisäänvedetty julkisivulinjasta, mutta osittain samassa julkisivulinjassa kuin alemmat kerrokset ja sen tulee poiketa julkisivu materiaaliltaan alemmista kerroksista.
Kahden lamellin välille on merkitty rakennusala, jolle on rakennettava yksikerroksinen, viereisten rakennusten ylimpään kerrokseen liittyvä rakennusosa. Toiselta sivultaan rakennusosa tulee rakentaa pääosin samaan julkisivulinjaan kuin alemmat kerrokset.
Asemakaavassa suurimmaksi kerrosluvuksi on merkitty VI 2/3 Sulkeissa oleva murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ylimmässä kerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
Autopaikkojen määrä on asuinkerrostalojen korttelialueella 1AP /105k-m²
Tontin pysäköintipaikat on määrätty maanalaiseen pysäköintilaitokseen viereisen AH-korttelialueen alle.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Tontit, joille poikkeamista on haettu, sijaitsevat korttelissa, josta on järjestetty tontinluovutuskilpailu ja tonttien luovuttamisesta on tehty päätökset. Korttelialueet ovat kuitenkin edelleen kaupungin hallinnassa lukuun ottamatta tonttia 2. Poikkeamislupahakemuksesta on tiedotettu naapureita sähköpostilla (13.11.2019). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia ei ole esitetty.
Päätöksen perustelut
Asemakaavan sallima rakennusoikeus (3 000 k-m²) voidaan ylittää 300 k-m²:llä (n. 11,1%) kokonaisratkaisu huomioiden. Rakennusten massoittelu toteuttaa asemakaavan kaupunkirakenteen tavoitteet. Tontin 3 ullakkokerros muodostaa yhdessä tonttien 1 ja 2 massoittelun kanssa kaupunkikuvallisen kokonaisuuden. Ratkaisu pohjautuu arkkitehtikilpailussa esitettyyn ehdotukseen.
Rakennuksen sallittu kerrosluku voidaan ylittää yhdellä vajaalla kerroksella. Ylin kerros (VII) on suunniteltu samoilla periaatteilla kuin tonteilla, joissa kaava sallii parvikerroksen. Ratkaisu pohjautuu tontista järjestettyyn arkkitehtuurikilpailuun. Ylimpään kerrokseen on sijoitettu kerhotila, josta on merinäkymät. Saunaosasto on sijoitettu VI-kerrokseen, mistä on suora yhteys kattoterassille.
Rakennus voi ylittää Haakoninlahdenpuiston puoleisen rakennusalueen rajan 1,0 m ja yhteispihan puoleisen rakennusalueen rajan 1,1 m. Asemakaavan mukaan AH-korttelialueita reunustavien tonttien rakennukset ja rakenteet saavat ulottua vähäisessä määrin AH-korttelialueelle, parvekkeet ja ensimmäisen kerroksen asuntoihin liittyvät pihat ja terassit enintään 4 m, vastaavasti AH-korttelialueen rakenteet saavat ulottua vähäisessä määrin korttelialuetta reunustaville tonteille. Ylitykset ovat vähäisiä ja perustuvat voittaneen kilpailuehdotuksen ratkaisuihin. Voittanut kilpailuehdotus perustui koko rakennuksen pituiseen parvekevyöhykkeeseen, joka kasvattaa rakennusmassan syvyyttä.
Suunnitteluratkaisu perustuu parvekevyöhykkeelle toteutettuihin umpinaisiin osiin. Parvekevyöhykkeen julkisivumateriaalina voidaan käyttää jälkisaumattua tiililaattaelementtiä kokonaisratkaisu huomioiden. Tiililaatta-elementit muodostavat parvekelinjan kantavan rakenteen. Paikallamuurattu tiiliverhous kasvattaisi parvekkeiden syvyyttä. Tiililaatan käyttö mahdollistaa kantavien pilareiden verhouksen myös parvekkeen sisäpuolelta. Jälkisaumatut elementit antavat laadukkaan vaikutelman ja liittävät ne muuhun julkisivuun.
Kattokerroksien julkisivut ovat sisäpihan sivulta pääosin samalla julkisivulinjalla kuin alemmat kerrokset ja ne voivat poiketa julkisivumateriaalin osalta alemmista kerroksista kokonaisratkaisu huomioiden. Julkisivu on jaettu horisontaalisti kahteen osaan, mikä keventää julkisivua ja pienentää mittakaavan tuntua.
Yksikerroksista, viereisten rakennusten ylimpään kerrokseen liittyvää rakennusosaa ei toteuteta. Poikkeama on vähäinen ja kattokerrosten kattomuoto perustelee ratkaisua.
VI-kerroksen kerrosala voi ylittää sallitun pinta-alan 31,6 k-m². Poikkeama on vähäinen kokonaisratkaisu huomioiden.
Asemakaavan mukaisesta pysäköintinormista voidaan poiketa, kun käytetään uusia asuintonttien ja työpaikka-alueiden pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeita. Autopaikkamitoituksen perusteena on Kruunusillat-hanke ja pikaraitiotien pysäkin etäisyys alle 600 m etäisyydellä.
Pysäköintipaikkojen sijoituksessa voidaan vähäisesti poiketa asemakaavasta. Koko korttelin pysäköinti on ratkaistu kokonaisuutena ja yhteensovitettu eri hankkeiden kesken ja sitä on koordinoitu korttelista järjestetyissä rakennuttajakokouksissa.
Poikkeamisen erityinen syy on:
- asuin- tai toimintaympäristön parantaminen
- asuntotuotannon kustannustehokkuuden lisääminen
- määräysten tai tilanteen muuttuminen asemakaavan laatimisen jälkeen
- kaupunkikuvallisten tavoitteiden edistäminen
- tarkoituksenmukaiset pysäköintijärjestelyt
Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2019, 8 §
Maksu
1 000 euroa
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Kuulutusteksti kirjaamoon
Detta beslut publicerades 09.12.2019
Valitusosoitus
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Mer information fås av
Tyko Saarikko, arkkitehti, puhelin: 09 310 37441