Aloituspaikat, suomenkieliset lukiot, lukuvuosi 2020-2021

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Hallintosäännön 15 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää lukiokoulutuksen oppilaitoskohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta suomenkielisissä lukioissa.

Peruskoulun päättävien ikäluokka on Helsingissä vuonna 2020 kaupungin tietokeskuksen ennusteen mukaan 5 067 nuorta, mikä on 67 nuorta enemmän kuin edellisenä vuonna. Vähintään 60 prosentille helsinkiläisistä nuorista taataan aloituspaikka lukiossa vuonna 2020. Lukiokoulutuksessa on turvattava se, että ainakin 3040 helsinkiläistä nuorta saa aloituspaikan Helsingissä sijaitsevissa lukioissa. Lisäksi on varauduttava tarjoamaan osa lukiopaikoista Helsingin ulkopuolelta tuleville hakijoille, joita on ollut keskimäärin 25 % lukiokoulutuksen aloittaneista.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on tiedustellut yksityisiltä ja valtion lukioilta niiden aloituspaikkamääriä vuodelle 2020, ja vastaukset on otettu huomioon aloituspaikkojen laskennassa. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi opiskelijavaihto, sisäinen maahanmuutto ja paluumuuttajaperheiden muutto ulkomailta.

Kun otetaan huomioon yksityisten ja valtion lukioiden aloituspaikat, vieraskuntalaiset, muualle lukioon menevät ja muut tekijät, on arvioitu aloituspaikkojen lisäystarve kaupungin lukioissa noin 200 paikkaa. Siten pystytään varmistamaan lukiopaikka vähintään 60 prosentille peruskoulun päättävistä helsinkiläisistä nuorista. Uudet aloituspaikat kohdennetaan Alppilan lukioon, Helsingin luonnontiedelukion yleis- ja luonnontiedelinjoille, Helsingin kielilukion englannin- ja suomenkieliselle linjalle, Helsingin medialukion yleislinjalle ja Ressun lukion IB-linjalle.

Helsingin kaupunkistrategian 2017–2021 mukaan (kaupunginvaltuusto 321 §, 27.9.2017) kansainvälisyys on Helsingissä tavoite ja arvo. Kaupunkistrategian mukaan helsinkiläisten kielitaitoa vahvistetaan ja englanninkielisen kasvatuksen ja opetuksen paikkamäärä kaksinkertaistetaan. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti hyväksyä (27 §, 17.9.2019) Helsingin kielilukion kaksikielisen suomi–englanti-opetuksen aloittamisen 1.8.2020 alkaen. Kaksikielisen suomi–englanti-opetuksen aloituspaikkamäärä on 30.

Myös Ressun lukion IB-linjan aloituspaikkojen kasvattaminen on perusteltua Helsingin kaupunkistrategian linjauksella. Helsingin vetovoimaisuuden vahvistaminen edellyttää määrätietoista kansainvälistämistä, jossa keskeisenä elementtinä on korkeatasoinen koulutus kaikilla kouluasteilla.

Helsingin luonnontiedelukion luonnontiedelinjan aloituspaikkoja kasvatetaan, sillä linjalle on kysyntää. Hakijoita on runsaasti ja linjan sisäänpääsykeskiarvo on ollut korkea.

Lukioon valmistavaa koulutusta järjestetään edelleen Alppilan ja Vuosaaren lukioissa. Aloituspaikkamäärä on vastaava kuin vuonna 2019.

Lukiokoulutukseen on mahdollista ottaa opiskelijoita myös jatkuvalla haulla. Lukiolain (714/2018) 19 §:n 3 momentin mukaan koulutuksen järjestäjä päättää jatkuvasta hausta ja siihen liittyvistä hakuajoista ja -menettelyistä täyttäessään sellaisia opiskelupaikkoja, joita ei täytetä valtakunnallisin hakumenettelyin.

Lukion aloituspaikoilla on välillisiä terveysvaikutuksia syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta.

Detta beslut publicerades 09.01.2020

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.