Vahingonkorvaus, autovaurio 3.1.2020, Vuosaari

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 6.3.2020 (43 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikkö on 6.3.2020 (43 §) päätöksellään hylännyt 3.1.2020 noin kello 6.45 osoitteessa Aurinkotuulenkatu tapahtuneeseen autovaurioon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.

Esitetyt vaatimukset ja perusteet

Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessa vaatimuksensa vahingonkorvauksesta 3.1.2020 noin kello 6.45 Aurinkotuulenkadulla tapahtuneeseen autovaurioon liittyen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä.

Oikaisuvaatimuksessa on esitetty, että liikennemerkin kaatuminen ei ole hakijan mukaan johtunut ilkivallasta, kuten yksikön päällikön päätöksessä on todettu, vaan myrskytuuli on kaatanut merkin, kun tuulikuorma on kiinnityskohdan petettyä kyennyt taivuttamaan liikennemerkkiputken nurin. Hakija on kertonut, että kyseessä oleva liikennemerkki on ollut pidemmän aikaa, ainakin syksystä asti, hieman kallellaan.

Hakijan näkemyksen mukaan kaupunki on laiminlyönyt koviin myrskytuuliin varautumisen eikä paikallisia olosuhteita ole huomioitu riittävästi. Oikaisuvaatimuksessa on esitetty, että liikennemerkin kaatuminen on ollut kaupungin ennakoitavissa, sillä alueen muistakin liikennemerkeistä on löytynyt kiinnitysten osalta huomautettavaa ja osa merkeistä on ollut välittömästi korjausta tarvitsevia. Hakijan mukaan yksikön päällikön päätöksestä on puuttunut toteamus betonijalan ja lukitusrenkaan kestosta ja kunnosta, joilla on hakijan näkemyksen mukaan ratkaiseva merkitys liikennemerkin pystyssä pysymiseen. Hakijan mukaan kaupunki on laiminlyönyt liikennemerkkien tarkastukset ja valvonnan sekä ennakoitavissa olevat säämuutokset, ja vahinkotapahtuma olisi ollut estettävissä, mikäli kunnossapitolakia olisi noudatettu.

Hakija ei ole kertomansa mukaan tehnyt kaatuneesta liikennemerkistä ilmoitusta kaupungin asiakaspalveluun ennen merkin korjaamista, kuten yksikön päällikön päätöksessä on kerrottu. Hakijan mukaan asukkailla ei ole velvollisuutta ilmoittaa kaupungille rikkoutuneista merkeistä. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi esitetty, että kaupungin olisi tullut ottaa yhteyttä hakijaan ennen liikennemerkin korjaamista. Hakija on kertonut myös vahinkotapahtuman jälkeen korjatun merkin olleen vinossa.

Oikaisuvaatimuksessa on esitetty todistajanlausunto, jonka mukaan kyseessä oleva liikennemerkki on seisonut useiden kuukausien ajan vinossa, koska merkin kanta on ollut murtunut/viallinen, ja että kova tuuli yhdessä viallisen kiinnityksen kanssa on aiheuttanut merkin kaatumisen.

Hakija on esittänyt oikaisuvaatimuksessa 32 kpl vahinkotapahtuman jälkeen, 11.2.2020 ja 8.3.2020, otettua valokuvaa kyseessä olevan katualueen liikennemerkeistä osoittaakseen kaatuneen liikennemerkin ja muiden alueen liikennemerkkien huonoa kuntoa ja kiinnitystä, niiden vinossa seisomista sekä kaupungin liikennemerkkien kunnossapidon laiminlyöntiä.

Hakija on kertonut aikaisemmin epäilleensä kaupungille tekemässään ilmoituksessa sekä vahingonkorvausvaatimuksessa, että liikennemerkki on ollut löysästi kiinni jalustassaan, koska merkkiä on siirretty pois paikaltaan kaksi kertaa vuodessa konttikahvilan ylileveän kuljetuksen vuoksi.

Hakija on täydentänyt oikaisuvaatimustaan 12.10.2021 ja esittänyt 4 kpl valokuvia. Hakija on kertonut, että valokuvat otettu ”myrskypäivän”, 10.11.2021, jälkeen kyseessä olevan katualueen liikennemerkeistä.

Perustelut

Kaupunkiympäristölautakunta viittaa yksikön päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen sekä yhtyy yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.

Liikennemerkin kaatuminen ei yksistään osoita kaupungin korvausvastuuta. Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää, että kadun kunnossapito on ollut virheellistä tai huolimatonta tai että kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Kaupunkiympäristölautakunta viittaa yksikön päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen sekä yhtyy yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.

Lakipalvelut-yksikön päällikön perusteluista käy ilmi, että liikennemerkin katkeaminen ei ole johtunut liikennemerkin huonosta kunnosta. Liikennemerkki on kaatunut kaupungille tuntemattomasta syystä, eikä ilkivallan mahdollisuutta ole voitu sulkea pois. Päätökseen saadun selvityksen mukaan liikennemerkin juuriputki sekä pylväs ovat olleet ruosteettomia eikä merkissä ole havaittu korjaustarvetta ennen vahinkotapahtumaa. Selvityksessä on myös todettu, että liikennemerkki saa heilua kovassa tuulessa, koska kyseessä on rakenne- ja mitoitusominaisuus eikä korjausta vaativa vika.

Kaupunki on pyytänyt uuden selvityksen kunnossapidosta vastaavalta oikaisuvaatimuksen johdosta. Saadussa selvityksessä on todettu, että kaupunki käyttää liikennemerkkien pysytyksessä Suomessa yleisesti käytettyjä vakiintuneita pystytystapoja ja materiaaleja, jotka ovat vuodesta 2013 asti olleet CE-merkinnän alaisia. Liikennemerkiltä edellytettävä kuormituskapasiteetti on määritelty väyläviraston ja tämän edeltäjien ohjeissa, joiden noudattaminen ei kuitenkaan ole kaduilla pakollista, joskin niitä yleisesti noudatetaan esim. rakenteiden kuormituskapasiteetin ja käytettävien materiaalien osalta.

Käytettäessä edellä mainittujen ohjeiden mukaisia rakenteita ja materiaaleja, ei tarvitse erikseen osoittaa merkin soveltuvan tavanomaiseen käyttöympäristöön ja -tarkoitukseen. Selvityksen mukaan lainsäädäntö tai muut määräykset eivät edellytä varautumista myrskytuuliin kyseisen kaltaisessa kohteessa. Väyläviraston ohjeistuksen mukainen merkki kestää tavanomaiset ympäristökuormat, kuten myrskytuulen, mutta se hajoaa turvallisesti esimerkiksi törmäystilanteessa. Merkiltä vaadittava kapasiteetti vastustaa kääntymistä on pienempi kuin mitä tuulikuorma voi aiheuttaa, ts. merkki saa kääntyä myös tuulesta. Lisäksi liikennemerkit istutetaan niin syvään, ettei tuulen ole mahdollista irrottaa merkkiä maasta.

Liikenneviraston ohje antaa liikennemerkin pystytysputken käyttöiäksi 50 vuotta, mutta käytännössä kaupunkiympäristössä merkkejä uusitaan useammin niihin kaupunkiolosuhteissa kohdistuvien erityisrasitusten vuoksi. Tällaista erityisrasitusta aiheuttavat esimerkiksi koirat, aura-autot, ilkivalta, liikennemerkeissä roikkuminen ja niihin törmääminen. Valtaosa liikennemerkkien vaurioitumisista aiheutuukin kaupunkiolosuhteissa kunnossapidon laiminlyönnin sijaan jonkin ulkoisen tekijän seurauksena.

Kaupungissa on liikenne- ja katusuunnittelun arvion mukaan 100 000 liikennemerkkiä. Suuren lukumäärän vuoksi liikennemerkeille ei tehdä erityisiä mittauksia, eikä merkkeihin kaupunkiolosuhteissa kohdistuvan erityisrasituksen tarkka seuranta ole myöskään teknisesti mahdollista. Lähtökohtaisesti liikennemerkki korjataan silloin, kun siinä on näkyvä korjaustarve tai kaupungille saapuneiden ilmoitusten perusteella. Kunnossapitopiiri seuraa liikennemerkkien kuntoa sekä korjaa ja uusii merkkejä tarvittaessa.

Kunnossapitolaki edellyttää pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Kunnossapidon töidenohjaus- ja seurantajärjestelmän tiedoista käy ilmi, että neliökilometrin alueella, jonka reunassa Aurinkotuulenkatu sijaitsee, on aikavälillä 3.12.2019 - 7.1.2020 tehty 25 kunnossapitotoimenpidettä, joista suurin osa on ollut liikennemerkin oikaisuja ja vaihtoja. Alueella on myös suoritettu samana ajanjaksona 84 valvonta-ajoa, joissa on seurattu alueen kuntoa ja korjaustarpeita. Kyseessä olevan merkin rikkoutuminen on havaittu tavanomaisten rakenteiden kunnon seurannan yhteydessä ja se on korjattu vahinkopäivänä 3.1.2020 heti kunnossapitotarpeen havaitsemisen jälkeen. Kaupungille ei ole myöskään saapunut muita ilmoituksia tai vahingonkorvausvaatimuksia liittyen kyseessä olevaan liikennemerkkiin ennen vahinkotapahtumaa. Kunnossapitovastaava on todennut selvityksessä hakijan aikaisemmin kertoman perusteella, että merkin katkeamisen juurisyy on todennäköisesti sen toistuva irrottaminen ja uudelleenasennus kolmannen osapuolen toimesta. Selvityksen mukaan tämä on kunnossapidosta vastaavan kannalta ennalta-arvaamaton tapahtuma, johon ei voi varautua ja joka on verrattavissa merkin ilkivaltaiseen kaatamiseen.

Kaupunki on pyytänyt oikaisuvaatimuksen johdosta selvityksen erikoisleveät kuljetukset suorittaneelta kuljetusliikkeeltä. Selvityksen mukaan konttikahvilaa on siirretty edellisen kerran ennen vahinkotapahtumaa 3.11.2019, jolloin liikennemerkkejä on irrotettu ja asennettu takaisin paikoilleen, kuten aikaisemmissakin kuljetuksissa, ainoastaan kyseessä olevan kadun parittomalla puolella. Parilliselta puolelta, jossa hakijan auto on ollut pysäköityneenä, ei ole kuljetusliikkeen selvityksen perusteella irrotettu liikennemerkkejä kuljetusten edestä.

Ilmatieteen laitoksen Vuosaaren sataman mittausaseman säähavaintotiedoista käy ilmi, että vahinkopäivänä 3.1.2021 on esiintynyt puuskatuulta, joka on yltänyt myrskylukemiin. Tuulen puuskanopeus on vaihdellut vahinkopäivän yönä kello 00.00 alkaen 15 m/s - 21.2 m/s välillä. Kello 6.40 eli juuri ennen vahinkohetkeä on puuskanopeus ollut 21.2 m/s.

Tuulen suurin tuhovoima on lyhytkestoisissa puuskissa ja tuulivahinkoja alkaa yleensä syntyä, kun tuulen nopeus lähestyy myrskylukemia (21 m/s). Tyypillisesti tällaisilla lukemilla kaatuu runsaasti puita, kattoja irtoaa ja kevytrakenteiset rakennelmat saattavat siirtyä paikoiltaan, myös lipputangot voivat kaatua ja opastekyltit irrota.

Hakijan esittämät vahinkotapahtuman jälkeen otetut valokuvat sekä kirjalliset kuvaukset kyseessä olevan alueen muiden merkkien kunnosta eivät liity kyseessä olevan yksittäisen liikennemerkin kaatumiseen ja sen aiheuttamaan vahinkoon. Muilla alueen liikennemerkeillä ei näin ollen ole syy-yhteyttä kyseessä olevaan vahinkotapahtumaan eikä niillä siten ole merkitystä vahingonkorvausvastuun arvioinnissa.

Asiassa voidaan kuitenkin todeta, että kunnossapitovastaava on katsonut hakijan valokuvien perusteella, että ainoastaan yksi kuvatuista liikennemerkeistä vaatii toimenpiteitä. Lukitusrenkaasta on kunnossapitovastaava todennut, että sen ainoa tarkoitus on estää merkkiä pyörähtämästä jalassa eikä sellaista käytetä, mikäli merkki pystytetään käyttäen ns. juuriputkea. Vinossa oleva liikennemerkki, myös lähes kolme kuukautta korjauksen jälkeen, ei osoita sitä, että se olisi pystytetty väärin tai kunnossapito olisi laiminlyöty. Liikennemerkkejä päin ajetaan ja peruutetaan, niihin kohdistetaan ilkivaltaa, tehdään niiden juuriin lumikuormia yms., mikä aiheuttaa merkkien vinoutumista, kuten edelläkin on jo todettu. Kaikki kaupungissa olevat liikennemerkit eivät voi olla moitteettomassa kunnossa, koska ne eivät sijaitse suljetulla alueella ja niihin kohdistuu mainittuja kuormituksia.

Kaupungille on saapunut 8.1.2020 kello 9.42 asiakaspalaute, jossa hakija on ilmoittanut kaupungille kaatuneesta liikennemerkistä. Kaupunki on korjannut merkin 3.1.2021 ennen hakijan ilmoitusta kaupungin omien tarkastustoimien yhteydessä, joten merkkiä ei ole korjattu hakijan ilmoituksesta, kuten yksikön päällikön päätöksessä on virheellisesti todettu.

Kunnossapitolain mukaan tontinomistajan on viipymättä ilmoitettava kunnalle tai poliisille havaitsemistaan liikennettä vaarantavista päällysteen rikkoutumisista, kuopista ja muista vastaavista puutteista kadun sillä osalla, jonka tontinomistaja on velvollinen pitämään puhtaana, sekä ryhdyttävä tarvittaviin väliaikaisiin toimiin liikenteen varoittamiseksi. Tieliikennelain mukaan sen, joka on vahingoittanut, siirtänyt tai muuten muuttanut liikenteen ohjauslaitetta, on heti saatettava se tyydyttävään kuntoon. Jollei tätä voida tehdä, hänen on ensi tilassa ilmoitettava asiasta poliisille tai asianomaiselle muulle viranomaiselle ja tarvittaessa ryhdyttävä liikenteen turvallisuuden vaatimiin toimiin.

Kaupungilla on mahdollisuus korjata rikkoutunut liikennemerkki vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos siitä ilmoitetaan kaupungille. Hakija on kertomansa mukaan tiennyt merkin olleen vinossa, mutta ei ole ilmoittanut siitä kaupungille. Hakija on lisäksi pysäköinyt autonsa liikennemerkin eteen huolimatta siitä, että hakija on kertomansa mukaan ollut tietoinen merkin viallisuudesta.

Kunnossapitovastaava on todennut selvityksessään, ettei kunnossapidon ylläpitourakassa ole velvoitetta ottaa yhteyttä vahingonkärsijään kaatuneen tai rikkoutuneen liikennemerkin johdosta. Kaupungilla on käytössä rekisteritunnuksien suhteen ainoastaan kaupallisesti saatavilla olevat palvelut, joiden kautta suurin osa auton omistajista ei ole tavoitettavissa salaisen puhelinnumeron, tietojen luovutuskieltojen tms. vuoksi. Lisäksi omistajan tai haltijan nimestä riippuen mahdollisia henkilöitä voi tulla niin monta, ettei tavoittaminen ole tämänkään puolesta realistista. Aina ei ole myöskään edes tiedossa, onko aiheutunut vahinkoja, sillä suurin osa liikennemerkkivaurioista ei aiheuta vahinkoja. Merkkien kaatumisesta aiheutuvia vahinkoja tulee käsittelyyn kyseessä olevan kunnossapidon vastuualueella vuositasolla suuruusluokassa vajaa 5 kpl, kun vastuualueella on arviolta 30 000 - 40 000 merkkiä. Hakijalla on ollut mahdollisuus tehdä jälkeenpäin vahingonkorvausvaatimus aiheutuneista vahingoista kaupungille.

Kaupunki katsoo edellä esitetyin perustein, että kaupunki on hoitanut kyseessä olevan alueen kunnossapidon asianmukaisesti eikä liikennemerkin kaatuminen ole johtunut kaupungin laiminlyönnistä kadun kunnossapidossa. Liikennemerkin pystytyksessä on käytetty standardien mukaisia vakiintuneita pystytystapoja ja materiaaleja, eikä kyseessä olevassa merkissä ole havaittu vikaa tai sen korjaustarvetta ennen vahinkotapahtumaa. Kaupungille ei myöskään ole tullut ilmoituksia tai vahingonkorvausvaatimuksia ennen vahinkotapahtumaa kyseessä olevaan liikennemerkkiin liittyen.

Kaupunki on seurannut alueen liikennemerkkien kuntoa säännöllisesti sekä ryhtynyt korjaustoimenpiteisiin vahinkopäivänä heti kaatuneen liikennemerkin havaittuaan tavanomaisten kunnossapitotoimien yhteydessä. Koska kuljetusliikkeeltä saadun selvityksen perusteella ei kyseessä olevaa liikennemerkkiä ole siirretty kuljetusten edestä, on merkin kaatumisen syy jäänyt kaupungille tuntemattomaksi, eikä merkkiin kohdistunutta ilkivaltaa tai muuta ulkoista merkkiin kohdistunutta rasitusta voida sulkea pois. Liikennemerkit on suunniteltu niin, että ne kestävät myrskytuulta, mutta puuskittainen myrskytuuli vahinkopäivänä on voinut edesauttaa merkin kaatumista siihen aiemmin kohdistuneen ulkoisen muun rasituksen lisäksi. Kaupunki ei vastaa kolmannen osapuolen tai myrskyn aiheuttamista vahingoista, eikä liikennemerkin kaatuminen ole ollut kaupungin estettävissä. Vahinkotapahtuma on siten ollut ennalta arvaamaton kaupungin kannalta. Edellä esitetyin perustein, ei kaupunki ole korvausvastuussa aiheutuneesta vahingosta.

Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta aikaisemman päätöksen muuttamiseen.

Lopputulos

Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan ajoneuvossa ilmenneestä vauriosta.

Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa

Sovellettu lainsäädäntö

Vahingonkorvauslaki (31.5.1974/412) 2 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (31.8.1978/669) 1-5 § ja 14 §

Tieliikennelaki (3.4.1981/267) 3 luku 55 §