Vahingonkorvaus, henkilövahinko 3.7.2020, Mustikkamaan kävelytie

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 14.7.2020 esittänyt kaupungille 145,80 euron suuruisen korvausvaatimuksen. Lisäksi vaatimukset hoitokuluista sekä kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta ovat olleet vaatimuksen esittämishetkellä kesken. Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan hakija on 3.7.2020 kello 16.05 kompastunut kevyen liikenteen väylällä olleeseen maakiveen.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Vahinkopaikka on kevyen liikenteen puistokäytävä ja sen kuuluu III-luokan katuluokitukseen, ja tarkemmin puistokatuna ylläpitoluokkaan A2. Kyseisen A2-luokan puistokäytävän materiaalina on kivituhka. A2-luokan väylän kunnossapitotehtäviin kuuluu mm. kulutuskerrosmateriaalin levitys ja kulutuskerroksen muotoilu sekä kulkua haittaavien puiden tms. poistaminen ja rakennettujen polkujen ja reittien karikkeen poisto kerran vuodessa. Kaupungin normien mukaan tyydyttävässä kunnossa olevan A2-luokan puistokäytävän kivituhkapinta on säilyttänyt muotonsa ja on suurimmaksi osaksi tasainen ja kiinteä. Pienehköjä kuoppia ja muuta epätasaisuutta voi olla paikoitellen. Epätasaisuuden sallitaan vaikuttavan hiukan liikkumismukavuuteen.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan 22.7.2020 tehdyllä käynnillä on todettu, että vahinkotapahtuman paikassa on silmin havaittavissa tummanharmaata kiveä, joka nousee kulutuskerroksesta noin 3-4 cm. Kivi on tuolloin ollut havaittavissa molemmista suunnista tultaessa jalankulkijana. Kivi sijoittuu lähemmäksi käytävän keskilinjaa pohjoiselle puolelle käytävää. Vahinkopaikalla oleva kivi on todennäköisesti käytävän pohjarakenteita, jotka ajansaatossa roudan seurauksena nousevat rakenteessa kulutuskerrokseen. Rakenteen muutoksiin vaikuttaa myös painumat ja muut maaperän muutokset. Kulutuskerros itsessään on pelkkää kivituhkaa ja parhaimmillaan 4-5 cm paksuudeltaan. Vahinkopaikalla on suoritettu kunnossapidon tarkastuskierrokset 2.7.2020 edeltävien päivien sateiden takia. Kiveä tai syöpymiä ei tuolloin kohteessa ole havaittu. Muut lähialueen kivituhkaiset puistokäytävät on lanattu 6.7.2020 sen mukaisesti, onko niissä ollut syöpymiä vai ei. Mustikkamaan kivituhkaukset on alustavasti ajoitettu loppukesän-syksyn tienoille, jolloin myös vahinkopaikan käytävä kivituhkataan. Kivituhkausten yhteydessä kulutuskerrosta haittaavat nousseet kivet, juuret ja muut vastaavat poistetaan.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle. Pelkkä kivi puistokäytävällä ei yksin osoita kaupungin korvausvastuuta, vaan kaupungin on tullut syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi vahingon on täytynyt aiheutua kyseisestä laiminlyönnistä tai muusta virheellisestä menettelystä (syy-yhteys).

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kaikkea. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupunki on antanut sanalliset määreet laatuvaatimusten tulkinnalle hoitoluokitusten kuvauksissa. Vahinkopaikan (III/A2-luokan puistokäytävä) jalankulun tarpeita tyydyttävä kunto säilyy, mikäli puistokäytävän kivituhkapinta on säilyttänyt muotonsa ja on suurimmaksi osaksi tasainen ja kiinteä.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella on kaupunki on tarkkaillut väylän kuntoa ja tehnyt alueella tarvittaessa kunnossapitotoimenpiteitä. Kaupunki ryhtyy kyseisen puistokäytävän kunnossapitotoimiin kivituhkaamalla puistokäytävän kunnossapitosuunnitelman mukaisesti syksyllä, jolloin ko. kivi poistetaan väylältä. Näin ollen kaupunki katsoo täyttävänsä kunnossapitolain mukaiset tehtävänsä.

Kaupunki katsoo, että puistokäytävä on ollut kaupungin normien mukaisessa tyydyttävässä kunnossa eikä yksittäistä kiveä voida pitää vaaraa aiheuttavana tekijänä jalankulkuliikenteelle. Kaupungin puolelta ei ole todettavissa tahallisuutta tai tuottamusta. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57