Poikkeamislupa, Malmi tontti 38320/6, Vanha Helsingintie 14, Krishna-liike ISKCON Suomessa
Malmi, Vanha Helsingintie 14, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 38. kaupunginosan (Malmi) korttelin 320 tonttia 6 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 10723 seuraavasti:
- Rakennusalan käyttötarkoituksesta (rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen) siten, että rakennusalalle saa sijoittaa saunarakennuksen, jossa saa olla pienimuotoista keittiö- ja ravintolatoimintaa.
- Rakennusalan rakennusoikeudesta (60 k-m²) siten, että uudisrakennuksen rakennusoikeus saa olla 120 k-m².
- Poiketaan osittain asemakaavan mukaisen rakennusalan rajoista uudisrakennuksen osalta.
- Tontin käyttötarkoituksesta (sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS)) siten, että:
- päärakennuksessa saa olla asuintiloja henkilökuntaa varten enintään 150 m²
- tontilla saa olla ravintolatoimintaa.
Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla:
- Lähtökohta uusille toiminnoille tulee olla kohteiden olemassa olevat rakenteet ja tilat. Rakennuksen muutos- ja kunnostustöissä tulee huomioida kohteen korkea rakennus- ja kulttuurihistoriallinen arvo.
- Kunnostustöiden (mm. värivalintojen) pohjatiedoksi tulee tehdä asiantuntijan laatima rakennushistoriallinen selvitys.
- Rakennusten huonejärjestystä tai rakennusfysikaalista toimintatapaa ei lähtökohtaisesti tule muuttaa alkuperäisestä. Mahdollisia rakenteiden purkuja tulee tehdä hienovaraisesti siten, ettei levytysten ja myöhempien pintojen alla mahdollisesti sijaitsevia arvokkaita vanhoja yksityiskohtia tai pintoja menetetä.
- Uudisrakennuksen mittakaavan ja ulkoasun tulee olla alisteinen päärakennukselle, ja samalla luonteva lisä ympäristön rakennuskantaan.
- Kulttuurikerroksia koskeviin rakennustöihin ryhdyttäessä pitää muinaismuistolain mukainen rauhoitusluokitus ottaa huomioon, yhteistyössä kaupunginmuseon kulttuuriympäristöyksikön arkeologin kanssa.
- Rakennuksista tulee laatia selvitys nykyisistä rakenteellisen paloturvallisuuden järjestelyistä sekä toimenpiteet, joita esitetty käyttötarkoituksen muutos edellyttää ennen rakennusluvan myöntämistä.
Maksu
1 365 euroa
Hakija
Krishna-liike ISKCON Suomessa
Rakennuspaikka
38. kaupunginosan (Malmi) korttelin 320 tontti 6
Hakemus
Hakija hakee lupaa voimassa olevasta asemakaavasta (nro 10723) poikkeamiseen seuraavasti:
- Haetaan poikkeamaa asemakaavassa osoitetusta rakennusalan käyttötarkoituksesta siten, että tontille sijoitetaan uudisrakennus sauna pienimuotoista keittiö- ja ravintolatoimintaa varten. Rakennuksen koko on 120 m².
- Asemakaavassa on jokaiselle rakennuspaikalle osoitettu erillinen rakennusoikeus. Haetaan poikkeamaa asemakaavassa osoitetuista rakennusoikeudesta siten, että tontin etelänurkkaan sijoitettavan uudisrakennuksen kerrosala ylittää asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden (60 m²) 60 m²:llä. Tontin rakennusalojen yhteenlaskettua rakennusoikeutta ei ylitetä.
- Haetaan poikkeamista tontin käyttötarkoituksesta (YS = Sosiaalitointa- ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue). Päärakennuksen yläkerta tulee uudestaan henkilökunnan asumiskäyttöön siellä jo oleviin asuinhuoneisiin, yhteensä 100 m². Lisäksi päärakennukseen tulee ravintolatoimintaa.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että toiminta ei vahingoita arvorakennuksia, niiden pitäminen asuttuina ja siitä seuraava huolto, ylläpito sekä yleinen tontilla tapahtuva toimeliaisuus myös ylläpitävät niiden kuntoa.
Hakija perustelee talousrakennuksen rakennusalan käyttötarkoitusmerkinnästä poikkeamista sillä, että suunnitteluratkaisulla edistetään historiallisesti arvokkaiden rakennusten suojelua. Hakijan mukaan nykyinen talousrakennuksen rakennusalan rakennusoikeus 60 m² on riittämätön sauna-, ravintola- ja keittiörakennukselle. Hakijan mukaan tontin yhteenlaskettua rakennusoikeutta (1 000 k-m²) ei ylitetä, vaikka rakennusalan rakennusoikeus ylitetään 60 k-m².
Hakija perustelee tontin käyttötarkoitusmerkinnästä poikkeamista sillä, että Krishna-liike aloittaa kasvisravintolatoiminnan (max 25 paikkaa) päärakennuksessa. Hakijan mukaan henkilökunnalla on välttämätön tarve asua toimintapaikassa Krishna-liikkeen toiminnan kannalta.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 12.10.1999 hyväksytty asemakaava nro 10723. Asemakaavan mukaan alue on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS). Nykyiset rakennukset on suojeltu merkinnällä sr-2. Kaupunkikuvallisesti arvokkaita rakennuksia ei saa purkaa, eikä niissä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksissa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka sijaitsee asuntovaltaisella alueilla A2, A3 sekä A4. Asuntovaltaista aluetta kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. A2-alueella keskeisten katujen varsilla tulee mahdollistaa liike- ja muuta toimitilaa. Korttelitehokkuus A2-alueella on pääasiassa 1,0–2,0, A3-alueella se on pääasiassa 0,4–1,2, ja A4-alueella se on pääasiassa alle 0,4.
Tontin pihapiiri on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi (Sonaby malm Malmby Storby).
Tontilla on nykyisin kaksi kaksikerroksista puurunkoista rakennusta sekä vanhaa ja arvokasta puustoa. Piha-alue on pääosin nurmi- ja hiekkapintainen. Pihapiiri liittyy viereisen Longinojan varren historialliseen kulttuurimaisemaan.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (22.4.2021). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.
Muistutuksia saatiin 1 kpl. Muistuttaja ilmoittaa, että Helsingin kaupungin asunnot Oy:n osalta ei ole estettä poikkeamiseen.
Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakijalta ei ole määräaikaan mennessä saapunut vastinetta.
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot sosiaali- ja terveystoimialalta sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta (kaupunginmuseo).
Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (21.5.2021), että poikkeamishakemus koskee historiallisesti arvokkaan Örskin tilan rakennuksia osoitteessa Latokartanontie 11. Tila on yksi Sonaby-Malmin Storbyn kylän kantatiloista. Tällä paikalla sijainnut keskiaikainen kylä on nimistön perusteella asutettu 1100-luvulla, ja se esiintyy ensimmäisen kerran historiallisissa dokumenteissa 1400-luvun alkupuolella. Kyläpaikka on merkitty Museoviraston muinaisjäännösrekisteritunnuksella 1000001715 ja se on muinaismuistolain mukainen kiinteä muinaisjäännös rauhoitusluokituksella II. Kulttuurikerroksia koskeviin rakennustöihin ryhdyttäessä pitää muinaismuistolain mukainen rauhoitusluokitus ottaa huomioon hankkeessa, yhteistyössä kaupunginmuseon kulttuuriympäristöyksikön arkeologin kanssa.
Örskin tilan päärakennus tunnetaan historiallisesti arvokkaana Malminkylän kartanorakennuksena. Kohteen varhaisia rakennusvaiheita ei rakennusvalvontaviraston arkistojen perusteella tunneta. Rakennus on todennäköisesti valmistunut nykymuotoonsa useiden rakennus- ja laajennusvaiheiden myötä. Rakennuksissa on toiminut yksityinen Svenska folkakademin oppilaitos vuosina 1908-30, joka toiminnassaan suuntautui ruotsinkielisen maaseutuväestön sivistystyöhön. Opistoa varten ostetut Storgården ja Svenstugan –rakennukset mainittiin erittäin huonokuntoisiksi ennen vuosien 1907-08 laajoja kunnostustöitä.
Örskin tila ja rakennukset myytiin vuonna 1937 Helsingin maalaiskunnalle. Seuraavana vuonna rakennuksissa avattiin Malmin lastenkoti. Tätä toimintaa varten rakennukseen asennettiin keskuslämmitys, ja sivurakennukseen sijoitettiin keittiö-leipomo-ruokasalitilat. Lastenkodin toiminta jatkui 1960-luvun lopulle saakka, jonka jälkeen käyttäjänä oli Emmaus-yhdistys. Vuosien 1972-78 korjauksissa rakennukseen sijoitettiin Emmauksen toimintakeskus ja lastenkoti. Malmin virkistyskeskuksen tilat sijoitettiin rakennukseen vuosina 1979-80, jolloin rakennukset peruskorjattiin arkkitehti Irmeli Visannin suunnitelmien mukaan. Korjaus kattoi sekä päärakennuksen (Storgården) että sivurakennuksen (Svenstuga). Rakennuksiin sijoitettiin kokoontumis- ja asuintiloja, sekä toimintaa palvelevat keittiöt. Päärakennus varustettiin ilmanvaihtolaitteilla. Pihapiirin itälaidalle rakennettiin arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema lastenkodin sauna- ja pesularakennus vuonna 1947. Yksikerroksinen rankorakenteinen sauna on myöhemmin kuitenkin palanut.
Kaupunginmuseon kannan mukaan palaneen saunan paikalle voidaan sovittaa ympäristöön hyvin sopiva uudisrakennus, joka täydentää sivurakennuksena pihapiiriä. Poikkeamishakemuksessa esitetty rakentamisen laajuus on kaupunginmuseon arvion mukaan soveltuva päärakennuksen pihapiirissä. Uudisrakennuksen mittakaavan ja ulkoasun tulee olla alisteinen päärakennukselle, ja samalla luonteva lisä ympäristön rakennuskantaan. Suunniteltavan rakennuksen julkisivumateriaalien ja yksityiskohtien tarkentaminen tulee tehdä rakennuslupavaiheessa, eikä kaupunginmuseo ota tässä kantaa viitesuunnitelman yksityiskohtiin.
Olevien pää- ja sivurakennusten muutos- ja kunnostustöissä tulee huomioida kohteen korkea rakennus- ja kulttuurihistoriallinen arvo. Kohteet on asemakaavassa v. 1999 varustettu rakennussuojelumerkinnällä sr-2: Suojeltava rakennus. Kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- ja muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.
Kunnostustöiden pohjatiedoksi tulee tehdä asiantuntijan laatima rakennushistoriallinen selvitys. Rakennusten huonejärjestystä tai rakennusfysikaalista toimintatapaa ei lähtökohtaisesti tule muuttaa alkuperäisestä. Mahdollisia rakenteiden purkuja tulee tehdä hienovaraisesti siten, ettei levytysten ja myöhempien pintojen alla mahdollisesti sijaitsevia arvokkaita vanhoja yksityiskohtia tai pintoja menetetä. Rakennukset ovat suurtilojen päärakennuksina poikkeuksellisia helsinkiläisrakennuksia, niiden rakenteiden historia saattaa syvimmillään ulottua jopa 1800-luvun alkupuolelle. Julkisivuväritysten muutokset tulee perustua rakennuksen pintakerrostutkimuksella varmistettuihin alkuperäissävyihin.
Uudisrakennus sijaitsee alueella, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu historiallinen kyläpaikka. Rakentamiseen osoitetuilla osilla, uudisrakennusten paikat ja kunnallistekniset asennukset, tulee ennen rakennustöiden aloittamista suorittaa arkeologinen koetutkimus ja dokumentointi. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja tutkimustarpeesta on neuvoteltava kaupunginmuseon kulttuuriympäristötiimin arkeologin kanssa hyvissä ajoin ennen rakennustöitä.
Kaupunginmuseo voi puoltaa poikkeamishakemusta, tässä esitetyin huomautuksin.
Sosiaali- ja terveystoimialalla ei ollut lausuttavaa.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska kiinteistössä on harjoitettu myös aiemmin haetun kaltaista toimintaa kuten koulutusta, ravintolatoimintaa ja asumista.
Uudisrakennus voidaan toteuttaa haetussa käyttötarkoituksessa, laajuudessa ja esitetyssä sijainnissa. Uudisrakennus tulee sovittaa historialliseen pihapiiriin kaupunginmuseon ohjauksessa. Jatkosuunnittelun aikana ratkaistaan rakennuksen paloturvallisuusjärjestelyt.
Poikkeamisen tavoitteena on edistää kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskokonaisuuden käyttöönottoa, ja hakemuksen mukainen toiminta edistää rakennuskokonaisuuden säilymistä ja kunnossapitoa.
YS-tontti ei ole lähtökohtaisesti tarkoitettu asumiskäyttöön, mutta henkilökunnan asunnot voidaan sallia.
Jatkosuunnittelun yhteydessä tulee selvittää rakennusten palotekniset järjestelyt. Mikäli esimerkiksi osastointia ei nykyisellään ole toteutettu rakennuksessa, edellyttää sen toteuttaminen todennäköisesti merkittäviä muutostöitä ravintola- ja asumiskäytön mahdollistamiseksi. Rakennuslupavaiheessa rakennuksista laaditaan tarkempi selvitys nykyisistä rakenteellisen paloturvallisuuden järjestelyistä sekä toimenpiteet, joita esitetty käyttötarkoituksen muutos edellyttää.
Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö sekä suojelutavoitteiden edistäminen.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2021, 6 §
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Detta beslut publicerades 23.06.2021
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 91 § (Poikkeamispäätöksestä).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 91 § (Maksun osalta).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Mer information fås av
Katariina Hirvonen, suunnittelija, puhelin: 09 310 21300
Kaisa Jama, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22980