Vahingonkorvaus, takaisinsaantivaatimus, Malmin raitti 19, henkilövahinko, 27.2.2019, Fennia, Instrum

Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö päätti hylätä hakijan takaisinsaantivaatimuksen.

Intrum Justitia Oy on 14.9.2020 hakenut Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian puolesta takaisinsaantia tämän maksamassa liukastumisvahingossa toimeksiannolla numero 872395. Vaatimuksen mukaan hakija on oikeutettu takaisinsaantiin työtapaturma- ja ammattitautilain 270 §:n perusteella. Vaatimuksen mukaan vahinko on tapahtunut 27.2.2019 kello 7.15. Takaisinsaantivaatimuksessa on vaadittu kaupunkia korvaamaan yhteensä 12 136,65 euroa liukastumisen aiheuttamista kustannuksista.

Vahingonkärsijä on 11.11.2019 esittänyt kaupungille vaatimuksen sellaisista kuluista, joita vahingonkärsijä ei ole hakenut vakuutusyhtiöltä. Vaatimuksen mukaan hakija oli liukastunut polkupyörällä ajaessaan jäisellä ja hiekoittamattomalla Malmin raitin kevyen liikenteen väylällä 27.2.2019 kello 7.10. Vahingonkärsijälle on annettu asiassa sekä viranhaltijapäätös kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikön toimesta 19.12.2019 § 48 että kaupunkiympäristölautakunnan päätös oikaisuvaatimukseen 11.8.2020 § 414, joissa molemmissa vaatimukset hylättiin.

Takaisinsaantivaatimus hylätään samoin perustein kuin vahingonkärsijän vaatimukset.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin. Helsingissä talvihoidon piiriin kuuluvat alueet on jaettu kunnossapitoluokkiin liikenteellisen merkityksen mukaan.

Malmin raitti kuuluu hoitoluokkaan II, joilta poistetaan lumi, sohjo ja jää niin, ettei synny liikennettä haittaavaa epätasaisuutta. Liukkaus torjutaan heti I-luokan väylien jälkeen. II-luokan kevyen liikenteen väylän aurauksen lähtökynnys on 5 cm lunta. Toimenpideaika on neljä tuntia, kuitenkin niin, että yöllä satanut lumi poistetaan kello 10 mennessä. Toimenpideaika alkaa siitä, kun säätilassa tapahtunut muutos aiheuttaa liukkauden tuntuvan lisääntymisen tai lumisade on päättynyt ja se on ylittänyt 5 cm aurauskynnyksen.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä ja -tarpeista on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla on aurattu edellisen kerran ennen vahinkoa 6.2.2019. Hiekoitustarkastukset on tehty vahinkopaikalla vahinkopäivänä noin kello 7.40 ja sitä edeltävänä päivänä kello 7.10. Kelikeskus ei ole hälyttänyt liukkaudesta. Säässä ei ole tapahtunut mitään sellaista muutosta, mikä olisi aiheuttanut liukkauden tuntuvaa lisääntymistä ja näin ollen olisi tullut ryhtyä ylimääräisiin toimenpiteisiin liukkauden torjumiseksi.

Ilmatieteen laitoksen mukaan vahinkopäivänä lämpötila on vaihdellut Helsinki-Vantaan säämittausasemalla tehdyissä mittauksissa hiukan nollan molemmin puolin, vahinkoaikaan sen ollessa +1,7°C. Sateita ei ole ollut vahinkopäivänä, eikä sitä edeltävinä päivinä. Lumensyvyys on ollut 30 cm vahinkopäivän ja sitä edeltävän aamun mittauksissa.

Lain mukaan kunnan velvollisuus on tehdä ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Vahingonkorvausvastuu edellyttää myös tuottamusta tai laiminlyöntiä.

Liikenneturva antaa sivuillaan neuvoja talvipyöräilijöille: Tavallisin talvipyöräilyonnettomuus johtuu väylien liukkaudesta tai epätasaisuudesta. Etenkin nollan tuntumassa sahaava lämpötila ja lumen alla oleva jää voivat lisätä reittien liukkautta. Liukkaalla kelillä ja alustalla ajaminen vaatii erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. Nastarenkaat talvella lisäävät turvallisuutta. Ainakin eturenkaan tulisi olla nastoitettu, sillä tällöin pyörän ohjaus on vakaampaa, takana nastarengas lisää pitoa jarrutukseen. Myös karkeakuvioinen rengas sopii talviajoon, mutta pitoa se antaa lähinnä lumisella tiellä ajettaessa.

Kevättalvi 2019 oli luminen ja haasteellinen kulkijoille sekä kunnossapitäjille. Aurinko lämmitti korkeita hankia sulattaen pinnalta lunta ja muodostaen jäätä jalkakäytäville ja kulkureiteille. Lämpötilan sahaaminen lisäsi lumihankien pintojen sulamista ja öisin jäätymistä.

Liukkauden torjuntaa ei ole mahdollista toteuttaa siten, että kadun mitkään osat eivät koskaan olisi liukkaat. Hiekoituksella ei aina voida täysin estää jään aiheuttamaa liukkautta siinäkään tapauksessa, että kunnossapito on ollut asianmukaisella ja kunnossapitolain edellyttämällä tasolla. Aina on jokin kohta, johon on mahdollista liukastua.

Vahingonkorvausvastuuta voidaan rajoittaa tai se voidaan evätä, jos vahingonkärsijä on itse myötävaikuttanut vahinkoon. Tienkäyttäjän on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi sekä sovitettava tilannenopeus sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto ja sääolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Huolellisuusvelvoite korostuu tällaisissa sää- ja lumiolosuhteissa polkupyörällä liikuttaessa, pyöräilyyn liittyessä suuren riskin jäisillä pinnoilla ajettaessa.

Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännön mukaan talvipyöräilyssä tulee ottaa huomioon sääolosuhteet ja teiden liukkaus sekä varautua liukkauteen nastarenkailla (mm. VKL 445/14).

Asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ja suoritetut kunnossapidon toimenpiteet huomioiden kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti asetettujen toimenpideaikojen puitteissa. Näin ollen kaupunki ei katso laiminlyöneensä kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä näin ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Tieliikennelaki (267/1981) 3§, 23 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57