Poikkeaminen, Kaivopuisto, tontti 9200/5, Itäinen Puistotie 1, Asunto Oy Helsingin Marmoripalatsi
Kaivopuisto, Itäinen Puistotie 1, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 9. kaupunginosan (Kaivopuisto) korttelin 200 tonttia 5 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista rajoitetusta rakennuskiellosta asemakaavan laatimiseksi ja asemakaavasta nro 5424 seuraavasti:
- rakennuskiellosta poiketen maantasokerrokset osoitetaan asuinkäyttöön
- asemakaavaan merkitty kerrosluku (III) ylitetään, kun pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja osoitetaan pohjakerrokseen
- asemakaavaan merkitty asuntojen lukumäärä (1) ylitetään
- autosuojan rakentamisen mahdollistava merkintä puuttuu (ylittää osin rakennusalan).
Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:
- Kyseessä on rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti huomattavan arvokas rakennus, ja tontti sisältyy valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009 Kaivopuisto). Rakennusta koskee asetuksella 480/1985 suojelu. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa, eivätkä rakennuksessa tehtävät korjaukset ja muutokset saa heikentää rakennuksen ja sen lähiympäristön rakennustaiteellisia, kaupunkikuvallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja tai hävittää sen ominaispiirteitä.
- Rakennuksen ulkoasun osalta suojelu koskee julkisivun ja vesikaton rakennusosia, yksityiskohtia, materiaaleja sekä väritystä. Vesikattoa ja siihen avattavia ikkunoita koskevat muutokset voidaan kuitenkin toteuttaa alueellisen ullakkorakentamista koskevan poikkeamispäätöksen ehtojen mukaan. Julkisivuaukkoihin liittyvät alkuperäiset tai niitä vastaavat rakennusosat eli ikkunat ja ovet ovat ulkoasuun liittyvä kokonaisuus myös sisäpuolisine osineen. Porrashuoneen kohdalle voidaan toteuttaa viitesuunnitelman mukaiset, uuden oviaukon vaatimat muutokset rakennuksen arkkitehtuuriin sopivalla tavalla. Parvekkeen, loggian, terassin ja altaanin sisäpinnat sekä ulkoasuun liittyvät alkuperäiset valaisimet, kyltit, kiinteät veistokset ja koristeet ovat osa julkisivua.
- Rakennuksen kantavan rungon osalta suojelu koskee erityisesti rakennuksen betonirunkoa, mukaan lukien tornihuoneen betoninen kasettikatto ja pääportaikon betonirunko. Myös alkuperäinen hissikuilu ovineen tulee säilyttää ja sen tulee olla tarvittaessa palautettavissa alkuperäiseen käyttönsä.
- Hakemuksen suojelutavoitteissa on lueteltu rakennuksen arvokkaat ja merkittävät sisätilat kiinteine sisustuksineen, joita suojelu koskee. Em. tilojen suojeltavia osia ovat alkuperäiset tai niihin verrattavat ovet, ikkunat, pintamateriaalit ja pintakäsittelyt, tulisijat, taideteokset (mukaan lukien suuren salin kaksi kattovalaisinta) ja kiintokalusteet sekä rakennukseen pysyvästi kiinnitetyt valaisimet ja kilvet. Sisätilojen korjaamisen lähtökohtana tulee olla alkuperäisten ehjien huonemuotojen ja tilasarjojen sekä rakenteiden yksityiskohtien säilyttäminen. 1. ja 2. kerroksen pääporrasyhteys tulee olla muutostöiden jälkeen palautettavissa alkuperäiseen asuunsa. Myös 2. kerroksen hallitilan suunniteltu, kattoikkunan korvaava katerakenne (päälle suunnitellun kattoterassin permanto) tulee olla tarvittaessa poistettavissa ja alkuperäinen valaistusratkaisu palautettavissa. 1950-luvun kerrostumasta tulee jättää muistumia Museoviraston kanssa erikseen sovittavalla tavalla.
- Lähiympäristössä suojelu koskee tonttia ympäröivää muuria ja sille pystytettyä valurauta-aitaa ja -portteja, porttien graniittipylväitä veistoksineen ja koristeineen sekä alkuperäisiä pintoja, portaikkoja ja tukimuureja. Piha-alueen kaupunkikuvallisesti arvokas puusto, mukaan lukien Ison Puistotien puoleinen puurivi, tulee säilyttää elinvoimaisena ja tarvittaessa uudistaa. Piha-alueen suunnittelusta vastaavalla suunnittelijalla tulee olla kokemusta vanhojen helsinkiläisten ympäristöjen suunnittelusta.
- Mikäli rakennuksessa tai sen lähiympäristössä on aikaisemmin tehty julkisivujen, arvokkaiden tilojen tai yksityiskohtien kannalta heikentäviä toimenpiteitä, on ne muutostöiden yhteydessä korjattava tiedossa olevan alkuperäistoteutuksen mukaiseksi tai muutoin arkkitehtuuriin soveltuvalla tavalla.
- Maanalainen autohalli ei saa ulottua viitesuunnitelmassa esitettyä lähemmäs Isoa Puistotietä, eikä siltä saa osoittaa tontille ajoliittymää. Autohallin kannen rakenteet on sovitettava luontevasti maastoon ja pihakansi on istutettava korkeatasoiseksi osaksi puutarhaa sen kaupunkikuvallisesti arvokkaan sijainnin ja kiinteistön rakennustaiteellisen arvon edellyttämällä tavalla. Paikalta purettavaksi aiotun maakellarin graniittimuuri sekä pihan graniittiaskelmat on säilytettävä ja käytettävä uudelleen pihan uusissa kivimuureissa ja askelmissa. Myös uusien pysäköintitilojen poistoilmahormi on integroitava korkeatasoisesti suunnitelmiin, ja on varmistuttava, ettei siitä aiheudu ilmalaatuhaittaa oleskelulle.
- Maanalaisen autohallin pysäköintipaikkojen (8) lisäksi tontille saa sijoittaa ainoastaan yhden autopaikan rakennuksen pääsisäänkäyntiä vastapäätä.
- Varastot, tekniset tilat sekä jätehuollon tilat on sijoitettava rakennusrungon tai pihakannen sisään.
- Ennen rakennuslupapäätöksen tekemistä tulee suunnitelmista pyytää Museoviraston lausunto.
Maksu
1 569,75 euroa
Hakija
Asunto Oy Helsingin Marmoripalatsi
Rakennuspaikka
9. kaupunginosan (Kaivopuisto) korttelin 200 tontti 5
Hakemus
Hakija hakee lupaa rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen (1 694 k-m²) poiketen sekä kantakaupungin rajatusta rakennuskiellosta nro 12691 että voimassa olevasta asemakaavasta nro 5424 siten, että asemakaavaan merkitty kerrosluku sekä asuntojen määrä ylittyy, samoin kuin maanalaisen autosuojan rakentamisen mahdollistava merkintä puuttuu (rakennusala ylitetään).
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tyhjillään olevan, kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen palauttaminen toimistokäytöstä takaisin asumiskäyttöön on merkittävää niin kaupunkikuvallisesti, lähiympäristön kuin rakennuksen suojelun osalta. Piha-alueen palauttaminen alkuperäistä yksityisen pihan puutarhasuunnitelmaa vastaavaksi, luo rakennuksesta lähiympäristöineen merkittävän kaupunkikuvallisen kohteen Kaivopuistossa.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi ja MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunkiympäristölautakunnan 1.12.2020 määräämä rajattu rakennuskielto (nro 12691) asemakaavan muuttamiseksi. Rakennuskielto koskee kantakaupungin aluetta ja se koskee rakennusten 1. kerrosten ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamista asuinkäyttöön. Kielto ei kuitenkaan koske rakennuksia, joiden tontit sijaitsevat 26.10.2016 jälkeen hyväksyttyjen asemakaavojen alueella.
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 30.5.1964 vahvistettu asemakaava nro 5424. Asemakaavan mukaan rakennuspaikalle saa rakentaa korkeintaan kolmikerroksisen asuinkerrostalon, jossa saa olla yksi asunto. Rakennusala on asetettu tontille siten, että Ison Puistotien ja Pyhän Henrikin aukion puoleisille tontinosille ei voi rakentaa (merkitty B:llä). Tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään ¼, kuitenkin niin, että B:llä merkitystä tontinosasta saa rakennettavaksi sallittua pinta-alaa laskettaessa ottaa lukuun vain 1/3. Asemakaavassa ei ole asetettu suojelumääräyksiä.
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikkaa koskee merkintä C2: Keskusta, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan, ja julkisten palveluiden, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalveluiden sekä kaupunkikulttuurin alueena.
Alueella on vireillä kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamistyö, jonka lähtökohtana on mm. varmistaa kaupunkirakenteen ja rakennusten käyttötarkoitusten hallittu muuttaminen ja kehittäminen pitkällä aikavälillä sekä mahdollistaa yleiskaavan mukainen kehitys.
Alue on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (Kaivopuisto).
Rakennuspaikalla sijaitseva rakennus on suojeltu valtion omistamien rakennusten suojelusta annetulla asetuksella valtioneuvoston päätöksellä 18.9.1980. Asetuksella suojeltujen kohteiden suojelua valvoo Museovirasto. Suojelupäätös ei sisällä erityisiä suojelumääräyksiä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on käynnistänyt rakennusperintölain mukaisen suojeluprosessin vuonna 2019.
Kaivopuiston pääpuistokäytävän pohjoispäässä sijaitseva, Marmoripalatsina tunnettu rakennus on valmistunut vuonna 1918 alun perin edustavaksi yksityiskodiksi, suunnittelijanaan arkkitehti Eliel Saarinen. Kohteesta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys (Arkkitehtitoimisto Schulman, 2012). Rakennus on rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti huomattavan arvokas.
Toisen maailmansodan jälkeen rakennus siirtyi valtion omistukseen ja oli vuoteen 2012 oikeuslaitoksen käytössä. Nykyinen rakennusluvan mukainen käyttötarkoitus on toimistorakennus.
Rakennuksessa on neljä kerrosta, joista ylin on suurimmaksi osaksi ullakkoa. Lisäksi kattolinjan yläpuolelle nousee tornihuone. Pohjakerros uppoaa osin rinteeseen.
Rakennuksen alkuperäiset julkisivut rakennusosineen ja yksityiskohtineen ovat säilyneet hyvin alkuperäisessä asussaan. 1950-luvulla on rakennuksen porrashuoneeseen avattu uusi sisäänkäynti, ja mm. 1960-luvulla Kaivopuiston suuntaan avautuvan pääterassin alkuperäisiä detaljeja on teknisten korjaustöiden yhteydessä menetetty.
Rakennuksen sisällä päätilojen sarja on säilynyt tilallisesti lähes alkuperäisessä asussaan. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva kaksikerroksinen pääsali eteis- ja välihalleineen muodostaa kokonaistaideteoksen, joka on säilynyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäisessä asussaan.
Myös rakennuksen betonirakenteet ovat järjestään hienoja, aikanaan innovatiivisia ja säästelemättä toteutettuja ratkaisuja.
Vehreää tonttia ympäröi alkuperäinen valurauta-aita portteineen ja niihin kuuluvine veistoksineen. Tontin tasoerojen yhteydessä on graniittikivisiä portaikkoja ja tukimuureja. Etelänurkassa sijaitsee vanha maakellari. Tontilla sijaitsee kookasta puustoa ja muuta vanhaa kasvillisuutta. Vanha maahan upotettu öljysäiliö on poistettu ja sen kohdalta on maaperä puhdistettu (Toimenpideraportti 23.12.2020, Golder Associates Oy).
Hakijan tarkoitus on muuttaa toimistokäytössä ollut rakennus takaisin asemakaavan mukaiseen käyttöönsä asunnoiksi. Ennen laajuudeltaan mittava edustuskoti on tarkoitus jakaa kahteen osaan, joista toinen huoneisto käsittää ensimmäisen kerroksen tilat sekä parvikerroksen (”turkkilainen huone”), ja toinen huoneisto toisen kerroksen tilat valokattoisine ylähalleineen sekä tornihuoneen. Myös pohjakerroksessa sijaitseva entinen talonmiehen asunto sekä ylimmän kerroksen palvelijoiden huoneet yhdessä ullakkotilojen kanssa on tarkoitus muuttaa asuinhuoneistoiksi, jolloin asuntoja rakennukseen on suunnitteilla kaiken kaikkiaan neljä. Ullakkoasunnon ulko-oleskelutila on tarkoitus ratkaista kattoikkunallisen hallitilan päälle, mikä merkitsee luonnonvalon katoamista hallitilasta ja korvaamista luonnonvaloa jäljittelevin lampuin. Terassipermannon ratkaisemista lasisena on toivottu, mutta jos teknisistä syistä mahdotonta, tulee uusien rakenteiden olla tarvittaessa purettavissa ja alkuperäinen valaistusratkaisu palautettavissa.
Rakennuksen pohjakerroksen kokonaan tai osin maan päällä sijaitseviin työhuone-, varasto- ja aputiloihin on tarkoitus rakentaa em. yhden asunnon lisäksi runsaasti asukkaiden yhteistiloja kuten spa-osasto saunoineen, talvipuutarha ja muita oleskelutiloja, joten kyseinen kerros tulee laskea voimassa olevan asemakaavan tarkoittamaksi kerrokseksi.
Koko puutarha on tarkoitus entistää. Pihamaalle on suunniteltu rakennettavan maanalainen autosuoja, johon olisi mahdollista sijoittaa kaksi autopaikkaa asuntoa kohden, jätehuoltotilat sekä varastotiloja. Laajuudeltaan noin 350 m² kokoisen autosuojan kansi on tarkoitus maisemoida ja istuttaa korkeatasoiseksi oleskelupihaksi.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (19.11.2020). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia ei ole esitetty.
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Museovirastolta ja kaupunginmuseolta.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo lausunnossaan (2.12.2020), että mikäli korjaus- ja muutostyöt tehdään hakemuksen liitteenä olevien suojelumääräysten mukaisesti ja toimitaan asetussuojelun tarkoittamalla tavalla (Asetus 480/1985, 6 - 8 §:t), ei poikkeamisen myöntämiselle ole estettä.
Poikkeamishakemuksesta tulee pyytää myös Museoviraston lausunto.
Museovirasto toteaa lausunnossaan (18.12.2020), että pitää poikkeamislupahakemuksen perusteena olevassa alustavassa suunnitelmassa esitettyjä muutoksia mahdollisina edellyttäen, että poikkeamislupapäätökseen sisällytetään julkisivuihin, sisätiloihin, puutarhaan aitoineen ja portteineen kohdentuvan suojelun kannalta riittävät ehdot. Museovirastolta tulee myös pyytää lausunto suunnitelmista ennen rakennus- tai toimenpidelupien myöntämistä.
Kaupunginmuseo ilmoitti, että Museovirasto lausuu asiasta.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska rakennuksen erityisistä ominaispiirteistä ja sijainnista tontilla johtuen ensimmäisen kerroksen toimitilakäyttö asuinrakennuksessa ei ole luontevaa. Koko kiinteistön käyttötarkoituksen muutos voimassa olevan asemakaavan mukaisesti asumiseen, mukaan lukien rakennuskiellon alainen 1. kerros, ja rakennuksen jakaminen pienempiin asuntoihin mahdollistaa rakennuksen realistisen muutoksen tarkoituksenmukaiseen käyttöön.
Poikkeaminen rakennuskiellosta mahdollistaa arkkitehtonisesti erityisen arvokkaan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tilojen palauttamisen alkuperäiseksi yhdeksi kokonaisuudeksi.
Rakennusta koskevat muutokset tapahtuvat olemassa olevan rungon sisällä.
Autohallin ulottaminen kaavaan merkityn rakennusalan ulkopuolelle on perusteltua, sillä halli sijoittuu maan alle ja sen päällä pihamaa saadaan rakennettua asukkaiden käyttöön maisemallisesti korkeatasoiseksi oleskelualueeksi nykyisten maantasopysäköintipaikkojen sijaan. Lisäksi Isoa Puistokäytävää vasten jää edelleen maanvaraista pihamaata, jolle on mahdollista istuttaa myös suurikokoisia puita, mikä on voimassa olevan asemakaavan hengen mukaista.
Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen suojelutavoitteiden turvaaminen mahdollistamalla rakennuksen muutos tarkoituksenmukaiseen käyttöön.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2021, 6 §
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Detta beslut publicerades 09.02.2021
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 14 § (Poikkeamispäätöksestä).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 14 § (Maksun osalta).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Mer information fås av
Kirsti Rantanen, arkkitehti, puhelin: 09 310 37074