Opetuksen järjestäminen, suomenkielisen perusopetuksen luokkamuotoisen erityisopetuksen järjestämispaikat 1.8.2021 alkaen
Suomenkielisen perusopetuksen luokkamuotoisen erityisopetuksen järjestämispaikat 1.8.2021 alkaen
Päätös
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan suomenkielinen jaosto päätti perusopetuksen suomenkielisen luokkamuotoisen erityisopetuksen järjestämispaikat 81 suomenkielisessä peruskoulussa ja kahdeksassa sopimuskoulussa 1.8.2021 alkaen liitteen mukaisesti. Näissä kouluissa on yksi tai useampi erityisluokka.
Käsittely
Asian aikana kuultavana oli Taina Tervonen. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 13.12.2011 (§ 149) päättämien erityisluokkaverkon tarkistamisen periaatteiden mukaan tarkastellaan erityisluokkaverkkoa kokonaisuutena osana kaupungin palveluverkkoa ja siinä otetaan huomioon sekä alueelliset että keskitetyt erityisen tuen palvelutarpeet. Suunnittelun lähtökohtana on vahvistaa lähikouluperiaatteen ja yhtenäisen perusopetuksen toteutumista. Erityisluokkaverkko suunnitellaan yhteistyössä alueen koulujen kanssa. Alueellinen suunnittelu on tehty suurpiiritasolla. Erityisluokkaverkon suunnittelussa huomioidaan alueiden, koulujen ja oppilaiden tarpeet. Tavoitteena mahdollisimman pysyvän erityisen tuen palvelun rakentaminen lähikouluperiaatteen mukaisesti.
Luokkamuotoista erityisopetusta annetaan alueellisilla erityisluokilla ja keskitettynä palveluna. Alueellisilla erityisluokilla erityisen tuen oppilaat opiskelevat erityisluokalla yleisopetuksen kouluissa kaikilla viidellä perusopetusalueella. Keskitetyn palvelun erityisluokkia ovat vaativan erityisen tuen luokat. Näitä luokkia ovat pidennetyn oppivelvollisuuden toiminta-alueittain järjestettävä opetus (TOI), kehitysvammaisten oppilaiden opetus (POY), autismiopetus (EAU), kielellisten erityisvaikeuksien oppilaiden opetus (SLI), kuulovammaisten lasten opetus (EKU) ja tuettujen erityisluokkien opetus. Tuetuilla erityisluokilla opiskelevat psyykkisesti oirehtivat oppilaat, jotka tarvitsevat erityisen paljon tukea opiskeluun. Keskitettyä palvelua ovat myös erityiskoulujen erityisluokat. Keskitetyn palvelun luokkia ei ole kaikilla perusopetuksen viidellä alueella, koska oppilaiden määrä koko kaupungissa ei ole niin suuri, että jokaiselle alueelle tarvittaisiin ko. luokkia. Keskitetyn palvelun eli vaativan erityisen tuen erityisluokat pyritään sijoittamaan tasapuolisesti eri puolille kaupunkia.
Erityinen tuki alueellisella erityisluokalla pyritään järjestämään palveluna niin, että mahdollisimman moni oppilas saa tarvitsemansa tuen omassa lähikoulussa tai mahdollisimman lähellä. Alueellisia erityisluokkia on sijoitettu niihin kouluihin, joiden alueella erityistä tukea tarvitsevat lapset asuvat. Näin mahdollisimman moni oppilas voi opiskella omassa lähikoulussa.
Erityistä tukea saavien oppilaiden suhteellinen osuus on kasvanut vuoden aikana 13,1 %:sta 13,6%:iin. Kaupungin kouluissa 5 638 oppilaalla (13,6 %) oli erityisen tuen päätös 20.9.2020. Erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden opetus järjestetään muun opetuksen yhteydessä integroituneena yleisopetuksen ryhmään tai erityisluokalla. Kaikista erityisen tuen päätöksistä integraatiossa olevia oppilaita on 48,5 % ja erityisluokilla 51,5 %.
Helsingin kaupungin suomenkielisiä peruskouluja on lukuvuonna 2020–2021 yhteensä 88, joista 81 on yleisopetuksen kouluja ja 7 erityiskouluja. Lukuvuonna 2021–2022 tulee kouluja olemaan 89, kun Kruunuvuorenrannan peruskoulu aloittaa toimintansa.
Luokkamuotoista erityisopetusta järjestetään lukuvuonna 2020–2021 yhteensä 79 kaupungin koulussa, joista seitsemän on erityiskouluja. Tämän päätöksen jälkeen perusopetuksen suomenkielistä luokkamuotoista erityisopetusta järjestetään lukuvuonna 2021–2022 81 koulussa, joista seitsemän on erityiskouluja. Luokkamuotoisen erityisopetuksen järjestämispaikkoihin tulee kaksi koulua lisää.
Näiden koulujen lisäksi Helsingin kaupungilla on 11 sopimuskoulua, jotka toimivat alueensa lähikouluna. Näistä kahdeksassa koulussa järjestetään luokkamuotoista erityisopetusta.
Lapsivaikutusten sekä terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi
Lähikouluperiaatteen mukainen luokkamuotoinen erityisopetuksen sijoittaminen parantaa erityisen tuen oppilaan mahdollisuutta opiskella omassa lähikoulussaan.
Lapsen sosiaalista kehitystä ja kiinnittymistä omaan kouluyhteisöön tuetaan sillä, että oppilas saa tarvitsemansa erityisluokan tuen omassa lähikoulussa. Lapsella on koulun alkaessa tuttuja kavereita omasta lähiympäristöstään. Koulu niveltyy paremmin perheiden arkeen parantaen myös koulun ja kodin yhteistyötä. Oppilaan koulumatkat lyhenevät, kun oppilas opiskelee lähempänä kotia.
Päätös tukee lähikouluperiaatteen ja yhtenäisen perusopetuksen vahvistumista. Lähikouluperiaatteen mukainen luokkamuotoisen erityisopetuksen järjestäminen selkiyttää koulupolkua, luo jatkuvuutta oppilaalle ja tukee oppilaan hyvinvointia. Alueellisen tarpeen ja tarjonnan mukaan toteutettu tarkastelu tuo pysyvyyttä lapsen koulupolkuun.
Ehdotetuilla muutoksilla tuetaan sitä, että lapsille tarjotaan erityisluokka lähipalveluna, jolloin sosiaalinen kiinnittyminen ja lapsen arki rakentuvat omalle alueelle.
Toimivalta
Helsingin kaupungin hallintosäännön 15 luvun 2 §:n mukaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta.
Detta beslut publicerades 17.12.2020
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Föredragande
Mer information fås av
Maria Tauriainen, erityissuunnittelija, puhelin: 09 310 71827
Taina Tervonen, perusopetuksen aluepäällikkö, puhelin: 09 310 83013