Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 25.10.2020, Kivikontie

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 5.11.2020 esittänyt kaupungille vielä täsmentymättömän korvausvaatimuksen. Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan hakija on 25.10.2020 klo 17.30 kompastunut Kivikontiellä koholla oleviin noppakiviin.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Vahinkopaikka on hoitoluokkaan II kuuluva kevyen liikenteen väylä. Väylä jakautuu jalkakäytävään, pyörätiehen sekä niiden välissä olevaan erotuskaistaan. Jalkakäytävä ja pyörätie on päällystetty asfaltilla. Erotuskaista on päällystetty noppakivillä, joita on kaistalla kahdessa rivissä.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikan noppakivet ovat päässeet kohoamaan. Yleisesti ottaen erotuskaistoilla olevia noppakiviä joudutaan välillä korjaamaan, jos ne on ladottu väljästi. Korjaamistöitä tehdään sitä mukaa, kun irrallisia tai kohonneita noppakiviä havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa niistä kaupungille. Myös vahinkopaikan noppakivet on korjattu sen jälkeen, kun niistä on tullut kaupungille tieto.

Alueen kuntoa on seurattu säännöllisesti. Ennen vahinkoa vahinkopaikka on tarkastettu edellisen kerran 20.10.2020, eikä tiessä ole tällöin havaittu vaaraa aiheuttavia vikoja. Irrallisista tai kohonneista noppakivistä ei ollut myöskään tullut kaupungille ilmoituksia ennen vahinkoa.

Noppakivistä tehty erotuskaista ei ole tarkoitettu jalankulkuun tai pyöräilyyn, vaan sen tarkoitus on ohjata näkövammaisten liikkumista. Esteettömyyslinjausten ja -ohjeiden mukaan tien eri toimintojen erottelussa käytetään karkeapintaisia raitoja, kuten noppakiviä.

Pelkät irralliset tai kohonneet noppakivet eivät yksin osoita kaupungin korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitovelvollinen voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti.

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kaikkea. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupunki on antanut sanalliset määreet laatuvaatimusten tulkinnalle hoitoluokitusten kuvauksissa. Vahinkopaikan (II-luokan kadun) päällysteessä sallitaan lieviä vaurioita.

Erotuskaistalla olevat noppakivet ovat selkeästi havaittavissa, sillä ne ovat suorassa linjassa jalkakäytävän ja pyörätien välissä. Noppakivi on päällysteenä luonteeltaan epätasaisempi kuin esimerkiksi asfaltti. Tämän vuoksi noppakivillä liikkuminen edellyttää tienkäyttäjältä suurempaa huolellisuutta kuin täysin tasaisella päällysteellä kulkeminen. Noppakivillä päällystetty erotuskaista ei ole lähtökohtaisesti tarkoitettu jalankulkua tai pyöräilyä varten. Tienkäyttäjien oletetaan noppakivilinjaa ylittäessään huomioivan, että noppakivet eivät ole täysin tasaisia.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella kaupunki on ryhtynyt kunnossapitotoimiin mahdollisimman pian koholla olevista noppakivistä tiedon saatuaan. Kaupunki on näin ollen toiminut huolellisesti, ja täyttänyt kunnossapitolain mukaiset tehtävänsä.

Kaupunki katsoo, että yksittäisiä kohonneita noppakiviä ei voida pitää vaaraa aiheuttavana tekijänä kevyelle liikenteelle. Kaupungin puolelta ei ole todettavissa tahallisuutta tai tuottamusta. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53