Lainahakemus, koulurakennuksen laajennussuunnitelma, Helsingin uusi yhteiskoulu Oy

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon lainan myöntämisestä Helsingin uusi yhteiskoulu Oy:lle:

Lautakunta toteaa antaneensa 22.9.2020 (§ 239) puoltavan lausunnon Helsingin uuden yhteiskoulun laajennuksen hankesuunnitelmasta. Lausunto koskee alueellisista koulutustarpeista syntyviä tilatarpeita. Hankkeen teknisistä tarpeista ja ratkaisuista on antanut lausunnon kaupunkiympäristön toimiala.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta puoltaa edelleen hankesuunnitelmaa. Lautakunnalta ei ole pyydetty kannanottoa lainahakemuksesta, vaan siihen liittyen näkemystä
- kaupungin ja toisaalta yksityisen opetuksen järjestäjän vastuulle kuuluvista kustannuksista sekä
- toimialan tahtotilasta yleisesti avustaa sopimuskouluja tilamuutosten liitännäiskustannuksissa jatkossa.

Helsingin uusi yhteiskoulu on yksityinen kaupungin sopimuskoulu ja itsenäinen koulutuksen järjestäjä. Valtioneuvosto on myöntänyt koululle järjestämisluvan eli luvan järjestää perusopetusta. Perusopetuslain 3. luvun 7 §:n mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- tai sivistystarpeeseen ja että opetuksen järjestäjä ja kunta, jossa opetusta järjestetään, ovat sopineet asiasta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen.

Yksityiset koulut saavat rahoituksensa perusopetuksen järjestämiseen peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kautta oppilaiden kotikuntien maksamina kotikuntakorvauksina, joiden suuruudesta päättää vuosittain valtio. Lisäksi Helsingin kaupunki vastaa oppilas-ja opiskelijahuoltolain 2 luvun 9 §:n mukaisesti koulun sijaintikuntana opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä oppilaiden kotipaikasta riippumatta.

Lähtökohtaisesti opetus tulisi pystyä järjestämään edellä todetulla rahoituksella. Sopimuksin Helsinki on kuitenkin halunnut turvata sen, että sopimuskouluilla on käytössään helsinkiläisten oppilaiden osalta samat oppilaskohtaiset resurssit (sama palvelutaso) kuin niillä olisi kaupungin kouluina. Korvausta on maksettu, jos kaupungin koulujen määrärahat oppilasta kohti ovat ylittäneet Helsingin sopimuskouluille lain perusteella maksaman kotikuntakorvauksen oppilasta kohti. Korvausta on maksettu viime vuosina kahdelle neljästätoista kaupungin sopimuskoulusta. 12 sopimuskoululla kotikuntakorvaus on tuottanut paremman resursoinnin, kuin minkä koulut olisivat saaneet kaupungin kouluina.

Kuntien maksamien kotikuntakorvauksien pohjana oleviin kustannuksiin sisällytetään ns. pienet investointimenot, joiden kokonaiskustannukset alittavat valtioneuvoston perustamishankkeelle säädetyn vähimmäismäärän, 400 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Nämä pienet investointimenot huomioidaan myös sopimuskoulujen kustannuksissa kaupungin sopimuskorvauksia määritettäessä. Kasvatus- ja koulutuslautakunta ei näe tarpeellisena laajentaa perustamishankkeiden liitännäiskustannusten korvaamista nykyisestä tasosta eikä talousarviossa ole määrärahavarauksia korvausten laajentamiseen.