Lainahakemus, koulurakennuksen laajennussuunnitelma, Helsingin uusi yhteiskoulu Oy
Lainan myöntäminen Helsingin Uusi yhteiskoulu Oy:lle
Päätös
Kaupunginhallitus päätti:
A
siirtää lainojen myöntämistä varten talousarviokohdan 9 01 02, Muu antolainaus, Khn käytettäväksi, määrärahoja alakohtien välillä seuraavasti:
TA-alakohdasta
9 01 02 02, Muut koululainat - 11 750 000 euroa
Siirretään alakohtaan
9 01 02 01, Lainojen myöntäminen kouluille + 11 750 000 euroa
B
myöntää Helsingin Uusi yhteiskoulu Oy:lle 11 750 000 euron suuruisen koululainan talousarvion kohdalta 9 01 02 01, Lainojen myöntäminen kouluille. Laina myönnetään koulukiinteistön laajentamiseen ja perusparannukseen seuraavin ehdoin:
Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.
Lainan korko: Lainasta veloitettava korko on tällä hetkellä 0 % ja perustuu valtiovarainministeriön puolivuosittain vahvistamaan peruskorkoon.
Lainan vakuus: Lainansaaja panttaa lainan vakuudeksi kaupungin omistaman tontin vuokraoikeuteen kohdistuvia panttikirjoja tai muun kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston hyväksymän vakuuden.
Lainan erityisehdot: Lainansaajan tulee järjestää Kaupunkiympäristön toimialan Tilat-palvelun edustajalle mahdollisuus riittävään toteutuksen kustannusseurantaan hankkeessa. Lisäksi lainansaajan tulee toimittaa hankkeen dokumentaatio sekä hankesuunnitteluvaiheen että lopullisten toteutussuunnitelmien ja viranomaiskatselmusten osalta tallennettavaksi kaupungin projektipankkiin viimeistään tilojen käyttöönottovaiheessa.
Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 20.4.2015 tekemän päätöksen mukaisia velan yleisiä ehtoja sekä yleisiä panttaus- ja takausehtoja.
Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston rahoitusyksikköä laatimaan tarvittavat laina-asiakirjat.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Hanke
Helsingin Uusi yhteiskoulu on yksityinen sopimuskoulu, joka toimii osoitteessa Lucina Hagmanin kuja 4. Koulua ylläpitää Helsingin Uusi yhteiskoulu Oy.
Helsingin Uuden yhteiskoulun nykyinen oppilasmäärä on 620. Esitetyn hankesuunnitelman mukainen 200 oppilaspaikan tarve vastaa alueen palveluverkon pitkän aikavälin oppilasmäärän kasvua.
Koulun perusparannuksessa uusitaan A-talon kaikki vesi- ja viemärilinjat ja IV-koneet, parannetaan rakennuksen energiatehokkuutta sekä korjataan A- ja B-talojen länsipuolen ikkunat. Koulun yhteyteen rakennettavaan laajennusosaan toteutetaan monimuotoisia opetustiloja, ruokalan laajennus sekä oppilashuollon ja opinto-ohjauksen pienryhmätiloja.
Tavoiteaikataulun mukaan hankkeen rakentaminen alkaa 2021 ja koulun laajennusosa otetaan käyttöön lukuvuonna 2022 - 2023 ja peruskorjattu A-talo lukuvuonna 2023 - 2024.
Koululainalla rahoitettavat investointikustannukset
Helsingin Uusi yhteiskoulu Oy on hakenut kaupungilta koululainaa 14 570 000 euroa. Rakennushankkeen sisältämä alv ei kasvata rakennuksen vakuusarvoa, eikä sisälly koululainalla rahoitettaviin kustannuksiin. Koululainalla rahoitettaviksi investointikustannuksiksi jää 11 750 000 euroa.
Toimialojen lausunnot
Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto on antanut Helsingin Uuden yhteiskoulun laajennusosan hankesuunnitelmasta ja esitetyn hankkeen lainoittamiskelpoisuudesta puoltavan lausunnon.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta on puoltanut Helsingin Uuden yhteiskoulun laajennuksen ja perusparannuksen hankesuunnitelmaa alueellisen koulutustarpeen aiheuttamasta tilatarpeen näkökulmasta. Pienet investointimenot huomioidaan kaupungin sopimuskorvauksia määritettäessä. Kasvatus- ja koulutuslautakunta ei näe tarpeellisena laajentaa perustamishankkeiden liitännäiskustannusten korvaamista nykyisestä tasosta eikä talousarviossa ole määrärahavarauksia korvausten laajentamiseen.
Sopimuskoulu ja koululaina
Kaupunki on tehnyt alueellaan toimivien yksityisten opetuksen järjestäjien kanssa sopimuksia (koulusopimus), joissa on sovittu yksityisten opetuksen järjestäjien ja kaupungin välisestä yhteistyöstä perusopetuksen järjestämisestä perusopetuslain 4 §:n mukaisesti, sekä sopimuskoulujen velvollisuuksista osana kaupungin kouluverkkoa.
Kaupunki on tämän mukaisesti tehnyt koulusopimuksen Helsingin Uusi yhteiskoulu Oy:n kanssa. Sopimuskoulujen yksittäisiä peruskorjaushankkeita on toistaiseksi rahoitettu niin sanotulla koululainajärjestelmällä. Koska sopimuskouluille maksettava valtionosuus ei sisällä tilakustannusten pääomaosuutta, on kaupunki muiden mahdollisten rahoittajatahojen puuttuessa lainoittanut hankkeita koululainajärjestelmällä. Koululainajärjestelmän mukaisia lainoja ei lyhennetä ja ne erääntyvät maksettaviksi vain, jos kyseisiä lainoitettuja opetustiloja ei enää käytetä opetustarkoitukseen. Lainaa on myönnetty lähtökohtaisesti vain hankkeeseen liittyviin rakentamiskustannuksiin.
Koululainojen vakuuksina ovat koulurakennukset käyvästä arvostaan, käytännössä teknisestä arvostaan. Koska koululainoja ei lyhennetä, on järjestelmän kannalta osoittautunut toistaiseksi ratkaisemattomaksi ongelmaksi, että velkamäärät kumuloituvat suhteessa vakuutena olevien koulurakennusten vakuusarvon kehitykseen. Sopimuskoulut eivät kaupungin kouluja koskevista hankkeista poiketen saa valtiolta palautuksena myöskään investointihankkeiden sisältämiä arvonlisäveroja ja kyseiset verot jäävät kunkin hankkeen lopullisiksi kustannuksiksi. Hankkeisiin sisältyvät arvonlisäverot eivät kasvata rakennuksen vakuusarvoa, eivätkä kuulu lyhentämättömällä koululainalla rahoitettaviin menoihin.
Valtiontuki ja kuntalain 129 §
Komission tiedonannon (2016/c 262/01) mukaan julkista koulutusta, joka järjestetään julkisen tahon rahoittaman ja valvoman kansallisen koulutusjärjestelmän puitteissa, ei pidetä valtiontukisäännösten mukaisena taloudellisena toimintana. Komission tiedonannossa julkisesta koulutuksesta todettua sovelletaan myös yksityisiin kouluihin, jotka saavat rahoituksensa pääosin julkisista varoista. Myönnettävään lainaan ei siten sisälly SEUT 107(1) artiklan mukaista valtiontukea.
Kuntalain 129 §:n 1 momentin mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Kaupungin talouden tunnuslukujen perusteella voidaan todeta, että kaupungin lakisääteisten tehtävien hoitamisen tai talouden ei erittäin varovaisestikaan arvioituna voida katsoa vaarantuvan Helsingin Uusi yhteiskoulu Oy:lle myönnetyn lainan vuoksi.
Määrärahat
Kaupungin talousarvion kohdalla 9 01 02 01, Lainojen myöntäminen kouluille, varatut 12 miljoonan euron määrärahat, 5 miljoonan euron ylitysoikeudet huomioiden, on kokonaan käytetty. Talousarvion kohdalla 9 01 02 02, Muut koululainat, on käytettävissä 22 670 000 euroa investointien rahoittamiseen myönnettäviin lainoihin. Koska Helsingin Uusi yhteiskoulu Oy:n hanke toteutetaan koululainamallilla, on laina hankkeen luonteen vuoksi perusteltua myöntää talousarvion kohdalta 9 01 02 01, Lainojen myöntäminen kouluille. Esitetyn, 11 750 000 euron, siirron jälkeen talousarvion kohdassa 9 01 02 01 on käytettävissä 11 750 000 euroa.
Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto 17.06.2021 § 62
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto antoi kaupunginhallitukselle puoltavan lausunnon Helsingin Uuden yhteiskoulun perusparannuksen ja laajennuksen hankesuunnitelmasta ja esitetyn hankkeen lainoittamiskelpoisuudesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Markku Hakonen, projektinjohtaja, puhelin: 310 39569
Kasvatus- ja koulutuslautakunta 23.03.2021 § 176
Lausunto
Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon lainan myöntämisestä Helsingin uusi yhteiskoulu Oy:lle:
Lautakunta toteaa antaneensa 22.9.2020 (§ 239) puoltavan lausunnon Helsingin uuden yhteiskoulun laajennuksen hankesuunnitelmasta. Lausunto koskee alueellisista koulutustarpeista syntyviä tilatarpeita. Hankkeen teknisistä tarpeista ja ratkaisuista on antanut lausunnon kaupunkiympäristön toimiala.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta puoltaa edelleen hankesuunnitelmaa. Lautakunnalta ei ole pyydetty kannanottoa lainahakemuksesta, vaan siihen liittyen näkemystä
- kaupungin ja toisaalta yksityisen opetuksen järjestäjän vastuulle kuuluvista kustannuksista sekä
- toimialan tahtotilasta yleisesti avustaa sopimuskouluja tilamuutosten liitännäiskustannuksissa jatkossa.
Helsingin uusi yhteiskoulu on yksityinen kaupungin sopimuskoulu ja itsenäinen koulutuksen järjestäjä. Valtioneuvosto on myöntänyt koululle järjestämisluvan eli luvan järjestää perusopetusta. Perusopetuslain 3. luvun 7 §:n mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- tai sivistystarpeeseen ja että opetuksen järjestäjä ja kunta, jossa opetusta järjestetään, ovat sopineet asiasta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen.
Yksityiset koulut saavat rahoituksensa perusopetuksen järjestämiseen peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kautta oppilaiden kotikuntien maksamina kotikuntakorvauksina, joiden suuruudesta päättää vuosittain valtio. Lisäksi Helsingin kaupunki vastaa oppilas-ja opiskelijahuoltolain 2 luvun 9 §:n mukaisesti koulun sijaintikuntana opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä oppilaiden kotipaikasta riippumatta.
Lähtökohtaisesti opetus tulisi pystyä järjestämään edellä todetulla rahoituksella. Sopimuksin Helsinki on kuitenkin halunnut turvata sen, että sopimuskouluilla on käytössään helsinkiläisten oppilaiden osalta samat oppilaskohtaiset resurssit (sama palvelutaso) kuin niillä olisi kaupungin kouluina. Korvausta on maksettu, jos kaupungin koulujen määrärahat oppilasta kohti ovat ylittäneet Helsingin sopimuskouluille lain perusteella maksaman kotikuntakorvauksen oppilasta kohti. Korvausta on maksettu viime vuosina kahdelle neljästätoista kaupungin sopimuskoulusta. 12 sopimuskoululla kotikuntakorvaus on tuottanut paremman resursoinnin, kuin minkä koulut olisivat saaneet kaupungin kouluina.
Kuntien maksamien kotikuntakorvauksien pohjana oleviin kustannuksiin sisällytetään ns. pienet investointimenot, joiden kokonaiskustannukset alittavat valtioneuvoston perustamishankkeelle säädetyn vähimmäismäärän, 400 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Nämä pienet investointimenot huomioidaan myös sopimuskoulujen kustannuksissa kaupungin sopimuskorvauksia määritettäessä. Kasvatus- ja koulutuslautakunta ei näe tarpeellisena laajentaa perustamishankkeiden liitännäiskustannusten korvaamista nykyisestä tasosta eikä talousarviossa ole määrärahavarauksia korvausten laajentamiseen.
Käsittely
Esteelliset: Vesa Korkkula. Esteellisyyden syy: palvelussuhdejääviys (hallintolain 28.1 § kohta 4).
Esittelijä
Lisätiedot
Tero Vuontisjärvi, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 80295
Detta beslut publicerades 29.09.2021
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Föredragande
Mer information fås av
Keijo Härkönen, rahoitusasiantuntija, puhelin: 09 310 25656