Poikkeaminen, Mellunkylä
Mellunkylä, Vesalantie, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin ********** tonttia ********** koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 8112 seuraavasti:
- Tonttitehokkuusluku saa nousta luvusta e=0,21 (510 k-m²) lukuun e=0,25 (608 k-m²), tonttitehokkuus kasvaa 19 %.
- Teknisten tilojen osalta kerrosala voidaan ylittää MRL 115.3 §:ssa esitetyn periaatteen mukaisesti.
- Siltä osin kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm ja väliseinien paksuus on enemmän kuin 200 mm, kerrosala voidaan ylittää MRL 115.3 §:ssa esitetyn periaatteen mukaisesti.
- Tontille saa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa asunnon ulkopuolisia autotalleja, -katoksia sekä varastotiloja yhteensä enintään 20 % (120 k-m²) päätöksen mukaisesta korotetusta asuntokerrosalasta.
Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:
- Tontilla tulee kiinnittää erityistä huomiota työmaavesien hallintaan ja tontilta lähtevän veden laatuun, mikäli ne ohjataan puroon.
- Tontille tulee laatia pihasuunnitelma ja hulevesisuunnitelma, jossa on kuvattu hulevesienhallinnan mitoitukset ja tulvareitit.
- Tontin vihertehokkuuden tulee täyttää Helsingin viherkertoimen tavoiteluku.
- Tontin rajoilla oleva kuusiaita tulee säilyttää ja tarvittavilta osin uusia.
Maksu
1 365 euroa
Hakija
**********
Rakennuspaikka
47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin ********** tontti **********
Hakemus
Hakija hakee lupaa neljän pientalon (yhteensä 602 k-m²) sekä autosuojien ja varastojen (yhteensä 120 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 8112 siten, että tonttitehokkuus nousee luvusta e=0,21 lukuun e=0,25.
Hakija hakee lisärakennusoikeutta MRL 115 § mukaisiin ylityksiin ulkoseinän 250 mm ylittävän osuuden verran, huoneistoa rajaavan väliseinän yli 200 mm ylittävän osuuden verran ja taloteknisten järjestelmien edellyttämän kuilun, hormin tai yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran.
Hakija hakee autosuojien ja varastojen rakentamiseen lisärakennusoikeutta 20 % hakemuksen mukaisesta tonttitehokkuusluvusta e=0,25.
Tontilla olemassa olevat rakennukset puretaan.
Hakija perustelee rakennusoikeuden nostamista sillä, että poikkeamisella tehostetaan tontin tarkoituksenmukaista maankäyttöä.
Hakija perustelee lisärakennusoikeuden myöntämistä autosuojien ja varastojen toteuttamiseksi sillä, että tontin yleisilme pysyy siistimpänä naapuruston suuntaan. Asuntojen pihat suojataan muun muassa istutuksin ja jätteenkeräysalue aidataan.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 11.4.1980 vahvistettu asemakaava nro 8112. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on erillisten enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO). Suurin sallittu kerrosluku on 2. Tontin pinta-ala on 2 430 m² ja sen rakennusoikeus on osoitettu tehokkuuslukuna e=0,21, rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä on 510 k-m².
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A2, jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.
Nykytilanteessa tontilla sijaitsee 1965 valmistunut pientalo, 1957 valmistunut saunarakennus sekä kaksi pientä talousrakennusta. Tontin itäpuolella virtaa Mellunkylänpuro.
Osallisten kuuleminen
Selvitys naapureiden kuulemisesta ja heidän mahdollisuudesta tehdä muistutus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia saatiin 4 kpl.
Muistuttajat 1, 2 ja 3 vastustavat tonttitehokkuuden nostamista, MRL 115 §:n nojalla haettuja rakennusoikeuden ylityksiä sekä lisärakennusoikeuden myöntämistä autopaikoille ja varastoille. Muistuttajien mielestä hakemuksen mukainen rakennusoikeuden nostaminen ei ole nykyisen asuinalueen kehityksen ja kaupunkikuvallisen luonteen kannalta toivottavaa. Muistuttajien 1 ja 2 mielestä hankkeessa tavoitellaan taloudellista etua, mikä on heidän mielestään Helsingin kaupungin poikkeamishakemusohjeen vastaista. Muistuttajan 3 mielestä poikkeaminen rajoittaa naapuritonttien lisärakentamismahdollisuuksia, jos Vesalan alueen yleisilme pientaloalueena halutaan säilyttää.
Muistuttajan 3 mielestä tonttitehokkuuden nostaminen aiheuttaa tontille kohdistuvan ajoneuvoliikenteen määrän merkittävää kasvua, aiheuttaen haittaa ja vaaraa sekä naapuritonteille että Vesalantielle laajemmin. Muistuttajan mukaan tontille kääntyminen edellyttää molempien kaistojen käyttöä, eikä tiellä ole pysäköintitilaa.
Muistuttajien 1 ja 4 mielestä tonttia kiertävä pensas/kuusiaita on perinteikäs ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Muistuttajien mielestä kuusiaita tulee säilyttää. Muistuttaja 1 esittää, että aita säilytetään tontin luoteisella reunalla. Muistuttaja 4 esittää, että tontin kaakkoisrajalla kuusiaidan tulee olla koko matkalta katkeamaton.
Hakijan vastine
Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista.
Hakija toteaa vastineessaan, että tonttitehokkuusluku e=0,25 on yleisesti käytössä oleva, ja se vastaa naapuruston tonttitehokkuuksia. Hakijan mielestä on lisäksi normaalia, että tonttitehokkuusluvun e=0,25 kanssa on käytössä erillinen lisärakennusoikeus talousrakennuksille.
Hakijan mielestä tontin nykyisen tonttitehokkuusluvun e=0,21 mukaisesti rakentaminen johtaisi asuntojen pienentämiseen ja rakentamiseen yhteen kerrokseen, jolloin myös piha-alueen ja autopaikoille käytettävissä oleva ala pienenisi. Tonttitehokkuuden nosto lisärakennusoikeuksineen parantaa tontin käyttöä, sillä rakennettaessa kahteen kerrokseen tontin vihertehokkuus kasvaa, autopaikoituksen määrä on saatu kaksinkertaistettua asemakaavan vaatimuksiin nähden, ja asuntoihin saadaan hyvät ulkovarastointitilat. Hakijan mielestä tonttitehokkuuden nosto parantaa pientaloalueen kaupunkikuvallista ilmettä ja tukee viherkaupunkitavoitetta. Hakija toteaa, ettei tonttitehokkuusluvun nosto vaikuta naapuritonttien lisärakennusmahdollisuuteen.
Hakija toteaa, että MRL:n 115.3 § uudisrakennuksen mukaisten ylitysten käyttö mahdollistaa rakennuksen ulkoseinän toteuttamisen paksumpana, mikä lisää energiatehokkuutta ja parempaa rakennustapaa. Nykyisten rakennus- ja energiamääräysten johdosta seinän paksuudet ovat kasvaneet, tämän johdosta rakennusoikeuteen laskettavan kerrosalan vähennysosuus on perusteltu, jolloin seinän paksuuden yli 250 mm ylittävä osuus voidaan vähentää rakennusoikeuteen laskettavasta kerrosalasta. Alueen asemakaava on laadittu yli 40 vuotta sitten, eikä se esimerkiksi ota huomioon nykyisiä rakennusmääräyksiä ulkoseinäpaksuuksien ja tekniikan vaatimusten osalta.
Hakijan mielestä pari- ja erillistaloihin rakennettavat rakennukset sopivat sijoittelultaan, massaltaan ja arkkitehtuuriltaan alueelle. Rakennuksen arkkitehtuurissa on pyritty huomioimaan Vesalan alueen pientalomainen ilme. Rakennettavat asunnot ovat laadukkaita perheasuntoja ja niiden arkkitehtuuri on Helsingille tyypillisiä pientaloja.
Hakijan mukaan tontilla on hyvät liikennöintitilat, autot voidaan kääntää tontilla, jolloin Vesalantielle tuleva liikennöinti on turvallista molempiin suuntiin. Hakijan mielestä tontin rakentaminen tehokkuusluvulla e=0,21 ei muuta liikennemäärää tontilla. Tontille on suunniteltu kaksi autopaikkaa asuntoa kohden, mikä on puolet enemmän kaavan vaatimuksista, eikä ylimääräistä pysäköintitilaa Vesalantien varressa tarvita.
Hakija toteaa, että kuusiaitojen säilyttäminen ja niiden kunto tarkastellaan rakennuslupavaiheessa ja rakentamisen aikana. Kaikki aidat, mitkä pystytään säilyttämään, voidaan säilyttää. Pensasaitojen tyypit ja tarkemmat lajikkeet tarkennetaan rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Hakijan mukaan raja-aitaa tontin luoteisreunassa ei ole rakentamisen kannalta tarpeen kaataa, joten se voidaan säilyttää ja ottaa huomioon rakennuslupavaiheessa pihamaan painanteiden muotoilussa.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa tonttitehokkuuden noston osalta, koska alustavissa suunnitelmissa esitetyt ratkaisut soveltuvat alueen rakennuskantaan, tiivistävät alueen rakentamista ja lisäävät toteutuessaan alueen asuntotarjontaa. Ottaen huomioon tontin muoto ja koko, rakentamisen tehostamisen mahdollistaminen on perusteltua. Alustavat suunnitelmat ovat Vesalan pientaloalueelle aiemmin laadittujen yksittäisiä omakotitalotontteja koskevien asemakaavojen periaatteiden mukaisia. Haettu poikkeaminen vastaa paremmin alueen tämänhetkisiä tehokkuuslukuja. Tehokkuusluvun nosto edistää voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita. Täten tonttitehokkuuden nostaminen ei haittaa alueen kaavoitusta tai sen suunnittelua.
Maankäyttö- ja rakennuslain (115.3 §) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran asemakaavoissa, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (MRL 217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa tapauskohtaisesti on voitu sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus. Yksi- tai kaksiasuntoisissa pientaloissa teknisen tilan tarve on yleensä 5 m². Rakennusvalvonnan käytännön mukaan myös ulos avautuvat tekniset tilat voidaan katsoa yleisiin tiloihin avautuvaksi tekniseksi tilaksi.
Maankäyttö- ja rakennuslain (115.3 §) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm tai huoneistoa rajaavan väliseinän paksuus on enemmän kuin 200 mm asemakaavoissa, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (MRL 217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa tapauskohtaisesti on voitu sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus.
Autosuojien ja varastojen toteuttamiseksi voidaan myöntää 20 % lisärakennusoikeus hakemuksen mukaisesta tonttitehokkuusluvusta e=0,25. Ratkaisu noudattaa viime vuosina Vesalan pientalotonteille laadittujen asemakaavojen periaatteita.
Hankkeesta aiheutuva tontille johtavan ajoneuvoliikenteen määrä on noin 6-12 ajon./vrk. Vesalantien liikenteen on arvioitu olevan noin 500 ajon./vrk. Hankkeen ei voida katsoa aiheuttavan merkittävää lisäkuormitusta alueen katuverkolle eikä jalankululle ja pyöräliikenteelle.
Tontti sijaitsee Mellunkylänpuron varrella. Mellunkylänpuro on taimenpuro, joten hankkeeseen ryhtyvän tulee kiinnittää erityistä huomiota työmaavesien hallintaan ja tontilta lähtevän veden laatuun, mikäli ne ohjataan puroon.
Tontin hulevesien hallinta on sekä rakennusten kuivatuksen, että Mellunkylänpuron vedenlaadun ja määrän näkökulmasta erittäin tärkeää. Tontille tulee laatia pihasuunnitelma ja hulevesisuunnitelma, jossa on kuvattu hulevesienhallinnan mitoitukset ja tulvareitit. Helsingin kaupungin hulevesiohjelman mukaisesti hulevedet tulisi ensisijaisesti käsitellä (imeyttää tai hidastaa ja viivyttää) ja hyödyntää tontilla, toissijaisesti johtaa pois tontilta hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä tai viimeisenä vaihtoehtona johtaa hulevesiviemärissä vastaanottavaan vesistöön.
Tontin vihertehokkuuden tulee täyttää Helsingin viherkertoimen tavoiteluku.
Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö ja asuntorakentamisen edistäminen.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 115, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2021, 6 §
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Detta beslut publicerades 10.03.2021
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 31 § (Poikkeamispäätöksestä).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
MUUTOKSENHAKU HANKINTAPÄÄTÖKSEEN
Pöytäkirjan 31 § (Maksun osalta).
Tähän päätökseen tyytymätön asianosainen voi hakea päätökseen muutosta vaatimalla hankintaoikaisua tai tekemällä valituksen markkinaoikeudelle taikka molemmat.
OHJEET HANKINTAOIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Oikaisuvaatimusaika
Asianosaisen on esitettävä vaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta ratkaisusta.
Muutoksenhaku markkinaoikeuteen ei estä vaatimasta hankintaoikaisua.
Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi käyttäen ehdokkaan tai tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa, katsotaan vastaanottajan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä.
Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi tavallisena kirjeenä, ehdokkaan tai tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolta hankintaoikaisua vaaditaan, on Helsingin
kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Hankintaoikaisuvaatimus pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla
- hankintayksikön päätös tai muu ratkaisu, johon hankintaoikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä tai muuta ratkaisua halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä tai muuta ratkaisua halutaan oikaistavaksi.
Sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on mainittava oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Jos oikaisua vaativan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi sekä tarvittavat yhteystiedot.
Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin oikaisua vaativa haluaa vedota vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
VALITUSOSOITUS MARKKINAOIKEUDELLE
Valitusaika
Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi käyttäen ehdokkaan tai tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa, katsotaan vastaanottajan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä.
Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi tavallisena kirjeenä, ehdokkaan tai tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.
Hankintaoikaisun vireilletulo ei vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosaisella on oikeus hakea muutosta valittamalla markkinaoikeudelle.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään markkinaoikeudelle.
Markkinaoikeuden asiointiosoite on seuraava:
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Sähköpostiosoite: | markkinaoikeus@oikeus.fi |
Faksinumero: | 029 56 43314 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 43300 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Ilmoitus valituksen tekemisestä hankintayksikölle
Valittajan tai hänen edustajansa on ilmoitettava kirjallisesti hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeudelle.
Ilmoitus on tehtävä osoitteeseen:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Odotusaika
EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen osalta hankintasopimus voidaan tehdä aikaisintaan 14 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen ja valitusosoituksen tiedoksi.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Mer information fås av
Niko Latvakoski, suunnittelija, puhelin: 09 310 37020