Ohje, kielitaidon ottaminen huomioon palkkauksessa, kaupunginkanslia

Henkilöstöjohtaja päätti antaa liitteen mukaisen ohjeen kielitaidon ottamisesta huomioon palkkauksessa 1.3.2021 lukien.

Helsingin kaupunki kansainvälistyy vauhdilla. Ulkomaalaistaustaisen väestön rooli Helsingille on yhä merkittävämpi, sillä heidän määränsä ja osuutensa kaupungin väestöstä kasvaa jatkuvasti. Myös henkilöstössä vieraskielisten osuus jatkaa nousuaan ja oli kaikista palvelussuhteissa olevissa 9 prosenttia vuoden 2020 lopussa. Ruotsia äidinkielenään puhuvia oli 4,5 %.

Kaupungin palveluissa on lisääntyvä tarve vieraiden kielien osaajille sen lisäksi, että Helsingin kaupungin täytyy varmistaa palveluiden tarjonta suomeksi ja ruotsiksi. Päivitetty ohje tukee kaupungin tavoitteita palveluiden tarjoamista eri kielillä silloin, kuin kielitaitoa palveluissa todellisuudessa tarvitaan. Tämä tukee kaupungin strategisia tavoitteita vastata Helsingin kansainvälistymiseen. Ohjeessa on huomioitu myös Kuntaliiton kielilain (423/2003) voimaan astumisen yhteydessä 14.11.2003 lähettämä yleiskirje 22/80/2003 koskien lakia julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta.

Ohjeeseen on täsmennetty, milloin kielitaito huomioidaan tehtäväkohtaisessa palkkauksessa ja milloin maksetaan kielilisänä. Kielilisän maksettaviin summiin on tehty korotus ja vähennetty maksuluokkia neljästä kahteen (50 euroa ja 100 euroa). Lisäksi useamman kielen käytöstä maksetaan 50 % korotus.

Ohje on käsitelty paikallisjärjestöjen puheenjohtajien kanssa (13.11.2020) ja se on käsitelty kahdesti henkilöstöjohtamisen laajennetulla foorumilla (7.10.2020 ja 11.11.2020). Ohjeen suunnitelluista muutoksista on keskusteltu kaksikielisyystoimikunnassa (1.9.2020) ja tämän jälkeen pyydetty ja saatu ohjeluonnokseen kirjallinen lausunto (liitteenä). Kaksikielisyystoimikunnan kommentit on otettu huomioon ohjetekstissä.