Lainan myöntäminen, rakennushanke, Tanssin talo, Kiinteistö Oy Kaapelitalo

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kiinteistö oy Kaapelitalon toimialana on vuokraoikeuden nojalla hallita Helsingin kaupungin 20. kaupunginosan korttelissa 20001 tonttia nro 5 sekä Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan kortteliin nro 252 muodostettavaa tonttia sekä omistaa ja hallita niillä olevia rakennuksia. Kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 100 %.

Tanssin talo -hanke on merkittävä osa vuonna 2010 perustetun Tanssin talo ry:n tavoitetta edistää tanssitaiteelle ja -kulttuurille soveltuvan toiminta- ja tilakokonaisuuden syntymistä Helsinkiin Kaapelitehtaalle. Kaupunginjohtajan perustama Tanssin talo -työryhmä esitti loppuraportissaan 31.10.2015, että Tanssin talo toteutetaan Kiinteistö Oy Kaapelitalon yhteyteen rakennettavaan uudisrakennukseen. Uudisrakennus tulee Kaapelitalon omistukseen, minkä lisäksi Kaapelitalon sisällä olevia tiloja peruskorjataan Tanssin talon käyttöön.

Kaupunginhallitus päätti 14.12.2015, § 1223 osaltaan hyväksyä Tanssin talon toteuttamista koskevan puitesopimuksen, joka allekirjoitettiin kaupungin, Kiinteistö Oy Kaapelitalon, Tanssin talo ry:n sekä Jane ja Aatos Erkon säätiö sr:n välillä 18.12.2015. Puitesopimuksen liitteenä on opetus- ja kulttuuriministeriön antama ilmoitus valtion osallistumisesta Tanssin talon uudisrakennuksen rahoittamiseen. Hankkeen suunnitteluaikaisen kustannusten nousun ja esitystekniikan alimitoitetun budjetoinnin johdosta hankkeen kokonaiskustannukset nousivat suunnitteluaikana noin 40 miljoonaan euroon. Helsingin kaupunginhallitus päätti 7.10.2019, § 679 korottaa kaupungin rahoitusosuutta Tanssin talo -hankkeessa. Lisäksi kaupunginhallitus päätti 8.3.2021, § 169, Tanssin talo -hankkeen rahoitusta koskevan puitesopimuksen mukaisesti tehdä uuden 8,3 miljoonan euron suuruisen vastikkeettoman sijoituksen Kiinteistö Oy Kaapelitalon sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Kiinteistö Oy Kaapelitalo hakee kaupungilta 10 miljoonan euron suuruista lainaa Tanssin talo -hankkeen omarahoitusosuutensa kattamiseksi. Talousarvion kohdalla 9 01 02 33, lainat kaupunkikonsernin yhteisöille, on käytettävissä 26,95 miljoonaa euroa.

Kuntalain 129 §:n 1 momentin mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla.

Lainalle ei aseteta vakuutta. Kiinteistö Oy Kaapelitalo on kaupungin kokonaan omistama yhtiö ja tytäryhteisönä velvollinen noudattamaan toiminnassaan kaupungin konserniohjetta sekä kaupungin antamaa konserniohjausta. Hankkeen alkuvaiheen rahoitustarpeita hoidetaan osaksi tilapäisesti myös yhtiön konsernitililimiitin puitteissa. Kaupungin talouden tunnuslukujen perusteella voidaan todeta, että kaupungin lakisääteisten tehtävien hoitamisen tai talouden ei erittäin varovaisestikaan arvioituna voida katsoa vaarantuvan yhtiölle myönnettävän 10 miljoonan euron lainan johdosta.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 (1) artiklan mukaan jäsenvaltioiden myöntämä tai valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Kaupungin Kiinteistö Oy Kaapelitalolle myöntämä laina sisältää korkotukea. Lainasta maksettava korko on vallitsevan peruskoron suuruinen. Koska vallitseva lainan korko on alhaisempi kuin markkinaehtoisesti määräytyvä korko, sisältää laina valtiontueksi katsottavaa korkotukea yhteensä 765 692,37 euroa. Tuen laskennassa on käytetty Euroopan komission tiedonannon viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta (EUVL 2008/C 14/02) mukaista viitekorkoa siten, että marginaali on 1 % perustuen yrityksen luottokelpoisuusluokkaan ja vakuuksien tasoon.

Tuki Tanssin talo -hankkeeseen myönnetään komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus, myöh. RPA) 53 artiklan mukaisena investointitukena kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen. Tukikelpoisia kustannuksia ovat aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin liittyvät kustannukset. Tuen määrä ei saa ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin liikevoiton erotusta. Tuen ylittäessä tukikelpoisten kustannusten ja investointien liikevoiton erotuksen, on tuki perittävä tältä osin takaisin.

RPA 4 artiklan 1 z -kohdan perusteella investointitukea saa myöntää enintään 150 miljoonaa euroa hanketta kohden. Kaupunginhallitus on myöntänyt Kiinteistö Oy Kaapelitalolle vastikkeettoman sijoituksen yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 29.5.2017
(1 159 004,00 euroa), 7.5.2018 (3 360 008,77 euroa), 7.10.2019
(5 485 802,39 euroa), 23.3.2020 (6 995 184,84 euroa), 5.10.2020
(6 900 000 euroa) ja 8.3.2021 (8 300 000 euroa). Ottaen huomioon jo myönnetyt tuet, hankkeelle myönnettävän tuen kokonaismäärä jää selvästi alle 150 miljoonan euron. Raja ei ylity myöskään valtion hankkeeseen myöntämä tuki huomioon ottaen.

Tuen saajana on Kiinteistö Oy Kaapelitalo, joka kuuluu Helsingin kaupunkikonserniin. Tuen saajaa kohtaan ei ole annettu sellaista komission aikaisempaan päätökseen perustuvaa maksamatonta perintäpäätöstä, jossa tuki olisi julistettu sääntöjen vastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi eikä tuen saaja ole ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti vaikeuksissa oleva yritys. Tuki täyttää myös muut ryhmäpoikkeusasetuksen 1 luvun mukaiset yhteisten sääntöjen edellytykset.

Tuen myöntämisestä tehdään komissiolle yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen liitteen II mukainen jälki-ilmoitus työ- ja elinkeinoministeriön välityksellä sähköisesti.

Detta beslut publicerades 30.06.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.