Poikkeaminen, Suutarila

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 40. kaupunginosan (Suutarila) korttelin ********** koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 11074 seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Maksu

1 365 euroa

Hakija

Rakennuspaikka

40. kaupunginosan (Suutarila) korttelin **********

Hakemus

Hakija hakee lupaa pientalon ja varaston rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 11074 kahden kerroksen kerrosalan jakosuhteesta siten, että sijoitetaan 70 % pohjakerrokseen, asemakaavassa enintään 60%. Lisäksi haetaan lupaa ylittää sisääntulokatos 300 mm rakennusjärjestyksen sallimasta 1200 mm rajasta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että sijoittamalla 70 % kerrosalasta ensimmäiseen kerrokseen saataisiin asuintilat helpommin esteettömämmiksi ja tilojen sijoittelu käytännöllisemmäksi myös senioriasumista ajatellen.

Rakentaminen ei aiheuta hakijan mukaan haittaa olemassa olevalle rakennuskannalle eikä hankaloita tulevaa rakentamista, kaavoitusta eikä yhdyskuntakehitystä. Rakentaminen on pienimittakaavaista puuarkkitehtuuria ja sopivaa maiseman kannalta sekä sopeutuvaa ympäröivään rakennuskantaan. Se ei vaikeuta erityisten luonnon-tai kulttuuriympäristön arvojen säilymistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 27.11.2002 hyväksytty asemakaava nro 11074. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on erillispientalojen korttelialuetta (AO). AO- korttelialueilla saa kerrosalasta enintään 60 % rakentaa yhteen kerrokseen. Korttelialueilla saa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa erillisiä talous- ja autosuojatiloja enintään 25 m²/asunto, kuitenkin enintään 20 % asemakaavassa sallitusta asuntokerrosalasta sekä kylmää kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enintään 10 % asemakaavassa sallitusta kerrosalasta.

Rakennuksen enimmäispituus on 13 m ja päädyn enimmäisleveys 8 m. Näiden mittojen ja rakennusalan estämättä rakennukseen voidaan liittää kerrosalaan kuulumatonta kylmää kuistitilaa, kasvihuonetta yms. Rakennuksen vähimmäisetäisyys tontin rajoista on 4 m, ellei rakennusrajoin toisin määrätä.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4), jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.

Nykytilanteessa tontti on rakentamaton, jossa rakennusoikeutta on 100 k-m². Ympäröivillä tonteilla on useita rakennuksia, joilla on merkintä sr-3, ympäristön kannalta arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman rakennusviranomaisen lupaa

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Selvitys naapureiden kuulemisesta ja heidän mahdollisuudesta tehdä muistutus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska rakennukseen esitetty kerroslukujakauma on riittävästi asemakaavan periaatteiden mukainen ja ympäristöön sopiva. Rakentaminen on pienimittakaavaista puuarkkitehtuuria ja sopeutuu ympäröivään suojeltuun rakennuskantaan ja kaupunkikuvalliseen kokonaisuuteen.

Erittäin pienen tontin ja sitä myöten pienen asuinrakennuksen ensimmäiseen kerrokseen on tässä tarpeen mahdollistaa riittävästi kerrosalaa, jotta asunnon tilat saadaan tarkoituksenmukaisesti suunniteltua esteettömästi yhteen ns. selviytymiskerrokseen.

Hulevesien hallinnassa sovelletaan Helsingin kaupungin hulevesiohjelman prioriteettijärjestelyjä. Ohjelman mukaan hulevedet käsitellään ja hyödynnetään ensisijaisesti syntypaikallaan.

Rakennuksen jatkosuunnittelussa voi tarkastella rakennuksen katetun ja seinämäisillä osilla rajatun terassin kokonaisuutta, kokoa ja julkisivuarkkitehtuuria, jotta uudisrakennus sopii naapuruston suojelurakennusten rintamaan ottaen huomioon asemakaavan määräyksiä rakennuksen enimmäispituudelle ja –leveydelle.

Sisäänkäynnin yhteyteen rakennettava katos voidaan toteuttaa vähäisenä muutoksena 1,5 metrin syvyisenä poiketen rakennusjärjestyksessä sallitusta 1,2 metristä. Ylityksestä ei saa kuitenkaan aiheutua huomattavaa haittaa ympäristölle tai naapureille.

Poikkeamisen erityinen syy tontin tai rakennusalan tarkoituksenmukainen rakentaminen tai käyttö.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2021, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.