Poikkeaminen, Laajasalo, tontti 48225/15, Puhuritie 16, Kvin Oy

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasalo, Jollas) korttelin 49225 tonttia 15 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 9280 seuraavasti:

Muilta osin noudatetaan asemakaavan nro 9280 määräyksiä ja merkintöjä.

Maksu

1 365 euroa

Hakija

Kvin Oy

Rakennuspaikka

49. kaupunginosan (Laajasalo, Jollas) korttelin 49225 tontti 15

Hakemus

Hakija hakee lupaa omakotitalon (142 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 9280 siten, että tonttitehokkuus nousee e=0,20 tehokkuuslukuun e=0,25, jolloin rakennusoikeus ylittyy 50 k-m². Lisäksi haetaan lupaa rakentaa kellarikerrokseen 50 m² katettu alue, josta 18 m² on kaavan mukaisesti auton säilyttämiseen ja loppuosa (32 m²) on sisäänkäyntikatosta ja terassia, joka on päällystetty terassiksi luokiteltavalla materiaalilla (esim. puu tai kevyt kiveys).

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennustehokkuuden nostaminen e=0,2 -> 0.25 on linjassa sekä tonttia ympäröivän rakennuskannan että valmisteilla olevan asemakaavamuutoksen kanssa, jossa alueen e-tehokkuuslukua ollaan nostamassa n. e=0,4. Hakijat ovat jättäneet asemakaavamuutoshakemuksen 8.3.2021, jota on päivitetty 9.3.2021. Hakemus käynnissä olevaan asemakaavamuutokseen ”Hämeenapajantien, Puhuritien ja Puuskakujan alueiden asemakaavan muutos” (HEL 2020-000530). Hakija toteaa, että rakennushankkeen edistäminen ennen kaavamuutoksen lainvoimaisuutta on kaikkien eri tahojen intresseissä seuraavista syistä:

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 30.3.1990 vahvistettu asemakaava nro 9280. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontin tehokkuusluku on e=0,20. Tontin rakennusoikeus on 201 k-m² ja pinta-ala 1 004 m².

Asemakaavan mukaan rakennuspaikalle saa asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia tai katoksia enintään 18 k-m² / asunto kuitenkin enintään 20 % asemakaavassa osoitetusta kerrosalasta sekä muita asuntojen ulkopuolisia asumista palvelevia tiloja kuten varasto-, huolto-, askartelu- ja kokoontumistiloja enintään 12 k-m² / asunto, kuitenkin enintään 15 % asemakaavassa osoitetusta kerrosalasta.

Kellarikerroksen on oltava pääasiassa maanpinnan alapuolella. 2­kerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 7,5 m ja 1-kerroksisen 5 m.

Ellei toisin ole osoitettu, on rakennuksen vähimmäisetäisyys naapuritontin rajasta 6 m, jos rajanpuoleisessa seinässä on asuinhuoneen pääikkunoita, muussa tapauksessa 4 m tai naapurin suostumuksella 2 m. Tontin rajan osalla, jossa viereisen tontin leveys on enintään 6 m, rakennuksen saa sijoittaa 2 m päähän rajasta. Rakennuksen vähimmäisetäisyys kadun tai virkistysalueen rajasta on 2 m, ellei toisin ole osoitettu. Tontit saa katu- ja virkistysalueen puolelta aidata vain pensasaidalla, milloin maasto ei sitä estä.

Asemakaavan mukaisesta tontin kokonaiskerrosalasta asuntojen ulkopuoliset tilat mukaan lukien saa rakentaa enintään 80 % yhteen kerrokseen. Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä leikki- tai oleskelualueina, kulkuteinä eikä pysäköintiin, on istutettava käyttäen myös puita ja pensaita tai pidettävä luonnonmukaisessa puistomaisessa kunnossa.

Autopaikkojen vähimmäismäärä tontilla on, asuntojen lukumäärän ollessa enintään kaksi, 1 ap/130 m² asuinkerrosalaa ja lisäksi kutakin asuntoa kohden tila yhden auton tilapäistä pysäköintiä varten.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4), jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.

Nykytilanteessa tontilla on yksi vuonna 1962 valmistunut 1-kerroksinen asuinrakennus (109 k-m²), jossa talousrakennus (36 k-m²). Tontti on jaettu hallinnanjakosopimuksella kahteen määräalaan.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Selvitys naapureiden kuulemisesta ja heidän mahdollisuudesta tehdä muistutus on liitetty hakemusasiakirjoihin.

Hakemuksesta on tiedotettu kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuksien edustajille ja alueen yhdistyksille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus –palvelun taholta sähköpostilla (27.4.2021). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 1 kpl. Muistuttaja toteaa, että maastomuodoista ja yksittäisistä eriaikaisista rakennushankkeista johtuen tulee tonttitehokkuuksien olla maltillisia, jotta alueen ominaispiirteet säilyvät. Tonttitehokkuutta e=0,25 on pidettävä aivan ehdottomana ylärajana. Muistuttajan mielestä hakemuksessa esitetty asemakaavasta poikkeaminen on hyväksyttävissä tehokkuusluvultaan.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska esitetyt ratkaisut soveltuvat alueen rakennuskantaan, tiivistävät alueen rakentamista, lisäävät toteutuessaan alueen asuntotarjontaa ja tehokkuusluvun nosto edistää voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita. Ottaen huomioon tontin muoto ja koko sekä tulevan asemakaavamuutoksen myötä rakentamisen tehostamisen mahdollistaminen on asemakaavasta poikkeaminen perusteltua.

Alueella on käynnissä asemakaavamuutos ”Hämeenapajantien, Puhuritien ja Puuskakujan alueiden asemakaavan muutos” (HEL 2020-000530), jossa tavoitteena on nostaa alueen tonttien rakennustehokkuutta tonteista riippuen noin e=0,3 tai 0,4. Kiinteistöstä 91-412-1-965 on jätetty asemakaavamuutosmuutoshakemus 8.3.2021, jossa haetaan tehokkuuden nostoa e=0,4:teen. Poikkeamislupaa koskeva tontin osa on erotettu hallinnanjakosopimuksella kyseisestä tontista, jota asemakaavamuutoshakemus koskee.

Rakennuksen kolmiosaiseen viuhkamaiseen arkkitehtoniseen muotoon kuuluu katosmainen osa rakennuksen pohjoisosassa. Yhden ns. ”viuhkan” alle on mahdollista osoittaa 18 k-m² kokoinen autopaikka. Muu osa käsitellään siten, että se toimii sisäänkäyntikatoksena ja terassina. Autopaikkavaatimus kaavassa on 1 ap / 130 k-m². Hankkeen koko (142 k-m²) ylittää yhden autopaikan vaatimuksen vain vähäisesti, eikä toinen autopaikka ole tarpeen.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö ja tilanteen muuttuminen asemakaavan laatimisen jälkeen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2021, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.